Liittokansleri Angela Merkelin CDU säilyi suurimpana puolueena ja sai yhdessä baijerilaisen sisarpuolueensa kristillissosiaalisen unionin (CSU) kanssa 33 prosenttia äänistä, mutta menetti huimat 8,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleihin verrattuna.
Sosiaalidemokraattinen puolue SPD piti kakkossijan 20,5 prosentilla. Tulos on puolueen huonoin sitten liittotasavallan perustamisen vuonna 1949, menetystä tuli 5,2 prosenttiyksikköä. Puheenjohtaja Martin Schulz sanoi päivän olevan ”vaikea ja katkera” Saksan sosiaalidemokraateille.
Äärioikeistolainen AfD (Alternative für Deutschland eli Vaihtoehto Saksalle) pääsi odotetusti liittopäiville 12,6 prosentin äänisaaliilla, joka on reilusti kaksinkertainen vuoden 2013 vaaleihin verrattuna. Tuolloin AfD kompastui viiden prosentin äänikynnykseen.
AfD:n äänistä arviolta noin miljoona on peräisin kristillisdemokraateilta.
AfD:n äänet ovat vaalitutkijoiden arvion mukaan huomattavilta osin peräisin kristillisdemokraateilta – noin miljoona – ja demareilta – noin 300 000.
Vasemmistopuolue Linke ja vihreät säilyttivät asemansa 9,2 ja 8,9 prosentilla, joissa on plussaa puolen prosenttiyksikön verran.
Liittopäiville tulee kuusi puoluetta, sillä neljä vuotta sitten ulos lentänyt liberaalipuolue FDP tuplasi ääniosuutensa ja palasi parlamenttiin.
Suuri joukko nykyisiä liittopäiväedustajia joutuu tyhjentämään työhuoneensa, sillä unionipuolueet menettivät 65 ja demarit 40 paikkaa.
Merkel äärioikeiston tähtäimessä
Äärioikeiston liikehdintä on pakolaisten tulosta saakka kohdistunut liittokansleri Angela Merkeliin, jota syytetään rajojen avaamisesta syksyllä 2015. AfD hyppäsi sutjakasti katumielenosoitusten siivelle ja omaksui jyrkän muukalaisvastaisen ja islamia vastustavan linjan. AfD on häätänyt liittokansleria pois tehtävästään ”Merkel muss weg” -iskulauseellaan.
AfD:n toinen kärkiehdokas Alexander Gauland, 75-vuotias entinen kristillisdemokraatti, julisti vaali-iltana puolueen ”jahtaavan” edelleen ”rouva Merkeliä”.
Kristillisdemokraatit olivat tähän saakka onnistuneet torjumaan äärioikeistolaisen puolueen nousun liittopäiville puolueen oikealle puolelle. Kolme pikkupuoluetta, kuten uusnatsien NPD, on onnistunut pääsemään osavaltioparlamentteihin, mutta viiden prosentin äänikynnys on pitänyt ne liittopäivien ulkopuolella.
Muille puolueille AfD on suuri haaste. Linken liittopäiväryhmän vetäjä Dietmar Bartsch näkee yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistävän politiikan ainoana keinona voittaa takaisin äärioikeistoa kannattaneita. Se vaatii ennen kaikkea oikeistolta ja demareilta linjanmuutosta.
Merkel jatkaa liittokanslerina
Sosiaalidemokraatit ilmoittivat vaalituloksen selvittyä monella suulla, että Groko – Grosse Koalitio – on ohi. SPD ei lähde niin sanottuun suureen koalitioon unionipuolueiden kanssa. Jo neljä vuotta sitten päätös oli tiukilla, sillä jäsenistössä vastustus oli voimakasta.
Merkelin vaihtoehdot ovat vähissä, kun hän ryhtyy kokoamaan liittohallitusta. Enemmistövaihtoehtoja on vain yksi, kristillisdemokraattien, liberaalien ja vihreiden koalitio.
Neuvotteluista tulee vaikeat, sillä puolueilla on kovin erisuuntaisia näkemyksiä talouspolitiikasta, EU:n kehittämisestä, ympäristökysymyksistä ja pakolaispolitiikastakin. Vähemmistöhallituksen Merkel on sulkenut pois.
Äärimmäisessä tapauksessa Saksa voi ajautua uusiin vaaleihin.
lehti 