KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Vielä riittää töitä patriarkaatin murskaamisessa

Saara Särmä
12.11.2017 16.00
Fediverse-instanssi:

Patriarkaatti. Siinäpä käsite, jota vielä vuosituhannen vaihteessa, ja myöhemminkin, pidin vanhahtavana. Ajattelin, ja olin varmaan opinnoissakin oppinut, että sukupuolijärjestelmä on paremmin kuvaava käsite. Patriarkaatti tuntui viittaavan jonnekin 1960–70-lukulaiseen rintsikanpolttofeminismiin (niitä rintsikoita ei muuten oikeasti koskaan poltettu), ja sen käsitteellinen selitysvoima oli jäänyt menneisyyteen lainsäädännön tasa-arvoistuessa ja naisten vapauden lisääntyessä.

Nykyään rakastan sitä sanaa. Patriarkaatti. Se särähtää ja sorahtaa korvissa mukavasti. Se kantaa mukanaan ajatuksen vallasta ja valtarakenteesta, jonka vastakohdaksi asettuu vapaus. Patriarkaatissa kukaan ei ole vapaa, eivät edes hierarkian huipulla olevat miehet. Huipulla olevat miehet ovat kuitenkin hyötyneet eniten patriarkaatista.

ILMOITUS
ILMOITUS
Seksuaalista häirintää on varmasti aina ollut olemassa, mutta vasta kun se nimettiin, siihen pystyttiin puuttumaan.

Perinteisesti patriarkaatti on tarkoittanut isän tai miehen ylivaltaa, jossa naiset ovat olleet patriarkan holhouksen alaisia. Suomessa viimeiset varsinaiset lainsäädännölliset rippeet patriarkaatista hävisivät, kun naiset saivat täyden oikeuden ruumiilliseen koskemattomuuteen myös avioliitossa vuonna 1994. Toisin sanoen, kun raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin.

Globaalisti patriarkaatti voi toki hyvin. Monessa maassa sitä ei ole murskattu vielä lainsäädännöstäkään, saatikka arkipäivän käytännöistä.

Moderni patriarkaatti on lähinnä hyvä veli -verkostoja sekä muunlaista miesten suosimista. Tosin holhoaminenkin nousi vielä vuonna 2016 kotimaiseen julkiseen keskusteluun, kun äärioikeistolaiset katupartiot väittivät turvaavansa naisrauhaa ja suojelevansa omia naisiaan ulkopuolisten miesten uhalta.

Patriarkaatti-käsitteen palauttamista aktiiviseen käyttöön ehdottaa kansainvälisen politiikan feministisen tutkimuksen yksi ensimmäisistä tienraivaajista Cynthia Enloe uudessa kirjassaan The Big Push: Exposing and Challenging the Persistence of Patriarchy.

Enloe on yksi kaikkien aikojen lempikirjoittajistani, hän kirjoittaa helposti ymmärrettävästi isoista ja monimutkaisista asioista. Hän ei väheksy maailman muuttamisen vaikeutta, mutta jättää kuitenkin aina tilaa toivolle.

Enloe kuvaa patriarkaattia sekä sitkeänä ja pysyvänä että alati muuttuvaisena ilmiönä, joka voi sitä paremmin mitä vähemmän siitä puhutaan. Ensimmäinen askel patriarkaatin murskaamiseen on siis siitä puhuminen.

Käsiteitä tarvitaan, että maailmaa voidaan muuttaa. Käsitteet ovat kuin taskulamppuja, joilla voidaan valottaa ilmiötä, joka muuten jäisi huomaamatta. Asioita pitää nimetä, että niille voidaan tehdä jotakin. Esimerkiksi seksuaalista häirintää on varmasti aina ollut olemassa, mutta vasta kun se nimettiin, siihen pystyttiin puuttumaan. Nimeäminen ei kuitenkaan yksin riitä, sen jälkeen tarvitaan aktiivisia toimia.

Patriarkaatti perustuu Enloen mukaan sekä uskomuksiin että arvoihin, jotka vetoavat sekä miehiin että naisiin. Patriarkaatin perususkomuksia ovat esimerkiksi se, että sukupuoli on pysyvä ja syntymässä määritelty, miehet ja naiset ovat ”luonnostaan” erilaisia, miehet ovat rationaalisia ja naiset ovat emotionaalisia, ”ihmisrodut” ovat eriarvoisia, biologia määrittää perheen, biologinen ydinperhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja että miesten tehtävä on suojella naisia.

Patriarkaatin perusarvoja puolestaan ovat muun muassa se, että järki on tunnetta arvokkaampi, perinteet ovat kaikki kaikessa, lojaalius perheelle on tärkeintä, miehisen johtajuuden ihannointi ja että naisten tärkeimpänä roolina yhteiskunnassa on ennen kaikkea äitiys.

Naisia voidaan patriarkaatissa nostaa jalustalle ihailtaviksi ja kehua nimenomaan naisellisista ominaisuuksistaan. Yksi merkki patriarkaatin sitkeästä olemassaolosta nyky-Suomessa on, että naisista ei puhuta julkisuudessa vaikkapa johtajina, urheilijoina, elokuvaohjaajina ilman, että perhe tai äitiys nostetaan esiin. Naiset ovat olemassa vain suhteessa muihin, eivät yksilöinä.

Patriarkaatin ydin kaikessa yksinkertaisuudessaan on tietynlaisen maskuliinisuuden nostaminen ylitse muiden ja kaiken feminiiniseksi mielletyn väheksyminen. Esimerkiksi se, että miehiä voidaan haukkua neidittelemällä perustuu juuri tähän patriarkaatin arvoasetelmaan.

Kun patriarkaattia ajatellaan menneen maailman käsitteenä, helposti unohtuu myös se, kuinka paljon työtä on vaadittu sen murskaamiseksi viimeisen sadan vuoden aikana. Ei patriarkaattia ole purettu lainsäädännöstä huvin vuoksi tai vahingossa, se on vaatinut pitkäjänteistä feminististä poliittista työtä ja taistelua.

Enloe muistuttaa kirjoissaan kerta toisensa jälkeen, että feministin tärkein työkalu on uteliaisuus. Uteliaisuus vaatii jatkuvaa valppautta ja muiden kokemusten kuuntelemista sekä huomion kiinnittämistä siihen, miten erilaisten ihmisten päivittäiset kokemukset maailmasta eroavat toisistaan.

Patriarkaattia voi pönkittää olemalla kiinnittämättä siihen mitään huomiota. Siten, että uteliaisuuden sijaan kuvittelee pystyvänsä omasta asemastaan määrittelemään myös toisten kokemukset.

Patriarkaatti saa voimansa hiljaisuudesta. Juuri siksi on tärkeää haastaa vallalla olevia puhetapoja vaikkapa naisjohtajista tai tuoda esiin kuinka laajalle levinnyt ilmiö seksuaalinen häirintä on meillä ja maailmalla. Kuten #metoo-kampanja on ansiokkaasti tehnyt.

Tulossa olevat presidentinvaalit ovat oiva tilaisuus tarkkailla uteliaana, miten naisehdokkaista puhutaan ja kirjoitetaan, millaiset asiat ylipäätään nousevat keskusteluun ja keillä nähdään olevan auktoriteettia kommentoida ja arvioida vaalitenttien menestystä. Onko setämiehillä kommentoinnin monopoli vai pääsevätkö muutkin ääneen?

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Lapsiperheissä ollaan nyt tiukoilla, koska monet leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin.

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

Venäläishiihtäjät ovat viimeksi kilpailleet Suomessa Rukan maailmancupissa marraskuussa 2021.

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

Keskustasta perussuomalaisiin loikannut Pekka Aittakumpu haluaa lakkauttaa ilmastopaneelin.

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

Woltin perustajiin kuuluva Miki Kuusi ansaitsi 131 miljoonaa euroa, josta lähes puolet meni veroihin.

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
02

Rydman: Hoitoon ei hakeuduta opposition pelottelun takia – kiisti asiakasmaksujen olevan syynä

 
03

Viikon päätteeksi: Porvari näkee painajaisia valtiovarainministeri Minja Koskelasta

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Iltalehti: Vasemmistoliitolle 22 kansanedustajaa ja paikka kaikissa vaalipiireissä

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

11.11.2026

Seuraavan hallituksen on ensi töikseen palautettava sote-järjestöjen toimintaedellytykset, vaatii Meriluoto

11.11.2026

Amnestyn kysely: Lähes puolet suomalaisista haluaa lopettaa asekaupan Israelin kanssa

11.11.2026

Orpon hallituksen leikkaukset laskettu: yli 100 000 pienituloista lisää

11.11.2026

Gazassa teltat tulvivat, yli puoli miljoonaa lasta elää suojattomissa oloissa talven alkaessa

10.11.2026

Reuters: Venäläinen verkosto lietsoi maahanmuuton vastaisuutta Ranskan mellakoiden varjolla

10.11.2026

Furuholm esittää parlamentaarista sopua turvaamaan suomalainen mediakenttä

10.11.2026

Lohikoski: Hallitus luo luokkayhteiskuntaa vahvistavaa ohituskaistaa korkeakoulututkintoon

10.11.2026

Meriluoto: Vammaisten oikeus liikkua ja osallistua ei saa jäädä kiinni asuinpaikasta

09.11.2026

Asiakasmaksut vievät ulosottoon – Ei tulisi joutua valitsemaan ruoan, lääkkeiden ja hoidon väliltä

09.11.2026

Valta on otettava, sanoo Sanna Marinin entinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen – ”Talouspolitiikassa vallankäytöllinen vinouma on erityisen voimakas ja ongelmallinen”

09.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset