Ulla-Leena Alppi kirjoitti (KU 10.3.) aivan oikein huolesta, että digitalisaatiosta voi tulla syrjäytymisen muoto. Olen itsekin pohtinut samansuuntaisia juttuja, eli kehitys kulkee sellaista vauhtia, etteivät kaikki millään pysy mukana.
Meillähän vuosikymmenet on kinattu pakkoruotsista. Mielestäni se ongelma ei kohtaa läheskään kaikkia. Itse en osaa ruotsin kieltä, mutta enpä ole juuri mihinkään tarvinnutkaan. En ole myöskään opiskellut englantia, mutta sitä kohta tarvitaan joka paikassa. Sitten on tuo akateemisten kielenkäyttö; vilisee sellaisia sanoja ja lauseita, etten ilman sanakirjaa ymmärrä. Viranomaisten kapulakieli on tuolle sukua.
Nyt on sitten tuo lisääntyvä digitalisaatio. Ja kuten Ulla-Leena kirjoitti, se lisääntyy ja muuttuu liian nopeasti. Ylipäätään kansalaisella on oltava internetti, muuten ei pärjää. Kätevähän se on, mutta kuka huolehtii niistä, jotka eivät hommaa hallitse?
Siis pakkoruotsin tilalle pakkointernetti. Sitäkö tässä nyt haetaan?
Hannu Järvinen
Mäntsälä
uutiskirje 
