KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Voiko taide lohduttaa?

Tarja Malisen näyttelyssä Jotakin koskettavaa (Art Kaarisilta, 15.10 saakka) kirjoittaja koskettelee keraamisia veistoksia, useampaakin hyvin samanlaista veistosta.

Tarja Malisen näyttelyssä Jotakin koskettavaa (Art Kaarisilta, 15.10 saakka) kirjoittaja koskettelee keraamisia veistoksia, useampaakin hyvin samanlaista veistosta.

Otso Kantokorpi
8.10.2017 15.01
Fediverse-instanssi:

Olen ollut koko elämäni onnekas. Elämässäni on ollut vähän todellisia suruja. Koskaan en ole kokenut mitään sellaista, jota voisin kuvailla ”lohduttomaksi suruksi”. Ystäviäkin on kuollut jo aika paljon, mutta olen alkanut hiljalleen tajuta sen väistämättömyyden. Se kuuluu elämään kuin luonnollisena reunaehtona.

En itse asiassa osaa edes kuvitella, mitä lohduton suru voisi olla. Haluaisin jopa uskoa, että sellaista ei voi olla olemassakaan. Pitää vain osata löytää oikea lohtu ja oikeat lohduttajat. Olen löytänyt pienissä vastoinkäymisissä ja suuremmissa suruissakin aina lohtua. Useimmiten lohdun tarjoaa kanssaihminen, joka osaa jakaa kanssani samoja asioita.

Joskus lohduntarjoaja on taideteos – olkoon se kirja, biisi tai maalaus – tai pikemminkin teoksen tuottamat ajatuskulut kaikkine outoinekin assosiaatioineen. Taiteilijalta ei tuolloin, jos muutenkaan, tarvitse kysyä mitään lupaa tulkintoihin. Teos voi käsitellä mitä tahansa, mutta joku sen ulottuvuuksista voi viedä ajatukset sellaiseen suuntaan, että se kykenee käsittelemään niitä asioita, joiden käsittelyyn selkeät sanat, väitelauseet ja rationaalinen ajattelu eivät useinkaan yllä. Tämä on ehkä yksi taiteen suurimmista voimista.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suurin osa taiteilijoista kieltää taiteen terapeuttisuuden, koska se oudolla tavalla vähentää tekemisen ja tulosten arvoa.

Taide käsittelee aina tavalla tai toisella elämän suuria kysymyksiä: elämää, kuolemaa ja rakkautta. Ei välttämättä suoraan, mutta niihin teemoihin se aina vie. Hyvä taide ei koskaan kerro lopullisia totuuksia vaan pikemminkin viettelee vastaanottajansa ajattelussaan sellaisille alueille, joita tämä ei ole ennen edes osannut kuvitellakaan.

Tulokset ovat varmaankin useimmiten ennakoimattomia, mutta saattavat parhaimmillaan johtaa sellaiseen havahtumiseen, että elämä muuttuu peruuttamattomasti. Kun on joskus oppinut katsomaan jotain asiaa täysin uudella tavalla, uudesta näkökulmasta, ei sitä hevin unohda.

Suurin osa taiteilijoista tietää taiteen olevan terapeuttista tekijälleenkin. Suurin osa taiteilijoista kieltää kuitenkin – ainakin julkisuudessa – taiteen terapeuttisuuden, koska se oudolla tavalla vähentää tekemisen ja tulosten arvoa. Se on ikään kuin ”vain” terapeuttista.

Väitän kuitenkin, että taide on tekijälleen aina terapeuttista. Se ei välttämättä ole suora vastaus mihinkään erityisongelmaan, mutta pelkällä olemassaolollaan se on vastausyritys siihen ongelmaan, joka vaivaa kaikkia luovia, herkkiä ja ajattelevia ihmisiä. Tarkoitan sitä eksistentiaalista tuskaa, joka laittaa kyselemään elämän mahdollisen tarkoituksen perään.

Tuska syntyy tarjolla olevien vastausten moninaisuudesta ja ristiriitaisuudesta. Usein jopa vastausten puutteesta. Tästä tuskasta me emme kukaan ole vapaita.

Samasta syystä taide on vastaanottajalleen aina terapeuttista – kunhan sitä vaadittavaa herkkyyttä on.

Koskettelen näyttelyssä (Art Kaarisilta, 15.10 saakka) keraamista veistosta, useampaakin hyvin samanlaista veistosta. Koskettelen veistoksia poikkeuksellisesti, koska taiteilija on antanut siihen luvan, jopa kehottanut tekemään sitä.

Veistoksissa on polvillaan istuvan figuuri. Yhtä lukuun ottamatta pojalla on käsissään pallo. Veistoksissa on toisistaan poikkeava patina ja pintamateriaali. Sama koskee palloja. Kosketteleva käsi hakeutuu yleensä viimeisenä palloon. Pallo mahtuu juuri sopivasti kouran sisään, ja siksi käsi jää puristamaan sitä pidemmäksi aikaa. Toisin kuin pojan iholla, käsi ei silitä ohimennen ja vain tunnustele materiaalin tuntua. Kuin vaistomaisesti se puristuu pallon ympärille, mikä tuottaa oudon keskittymisen.

Tiedän, että kuvanveistäjä Tarja Malinen on menettänyt viime vuonna 17-vuotiaan poikansa. En osaa samastua siihen varmaankaan kunnolla, koska en ole koskaan kokenut mitään samanlaista.

Malinen ei kuitenkaan käsittele suruaan yksilöidysti eikä kerro tarinaa, vaikka oletankin, että veistosten figuuri on hänen poikansa. Sitäkään hän ei kerro vaan kertoo näyttelynsä teemojen olevan ”suru, kaipaus, toivo, rauha ja rakkaus”. Lohdusta hän ei puhu mitään, mutta eiköhän sanarimpsusta synny ovelasti lineaarinen tarina, joka päätyy lohduista suurimpaan: rakkauteen.

Koskiessani veistosta murran myös taideteoksen roolia taideobjektina, jollaisia on tapana käydä katsomassa taidenäyttelyssä. Taideteokseen ei normaalisti saa koskea, sitä yleensä vain katsotaan. Sitten siitä voidaan jälkikäteen puhua ystävien kanssa. Yleensä katsominen tapahtuu tietyn kuvitellun optimietäisyyden takaa. Ihmistä, joka työntää kasvonsa aivan kiinni taideteokseen tutkiakseen sen pintaa mahdollisimman tarkkaan, katsotaan kummastellen.

Puristaessani käteni pojan sylissä olevan pallon ympärille ajaudun myös miettimään teorioita taiteen synnystä. Varsinaista taideinstituutioon kuuluvaa kuvanveistoa edeltävässä kuvanveiston kaltaisessa toiminnassa on epäilemättä ollut kyse rituaaliesineistä. Rituaaleilla yhteisö muun muassa vahvistaa yhteisöllisyyttään.

Taiteen synnyn lisäksi sen mahdollisia tehtäviäkin mietitään jatkuvasti. En usko, että taiteella voi olla muita määriteltävissä olevia tehtäviä kuin ne, mitä sille kulloinkin satunnaisesti annamme.

Taide jaettuna on aina yhteisöllistä ja siten myös yhteiskunnallista. Taide käsittelee ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostoja. Niihin kuuluu myös kyky empatiaan, surun ja rakkauden jakaminen sekä lohdun hakeminen.

Malisen veistokset toivat minulle käsin kosketeltavasti rituaalin mieleen. Mutta rituaali ei näyttäytynyt kaavamaisena ja ulkokohtaisena. Se vei minut rituaalin – ja samalla veistotaiteen – syntyyn. Haluun olla yhtä ihmisten kanssa ja saada juuri siitä lohtua tarvittaessa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset