KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Toivo, onko sitä?

Kirjoittaja oppi fanittamaan Carrie Fisheriä viime vuonna. Kuvassa Carrie Fisherille tehty väliaikainen tähti Hollwoodin Walk of Famella.

Kirjoittaja oppi fanittamaan Carrie Fisheriä viime vuonna. Kuvassa Carrie Fisherille tehty väliaikainen tähti Hollwoodin Walk of Famella. Kuva: Lehtikuva/Valerie Macon

Saara Särmä
15.1.2017 15.00

Kun viime vuosi läheni loppuaan, tuntui koko ajan toivottomammalta. Monelle niin rakkaita esikuvia kuoli vuoden aikana liian monta. Internetissä kiertänyt leikkimielinen tilasto jopa osoitti, että vuosi 2016 oli poikkeuksellinen julkkiskuolemien määrässä.

Itselleni David Bowie, Prince tai Leonard Cohen eivät olleet kovin tärkeitä, olenhan suurimman osan elämästäni kuunnellut lähinnä huonoa musiikkia. George Michaelia fanitin hetken teininä, kun taas Carrie Fisheriä opin fanittamaan vasta viime vuonna.

Näiden julkkisten kuolemien kollektiivisessa suremisessa oli kyse jostain suuremmasta kuin heistä henkilöinä tai heidän julkisista persoonistaan. Laurie Penny kuvaa esseessään No more heroes kuinka viime vuonna kuolleiden sankarien mukana meni myös ajankuva. Tuohon ajankuvaan liittyi vahva toiveikkuus siitä, miten maailma tuntui muuttuvan alati paremmaksi. Maailma, joka hitaasti, mutta varmasti aukeni vapaammaksi. Maailma, jonka sankarit purkivat aktiivisesti käsityksiämme muun muassa sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja mielenterveysongelmista olemalla juuri sellaisia kuin olivat.

ILMOITUS
ILMOITUS
Historian tuntemus auttaa näkemään, että liike kohti parempaa maailmaa ei ole suoraviivaista.

Sitten jyrkkänä vastakohtana kuolleille esikuville maailman vielä toistaiseksi mahtavimman valtion johtoon pyrki – ja pääsi – mies, joka julkisesti mollaa ja ivaa niin vammaisia kuin naisiakin.

Marraskuu, joka pahimmillaan kestää lokakuulta helmikuulle, on synkkää aikaa, ikuista pimeää ja harmautta. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos synkisti marrassävyjä entisestään.

Eräs amerikkalainen ystäväni kysyi hädissään, voiko lähettää vauvansa Suomeen kasvatettavaksi, jos tilanne äityy liian pahaksi. Toinen oli oksentanut yrittäessään kertoa lapselleen, missä nyt mennään. Kolmas kuvaili tuntemuksiaan useita päivä vaalien jälkeen ”joka aamu herätessä tuntuu kuin joku läheinen ihminen olisi kuollut”. Neljäs raportoi sydäntäsärkevistä keskusteluista opiskelijoiden kanssa luennoillaan. Opiskelijat pelkäävät, että heidät tai perheensä karkotetaan maasta.

”Totisesti minä elän synkkää aikaa”, kaikui korvamatona päässä lähes koko loppuvuoden.

Totisesti nykyisille vallanpitäjille on eduksi, jos vaivumme synkkyyteen ja toivottomuuteen. Jos passivoidumme ja uskomme, että mitään ei ole tehtävissä, että meillä ei ole lainkaan valtaa. Toivo on lahja, jota ei tarvitse koskaan luovuttaa pois, se on valtaa, jota ei tarvitse heittää pois. Jotakuinkin näin kirjoittaa Rebecca Solnit teoksensa Hope in the Dark uudessa esipuheessa.

Toivo ei tarkoita järkähtämätöntä uskoa siihen, että kaikki menee hyvin ja maailma paranee. Se ei ummista silmiä siltä, miten joka puolella maailmaa koetaan jatkuvasti uskomatonta kärsimystä ja tuhoa.

Naiivi optimisti uskoo, että kaikki väistämättä kääntyy vielä parhain päin. Naiivi pessimisti puolestaan näkee, että kaikki menee vääjäämättä päin helvettiä. Toivo ei asetu kumpaankaan näistä positioista, vaan vierastaa moista varmuutta.

Toivo on epävarmuutta. Toivo ei ole takuu eikä lupaus paremmasta maailmasta. Toivo tarkoittaa, että parempi maailma on mahdollinen.

Kaikkia kansalaisyhteiskunnan saavutuksia ei todellakaan kirjoiteta historiaan, eikä niitä aina raportoida mediassa isoin otsikoin. Joskus näinkin tapahtuu kuten esimerkiksi silloin, kun seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo saavutti Tahdon2013-kampanjan ja kansalaisaloitteen myötä suuren ja uutisoidun voiton. Sitä voimme vielä juhlia isosti maaliskuussa, kun uusi tasa-arvoisempi avioliittolaki astuu viimeinkin voimaan.

Tämän näkyvän etapin taustalla on kuitenkin jo unholaan painunutta, vuosikymmenet jatkunutta aktivistien työtä. Työ seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen ei myöskään lopu tähän voittoon, vaan jatkuu.

Seuraava askel on translaki, joka turvaa sukupuolen itsemääräämisoikeuden. Sen jälkeen tulee muita askelia. Maailma ei tule valmiiksi, mutta se voi tulla paremmaksi.

Sekä isoja näkyviä että pienempiä voittoja ja onnistumisia on syytä juhlia. Niistä pitää iloita. Emme voi jäädä odottamaan, että maailma on valmis ja kaikilla kaikki täydellisen hyvin, ennen kuin juhlimme ja iloitsemme. Silloin saisimme odottaa loputtomiin.

Ilo voi myös olla yksi tärkeä vastarinnan muoto, jos pienistä voitoista iloitseminen saa meidät jaksamaan, se pitää aktivismia yllä.

Mitä sitten voimme tehdä ylläpitääksemme toivoa näinä totisesti synkkinä aikoina?

Beth Pickens kehottaa aloittamaan siitä, mitä jo teet joka tapauksessa. Kysy, mitä minä voin tarjota (esimerkiksi aikaa, rahaa, kokemusta, taitoja, tilaa) ja anna sitä, mitä sinulla on. Meillä jokaisella on erilaisia kykyjä ja resursseja, siksi ei ole olemassa suoraviivaisia ja yleismaailmallisia vastauksia.

Älä keskity ainoastaan itseesi suoraan vaikuttavien asioiden muuttamiseen, vaan aja myös heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevien asiaa.

Muista pitää itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi huolta, että pystyt tekemään töitä muiden hyväksi. Muiden auttaminen voi myös olla itsestä huolehtimista, jos ympäristö voi hyvin, se parantaa omaa hyvinvointia.

Perehdy historiaan. Historian tuntemus tuo suhteellisuudentajua. Se auttaa näkemään, että liike kohti parempaa maailmaa ei ole suoraviivaista.

Muutoksia tapahtuu, kun niiden eteen tehdään sitkeästi työtä. Sitkeys vaatii toivoa. Toivo ei ole ovi parempaan huomiseen, vaan tunne, että ehkä jossain joskus se ovi tulee vastaan ja siitä pääsee kävelemään läpi.

Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään