Tänä päivänä 1900-luku näyttää liikkumisen vuosisadalta. Silloin tuotteistettiin lukuisia ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja ajatusten siirtämistä nopeuttavia keksintöjä: henkilöauto, matkustajalentokone, nopea raideliikenne, televisio, puhelin, internet ja muu sähköinen tiedonvälitys. Monet näistä keksinnöistä mullistivat ihmisten tavan toimia ja ajatella.
Henkilöauto kehittyi vuosisadassa pienen piirin koneenrakentamisesta yhdeksi maailman massatuotetuimmaksi kulutustavaraksi, johon myös köyhillä ihmisillä on varaa. Länsimaissa autoilun ensimmäinen vallankumous tapahtui massatuotettujen kansanautojen yleistymisen myötä 1970-luvulla. Yhä useammalla ihmisellä oli auto käytössään joka päivä. Se muovaa länsimaista yhteiskuntapolitiikkaa vielä pitkälle 2000-luvulle saakka. Suuri osa elämästä ja yhteiskuntasuunnittelusta on rakennettu yksityisautoilun varaan.
Auto ei alun perinkään ollut vain kulkuväline, vaan ajansäästökone, johon liittyy vahva omistamisen tarve. Auto kuvaa näin omistajansa varallisuutta, asemaa, edistyksellisyyttä ja muita kulutusyhteiskunnan ylimpiä hyveitä. Nykyään auto on monelle ihmiselle välttämättömyys, mikä kertoo onnistuneen markkinoinnin voimasta, sillä auto on rahallisesti mitattuna yksi huonoimmista kulutustavaroista.
Auto ei alun perinkään ollut vain kulkuväline, vaan ajansäästökone.
Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan 61 prosenttia kaikista suomalaisten matkoista vuoden aikana tehtiin autolla. Keskimääräinen ajomatka oli 52 kilometriä ja ajoaika 75 minuuttia. Haja-asutusalueilla asuvien ihmisten päivittäiset matkat ovat pituudeltaan yli kaksinkertaiset kaupunkilaisiin nähden.
Riippumatta ihmisen ajomääristä hänen autonsa seisoo suurimman osan vuodesta jossain odottamassa kiireistä kuljettajaansa. Ahkeralla ammattiautoilijalla auto on käytössä alle puolet vuorokaudesta ja suurimmalla osalla ihmisistä vuorokautinen käyttöaste on alle 1/18 tai 5,5 prosenttia.
Omistamista painottavan autoilun valuvian korjaaminen vaatii automaation ja asenteiden kehittymistä. Jos autoilu mielletään jatkossa liikkumispalvelun eikä omistamisen näkökulmasta, tämä avaa tien automäärien vähentämiselle, autojen käyttöasteen nostolle, ajamisesta luopumiselle, autoon käytetyn rahamäärän laskulle ja autoilun uudelle vallankumoukselle