Viikon kysymys
Uuden vuoden tinojen myynti päättyy ensi maaliskuussa. Hevosenkengän muotoisissa tinoiksi nimitetyissä metallinpalasissa on paljon lyijyä.
Uuden vuoden tinan valoksista ja niiden varjoista on ennustettu pitkään. Mistä muusta ennustuksia voisi tehdä, Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola?
– Tilalle on esitetty steariinia ja sokeria. Sulasta sokerista syntyy valos, kun sen kaataa kylmään veteen. Hankaluutena on, että sokerivalos on hyvin hauras.
– Periaatteessa löysästä taikinasta voi tehdä ”valoksen” kaatamalla sen kuumaan öljyyn. Siitä saa erilaisia kuvioita, ”tippaleipiä”.
Voiko vanhoja tinoja käyttää?
– Voi, mutta lyijy on haitallista ihmiselle ja muulle ympäristölle. Jo muinaiset roomalaiset vuorasivat vesijohtonsa lyijyllä, mikä ei tehnyt heidän terveydelleen hyvää. Luonnossa ongelmana on, että vesilinnut syövät järvien ja jokien pohjalle joutuneita lyijyhauleja. Kaikille on parempi mitä vähemmän myrkyllisiä aineita luontoon joutuu.
Miten uuden vuoden tinat pitäisi hävittää?
– Ongelmana ovat astian pohjalle jäävät muruset. Ne ja varsinaiset valokset ovat ongelmajätettä, joka pitää viedä niille varattuihin keräyspisteisiin.
Monet koirista eivät kestä ilotulitusten paukutusta. Kuinka luonto reagoi ilotulitteisiin?
– Jotkin linnut voivat säikkyä ääntä, sillä ne lähtevät lentelemään yöllä. Lisäksi ilotulitteissa on haitallisia aineita, alumiinia ja raskasmetallia, kuten kuparia. Ilman pienhiukkasten määrä nousee suureksi kaupunkien keskustoissa ja muualla, joissa ilotulitetaan kovasti.
– Ilotulitteiden sijaan voisi keksiä muuta. Ammattimaiset toimijat järjestävät muun muassa Ruotsissa isoja valoshow’ta. Kun tarvetta tulee, kyllä insinöörit keksivät korvaavia tapoja ilotulituksiin.
– On sinänsä hassua, että vielä 2000-luvulla uutta vuotta otetaan vastaan taikauskoisin keinoin, paukuttamalla pahoja henkiä pois ja ennustamalla tinasta.
Mitkä ovat neuvosi tavallisille kuluttajille?
– Ilotulituksen sijaan voi sytyttää nuotion ja ihailla sitä. Kirkkaalla säällä voi katsella tähtitaivasta revontulten tai tähdenlennon toivossa.
– Uuden vuoden lupauksena voi yrittää mahduttaa ruokakoriinsa aiempaa enemmän kasviksia, kotimaista lähiruokaa ja luomua. Yksityisen ihmisen ympäristöjalanjälki on suurin asumisessa, liikenteessä ja syömisessä. Viimeisimpään on helpointa vaikuttaa.
lehti 