KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Elämä kännykässä

Otso Kantokorpi
3.9.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Symbolien eli jotain toista asiaa edustavien merkkien muodostuminen on usein varsin irrationaalista ja sattumanvaraista. Symbolien saavuttaessa täyden kukintansa, niiden saavutettua vakiintuneen asemansa, ne voivat toimia varsin kyseenalaistamattomasti. Ne voidaan helposti valjastaa monenlaisen retoriikan käyttöön.

Tätä ovat hyödyntäneet esimerkiksi perussuomalaiset Teuvo Hakkarainen ja Jussi Halla-aho, jotka ovat käyttäneet turvanpaikanhakijoita kommentoidessaan symboleina muun muassa iPhone-älypuhelimia ja Converse-koripallotossuja. Kyseisten tuotemerkkien esiintymistiheydestä ei tietenkään ole empiiristä näyttöä, mutta retorisesti ne kuulostavat paremmilta kuin mikä tahansa halpisälypuhelin ja mitkä tahansa halpislenkkitossut. Hakkaraisen ja Halla-ahon mielessä on tietenkin yksinkertainen kategoriavirhe: kyseiset merkkituotteet edustavat tiettyä vaurautta ja jopa elitismiä, kun taas pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulisi näyttää köyhiltä ryysyläisiltä ollakseen oikeita pakolaisia.

Kaikki tämä juontaa esimerkiksi kristillisessä perinteessä Raamattuun ja 3. Mooseksen kirjaan, jossa kerrotaan pyhyydestä ja epäpyhistä asioista. Brittiantropologi Mary Douglasin mukaan (Puhtaus ja vaara, Vastapaino 2000): ”Pyhyys vaatii sitä, että yksilöt mukautuvat ominaiseen luokkaansa. Pyhyys vaatii myös sitä, että eri luokkia ei sekoiteta keskenään.”

ILMOITUS
ILMOITUS
Älypuhelimeen pystyy tallentamaan runsaasti sisältöä, joka muistuttaa ihmisiä heidän menneisyydestään.

Kun liikutaan pyhän alueella, tunteita on helppo manipuloida. Hakkaraisen ja Halla-ahon puheet implikoivat sitä, että pakolaiset ovat heidän mukaansa epärehellisiä, huijareita.

Tosiasioilla tällaista retoriikkaa on vaikea murtaa. Vaikka kuinka osoittaisimme perussuomalaisille ja heidän kannattajilleen, että esimerkiksi Lähi-idän alueella älypuhelin on jo pitkään ollut täysin arkinen väline, jonka voi ostaa muutamalla kympillä, ei sanoma menisi perille.

 

Minullakin on osin symbolinen suhtautuminen älypuhelimeen. Minulla ei ole sellaista eikä kai koskaan tule olemaankaan. Minulle se symbolisoi nykyelämässä sellaisia ulottuvuuksia, joista haluan välttyä – osin vapauteni tähden.

Olen tietokoneesta päivittäin täysin riippuvainen, mutta en halua olla mobiili enkä aina kiinni joissain verkoissa, en paikannettavissa. Toki tästä on toisinaan pientä vaivaa arkisten asioiden hoidossa, mutta osaan valmistautua asioihin etukäteen ja yleensä löydän kohteeseeni tutkailemalla GPS:n sijaan vähän aikaa ihan vanhanaikaista karttaa.

Minulle älypuhelittomuus on varmaankin eräänlainen vapauden symboli. Yritän kuitenkin aina muistaa, että valintani mahdollisuus kertoo myös jotain oleellista jo olemassa olevasta vapaudestani. Minulla on varaa valita tällainenkin vaihtoehto.

Turvapaikanhakijoilla tällaista vapautta ei ole. Heille älypuhelin on useimmiten silkka käytännön asia. Sen kanssa voi olla yhteyksissä ympäri maailmaa hajonneen sukulaisten ja ystävien joukon kanssa. Älypuhelin on korvaamaton ja nopea apuväline matkanteossa ja myös turvan tuoja – sillä voi ottaa yhteyttä vaikka pelastusviranomaisiin. Sen avulla voi viihtyä silloin, kun muuta viihdykettä ei ole tarjolla. Kaiken kaikkiaan oletan, että nykymaailmassa älypuhelin on tietyssä tilanteessa eläville ihmisille yksi inhimillisen elämän keskeisimmistä apuneuvoista.

Vaikka älypuhelimella olisi pakolaiselle lähinnä käyttöarvo, luulen sille muodostuvan hiljalleen symboliarvoakin. Se tulee korvaamattomuudessaan epäilemättä symbolisoimaan myös ihmisyyttä, joukkoon kuulumista, sosiaalisen identiteetin säilymistä. On halpamaista ja vastenmielistä sekä kaiken yleisen – myös raamatullisen – moraalin vastaista yrittää vetää lokaan tällainen viimeinen toivonkipinä inhimillisyyden säilymisestä.

 

Valokuvataiteilija Stefan Bremer muistuttaa tuoreessa näyttelyssä meitä myös yhdestä älypuhelimen lisäulottuvuudesta: museon tai kirjaston tavoin älypuhelinkin on kuin muistiorganisaatio. Älypuhelimeen pystyy tallentamaan runsaasti sisältöä, joka muistuttaa ihmisiä heidän menneisyydestään. Se voi olla täynnä tarinoita onnenhetkistä ja rakkaudesta, joiden voimalla jaksaa elää väliin kurjissakin olosuhteissa. Pitää toivoa yllä. Vahvistaa sitä, että elämän voi kokea merkityksellisenä ja mielekkäänä.

Bremerin ja irakilaissyntyisen valokuvaaja Ahmed Alalousin yhteinen valokuvanäyttely Borderline (Korjaamo, Helsinki 1.10. saakka) kokoaa yhteen muotokuvia ja maisemia. Bremer on kuvannut muotokuvia pakolaisista, jotka näyttävät älypuhelimiensa ruudulta heille tärkeimpiä valokuvia. Mukana on sukulaisia, rakastettuja ja ystäviä, tavallisen juhlavaa elämää, mutta mukana on myös tuhottujen kotien raunioita. Viimeisiä muistikuvia ennen niin rakkaista maisemista.

Alalousilta on mukana kuvia hänen kotikaupungistaan Mosulista vuosilta 2013–2014, ajalta ennen kun Isis valloitti kaupungin kesäkuussa 2014.

 

Näyttelyssä on myös mukana useita käännöksiä Kimmo Oksasen runosta Vieraat, joka oli esillä jo joulukuussa 2015 Bremerin ja Oksasen yhteisessä näyttelyssä Exodus. Sosiaalisen median tempauksessa runo on käännetty jo lähes 40 kielelle.

Sanassa ”vieras” on tietenkin ovela kaksoismerkitys. Voisimmeko tehdä näistä ”vierastamme” arvovieraita, vaikka heidän tapansa saattaisivatkin tuntua ainakin ensi alkuun ”vierailta”?

Bremerin kuvilla on myös kiinnostava kaksoisluonne. Ne ovat muotokuvia mutta samalla ne ovat dokumenttiaineistoa siitä, mitä hädänalaisessa tilassa oleva ihminen kokee elämälleen erityisen tärkeäksi. Kunhan jaksaa pysähtyä yksittäisen teoksen eteen, tajuaa nopeasti, miten tyhjentymätön taiteen aihe ihmiskasvot on. Mikä on sen haastavampaa kuin yrittää lukea tunnetiloja ja ajatuksia ihmisen piireteistä ja ilmeistä? Samalla sitä rupeaa tutkailemaan väistämättä itseäänkin. Näkee itsensä toisessa. Myös sen yhteisen ihmisyyden. Kuvassa on aina mukana erityinen ja yleinen.

Hän on Said. Minä olen Otso. Yhdessä me olemme ihmisiä.

Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset