Viikon kysymys
Unihäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa teknologisten muutosten ja työelämän uusien vaatimusten myötä. Lääkärit ovat jo miettineet, pitäisikö unen vähimmäispituudesta antaa kansallinen suositus.
Nukkuvatko suomalaiset riittävästi, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä?
– Eivät nuku. Monella suomalaisella on vähintään lievää univajetta. Myös unen laadussa on heikkouksia.
– Ihmisten pitäisi nukkua selvästi nykyistä enemmän, jotta heidän toimintakykynsä ja terveytensä olisivat optimaalisia.
Onko liian vähäinen uni terveysongelma?
– Ilman muuta vähäinen nukkuminen on terveysongelma. Se on myös kansanterveydellinen riski. Univaje ja unettomuus ovat yhteydessä sydän- ja verisuonitautien sairastavuuteen ja esimerkiksi diabetekseen ja lihomiseen.
– Liian vähäinen unen määrä on yhteydessä myös aivojen toimintakykyyn, oppimiseen ja työstä suoriutumiseen.
Miksi suomalaiset nukkuvat näin vähän?
– Työelämässä on kiirettä. Aikapaineet ja stressi ovat yleistyneet vähitellen. Myös työajat ovat nykyisin aika epäsäännöllisiä.
– Ihmiset eivät enää arvosta unta riittävästi. Monet pitävät vapaa-aikaan liittyviä asioita tärkeämpinä kuin unta.
Kuinka pitkän yöunen ihminen keskimäärin tarvitsee?
– Unen pituuden tarve on yksilöllinen ja riippuu iästä. Aikuisilla unen tarve on keskimäärin 7-8 tuntia. On myös ihmisiä, jotka selviävät kuudella tunnilla ja osa tarvitsee kymmenen tunnin unet.
Miten liian lyhyt uni näkyy työelämässä?
– Väsynyt ihminen lisää työtapaturmariskiä. Väsymys on ongelma erityisesti ammattiliikenteessä. Unettomuus on yhteydessä myös tapaturmiin työmatkoilla.
– Unettomuutta ja väsymystä aiheuttavat tekivät voivat liittyä yötyöhön, vuorotyöhön tai hyvin pitkiin ylityöjaksoihin.
Pitkä valvominen kuulemma vastaa humalaa…?
– Jos herää aamulla seitsemän paikkeilla eikä ota päiväunia vaan menee päivän jälkeen yövuoroon, aamuyöstä on jo puolen tai yhden promillen känniä vastaavassa kunnossa.
uutiskirje 
