KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kikystä tuli Pyrrhoksen voitto ay-liikkeelle

Lasse Laatusen mukaan Sipilä on työmarkkina-asioissa yhtä kokematon kuin kokoomus oli Holkerin hallituksessa.

Lasse Laatusen mukaan Sipilä on työmarkkina-asioissa yhtä kokematon kuin kokoomus oli Holkerin hallituksessa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Sipilän hallituskausi myllertänyt työmarkkinapolitiikkaa.

UP/Kari Leppänen
23.10.2017 16.26

Ay-liike saattoi saavuttaa Pyrrhoksen voiton, kun se onnistui torjumaan hallituksen ajaman ja työnantajien kannattaman pakkolakihankkeen kilpailukykysopimuksella. Näin arvioi Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola maanantaina julkistetussa tutkimuksessaan.

Raskas prosessi repi Hirvolan mukaan työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi, kun Elinkeinokeinoelämän keskusliitto EK vetäytyi sopimuspöydästä sääntömuutoksella.

Sipilän hallituskin onnistui Hirvolan mukaan sisäisistä ongelmistaan huolimatta pitämään käsissään työelämäkysymykset. Hallitus valmistelee parhaillaan muutoksia työttömyysturvaan ja työaikalainsäädäntöön.

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema Matti Hirvolan tutkimus Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015-2017 läpivalaisee seikkaperäisesti työmarkkinamuutoksia Juha Sipilän hallituksen kaudella.

Yhteiskuntasopimusta pakkolakien voimalla

Sipilä ryhtyi ajamaan yhteiskuntasopimukseksi kutsumaansa hanketta eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2015 jo ennen hallituksen muodostamista. Hallituksen nimittämisen jälkeen työmarkkinajärjestöt laitettiin neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta. Hallitus myös asetti etukäteen neuvottelujen lopputuloksen.

Kun omilla tavoitteillaan neuvottelemaan tottuneet palkansaajajärjestöt eivät saneluun taipuneet, hallitus katsoi saaneensa oikeutuksen toteuttaa tavoittelemansa työntekijöiden aseman heikennykset lakiteitse ns. pakkolaeilla.

SAK esitti syksyllä työmarkkinoiden kriisisopimusta vaihtoehdoksi hallituksen pakkolaeille. Esitys sisälsi mm. palkankorotuksen nollalinjan ja työnantajamaksujen siirtoa työnantajilta palkansaajille.

Tarjous ei kuitenkaan hallitukselle kelvannut, eivätkä pakkolakeihin vielä luottaneet työnantajatkaan siihen tarttuneet. SAK:n tarjoama vaihtoehto kuitenkin murensi luottamusta pakkolakien välttämättömyyteen Suomen pelastamiseksi.

EK riisuutui vallasta

Palkansaajajärjestöt löysivät toisensa ja näyttivät voimaansa 18. syyskuuta suurmielenosoituksessa. Hirvolan mukaan se sai osaltaan aikaan uutta tilannearviota työnantajien Etelärannassa. Lisäksi hallituksen pakkolakien juridinen pohja alkoi näyttää hataralta ja tavoitellut taloudelliset vaikutukset kyseenalaisilta.

Kesti kuitenkin kolmisen kuukautta ennen kuin päästiin todellisiin neuvotteluihin, joiden tuloksena syntyi lopulta työmarkkinoiden kilpailukykysopimus.

Kilpailukykysopimus oli palkansaajille raskas. Hirvola katsoo sen kuitenkin onnistuneen säilyttämään työmarkkinoiden sopimusmallin.

Kun hallituksen ja työnantajien hanke kuivui kokoon, työnantajien EK otti käyttöön uudet keinot työmarkkinajärjestelmän muuttamiseksi.

EK riisui sääntömuutoksella itsensä vallasta keskitetyssä työmarkkinapöydässä. Samalla supistui myös ilman vastapuolta jääneiden palkansaajakeskusjärjestöjen valta. Työmarkkinoiden keskeinen institutionaalinen valtakeskittymä purkautui.

Voimaa yhteistyöstä

Hirvola pitää keskitetyn sopimusjärjestelmän purkautumista palkansaajille uhkatekijänä, joka supistaa ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa. Markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja heikkenee, Hirvola ennustaa.

Hirvola suosittelee ammattiyhdistysliikkeelle voimien yhdistämistä. Oikeansuuntaisena hän pitää SAK:laisten vientiteollisuuden liittojen voimien yhdistämistä uuteen Teollisuusliittoon. Työnantajien hajota ja hallitse -strategiaan vastaaminen edellyttää Hirvolan mukaan yhä laajempaa palkansaajavoimien keskittämistä.

Poliittinen ohituskaista otettiin käyttöön

Matti Hirvolan tutkimuksen julkistamistilaisuudessa eläkkeellä oleva työnantajakonkari Lasse Laatunen vertasi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kautta 1990-lopulla hallinneen Harri Holkerin (Kok.) hallitukseen. Molempien kaudella työmarkkinoiden sopijapuolet ovat vuorollaan pyrkineet hyödyntämään poliittisia suhdanteita tavoitteidensa ajamiseksi.

Holkerin hallituksen kaudella ”poliittista ohituskaistaa” pyrkivät hyödyntämään palkansaajajärjestöt.

Työnantajajärjestöt nostivat asiasta sellaisen metelin, että hallitus oli vähällä kaatua, vaikka se ei Laatusen mukaan ollut työnantajien tarkoitus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Holkerin hallitusta seurasi Laatusen mukaan 25 vuoden jakso, jonka aikana työnantajien ja SAK:n kesken sovittiin, ettei poliittista ohituskaistaa käytetä. Vaikeatkin asiat sovittiin työmarkkinaosapuolten kesken.

Sipilän hallituksen noustua valtaan työnantajien EK ei voinut vastustaa kiusausta mennä mukaan hallituksen pakkolakihankkeeseen. Laatusen mukaan Sipilä on työmarkkina-asioissa yhtä kokematon kuin kokoomus oli Holkerin hallituksessa.

– Se näkyi jo siinä, että Sipilä ryhtyi ajamaan yhteiskuntasopimusta jo ennen kuin hänellä oli pääministerin mandaattia.

Laatunen muistutti, että demokraattisessa yhteiskunnassa vallitsee sopimisen vapaus. Se merkitsee, että järjestöjen pitää voida asettaa itse tavoitteensa.

– Hallitus ei voi sanella neuvottelujen asialistaa eikä lopputulosta. Pääministeri Sipilä kuitenkin teki näin. Suomessa ei ole tällä menetelmällä syntynyt yhtään merkittävää sopimusta. Eikä syntynyt nytkään, Laatunen totesi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
02

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään