KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Kuinka kotoutua suomalaiseen taide-elämään?

Irakilaistaustaisesta Adel Abidinista tuli rivakassa tahdissa yksi harvoista suomalaisen taiteen kansainvälisistä tähdistä. Kuvassa hänen teoksensa I'm Sorry vuodelta 2008.

Irakilaistaustaisesta Adel Abidinista tuli rivakassa tahdissa yksi harvoista suomalaisen taiteen kansainvälisistä tähdistä. Kuvassa hänen teoksensa I'm Sorry vuodelta 2008. Kuva: All Over Press /REX/Nils Jorgensen/

Otso Kantokorpi
8.7.2017 11.00
Fediverse-instanssi:

Kuvataide mielletään musiikin tavoin universaaliksi kieleksi. Taideteokset tuottavat syviä kokemuksia yli kulttuurirajojen, myös yli aikakausien. Yhtenä päivänä samastun Yhdysvaltain etelän mustien 1960-luvun ongelmiin kuunnellessani Otis Reddingiä, toisena olen ateistinakin hengellisten tunteiden vallassa haukkoessani henkeäni Andrei Rubljovin 1400-luvun ikonien äärellä.

Taiteen luulisi olevan juuri se olennainen kieli, joka yhdistää maahanmuuttajan uuteen yhteiskuntaan – ilman kielimuureja. Sen olettaisi olevan se kieli, josta vastaanottajatkin osaavat innostua ilman ennakkoluuloja. Näin osin onkin.

Myönteisiä esimerkkejä on helppo esittää – sekä pakolaistaiteilijoista että muista syistä tulleista. Mieleeni tulee heti Chilen 1970-luvun pakolainen Soledad Chuaqui, jolla ei ollut mitään vaikeuksia solahtaa taide-elämäämme, ja joka nykyään viettää arvostettuna grand old ladyna eläkepäiviään valtion ylimääräisellä eläkkeellä Lallukan taiteilijakodissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Olin ennakkoajatuksieni kanssa melko ahdistunut jo ennen saleihin astumista.

Tuoreemman nykytaiteen osalta mieleeni tulee yhtä nopeasti irakilaistaustainen Adel Abidin, josta tuli rivakassa tahdissa yksi harvoista suomalaisen taiteen kansainvälisistä tähdistä. Tämän voi myös osoittaa ihan konkreettisesti: kansainvälisesti alan merkittävimmällä ArtFacts.Netin rankinglistalla on tällä hetkellä 1 500 noteeratun elävän taiteilijan listalla vain kolme suomalaista: Eija-Liisa Ahtila (sijalla 733), Elina Brotherus (949) ja Abidin (1077). Abidin ei ole pakolainen, mutta tulee silti sodan runtelemasta Bagdadista, ja siitä taustasta hänen poliittisesti sävyttyneet työnsä usein ponnistavatkin.

En ole kuitenkaan naiivi, ja tunnistan myös ne ongelmat, joita maahanmuuttajataiteilijoilla on ollut suhteessa taidemaailmaamme. Tunnen esimerkiksi paluumuuttajina tulleita inkeriläistaiteilijoita ja heidän ongelmiaan.

Muistan hyvin miten Siperiassa elämäntyönsä tehnyt Toivo Rännäli (1921–2012), joka sai korkeimman taiteilijan arvonimen Venäjän kansantaiteilija, yritti hakea Taidemaalariliittoon muutettuaan Suomeen. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta kokelasjäseneksi, mutta se ei tätä yli 70-vuotiasta tekijämiestä ja Venäjän taideakatemian kunniajäsentä paljon lohduttanut ja niinpä hän kieltäytyi kunniasta.

Maahanmuuttajataiteilijoilla voi siis olla moninaisia ongelmia, muun muassa erilaisesta koulutuksesta riippuen ja myös tyylillisistä seikoista johtuen – heidän työnsä eivät välttämättä vaikuta tarpeeksi ”nykytaiteellisilta”. Turvapaikanhakijoilla ongelmat tietysti korostuvat aivan erityisillä tavoilla. Usein on myös kiire, jos haluaa vakuuttaa viranomaiset siitä, että taiteen tekeminen on työtä siinä missä kebab-vartaan leikkaaminenkin.

Taidemaailmamme on onneksi ollut valppaana, ja erilaisia yhteistyöprojekteja on virinnyt kiitettävästi.

Yksi projekteista on ollut Art-Tu, joka aloitti toimintansa viime vuonna. Se on pilottihanke, jossa taideyhteisö adoptoi turvapaikanhakijoina Suomeen tulevia taiteilijoita ja toimii vertaistukena. Viime vuonna he järjestivät Helsingin Kaapelitehtaalle ensimmäisen taidenäyttelynsä Journey, ja nyt on vuorossa jo toinen: Memory of War (Kaapelitehtaan Puristamo ja Valssaamo, 15.7. saakka). Näyttely tutkailee sitä, kuinka siviilit kokevat sodan hävityksen niin nykyisyydessä kuin muistoinakin. Yhteisnäyttelyssä on esillä 20 suomalaisen ja Lähi-idästä kotoisin olevan taiteilijan töitä. Tarjolla on maalauksia, valokuvia, ääniteoksia, installaatioita sekä performansseja.

Kriitikolle tällaiset näyttelyt ovat erityisen ongelmallisia. Sitä ryhtyy miettimään ”kaksoisstandardeja”, ”poliittista korrektiutta” ja ”ylistämällä alistamista”. Olin ennakkoajatuksieni kanssa melko ahdistunut jo ennen saleihin astumista.

Vaan turha oli huoli. Näyttely oli sekä pääosin varsin ammattitaitoinen että elämyksellisesti erittäin vahva. Moitittavaakin löytyi.

Ajatus Lähi-idästä tulleiden taiteilijoiden ja suomalaistaiteilijoiden sekoittamisesta ei toiminut lainkaan. Suomalaisten osuus oli löysä ja vaatimaton. Tuntui turhalta ja päälle liimatulta ikään kuin koristella vahvaa kokonaisuutta hyvää tarkoittavilla suomalaistaiteilijoilla, jotka eivät pystyneet tuomaan tematiikkaan juurikaan lisäarvoa.

Ymmärrän kyllä, että pelkkien turvapaikanhakijoiden esitteleminen saattaisi toimia itseään vastaan, olla gettouttavaa, mutta näin ei ongelmaa ratkaista.

Tavallaan on tietenkin hienoa, että tulijat varastivat shown kokonaan. Taidehan on valitettavasti myös ikuista kilpailua, ja tällä näyttelyllä ne varsinaiset ammattilaiset ja taiteellisia ambitioita omaavat tekijät osoittivat kiistattomasti, että heillä on myös kaikki edellytykset pärjätä tässä kilpailussa.

Vaikka hyvä taide liputtaisikin yleensä demokratian puolesta, ei taide-elämä todellisuudessa ole kovin demokraattista. Hierarkioita syntyy jo pelkästään rakenteellisista syistä. Taidekentän instituutiot ja yksittäiset toimijat tekevät koko ajan valintoja, jotka ovat samalla vallankäyttöä.

Valinnan teen minäkin nostaessani yhden taiteilijan esiin. Irakista pakolaisena tullut ja meren hengenvaarassa ylittänyt Muhaned Durubi on niin kovan luokan tekijä, että taideyhteisömme on syytä ottaa hänet vakavissaan. Hän on myös itse ollut aktiivinen ja pitänyt jo useammankin yksityisnäyttelyn, muun muassa Kallio Kunsthallessa ja Kulttuurikeskus Stoassa.

Jos tähdet asettuvat kohdilleen, on hänellä kaikki edellytykset pärjätä poik-keuksellisen hyvin. Näin toivon.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset