KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Eriarvoisuus on sietämätöntä – ihmiset otettava mukaan

Jussi Ahokas
28.4.2018 13.01
Fediverse-instanssi:

Suomalaisessa yhteiskunnassa on mitä ilmeisemmin ylitetty raja, nimittäin eriarvoisuuden lisääntymisen sietämisen raja. Eriarvoisuudesta puhutaan nyt jatkuvasti ja tuntuu siltä, että kukaan ei halua leimautua poliitikoksi, jonka vallassaolovuorolla on harjoitettu eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa. Luonnollisesti tämä kertoo jotain suomalaisten äänestäjien arvoista: poliittinen kannatus alenee, jos on valmis heikentämään yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta entisestään.

Edellisestä on seurannut tietysti kiistely siitä, onko harjoitettu politiikka ollut eriarvoistavaa. Kun hallituksen harjoittama tulonjakopolitiikka on staattisten tulonjakolaskelmien perusteella selvästi heikentänyt pienituloisten toimeentuloa, on hallitus tilannut niin sanottuja dynaamisia laskelmia, jotka pyrkivät arvioimaan myös politiikan työllisyysvaikutuksia. Kun näiden laskelmien mukaan heikoimmassa asemassa olevien tilanne ei ole huonontunut yhtä merkittävästi, hallituksen politiikan on voitu julistaa olevan jopa eriarvoisuutta vähentävää.

ILMOITUS
ILMOITUS
On tehtävä näkyväksi päätösten vaikutukset yhteiskunnan marginaaleihin ajautuneiden elämään.

Ylipäätään keskeistä keskustelussa eriarvoisuudesta on jatkuva vääntö siitä, mihin suuntaan eriarvoisuus on kehittynyt, mistä muutos on johtunut ja onko eriarvoisuus edes asia, josta pitäisi olla kiinnostunut. Kamppailua tosiasioista on käyty esittämällä erilaisia tilastokuvia muun muassa tulonjaon mittareista, kiistelemällä yhteiskunnallisista vaikutussuhteista sekä kyseenalaistamalla eriarvoisuuden tärkeys yhteiskunnallisen kehityksen kannalta kokonaan.

Eikö eriarvoisuuden vähentäminen olisi helpointa heikentämällä hyvässä asemassa olevien tilannetta? Tätäkö eriarvoisuuden kasvusta huolissaan olevat haluavat?

Yleensä eriarvoisuudesta ja sen lisääntymisestä huolissaan olevat eivät kuitenkaan halua heikentää yhteiskunnassa paremmassa asemassa olevien tilannetta, vaan parantaa köyhyyden, terveysongelmien ja sosiaalisten ongelmien kanssa elävien ihmisten tilannetta.

Heidän katsannossaan eriarvoisuus nähdään laaja-alaisena kysymyksenä, joka ei typisty ainoastaan tulo- ja varallisuuseroihin. Erot terveydessä, sosiaalisessa hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä, palveluiden saatavuudessa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa ja osallistua ovat niin ikään yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tekijöitä.

Jotta yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien aseman parantaminen ei hukkuisi paikoin kovin värikkäässä ja kärjistävässäkin julkisessa keskustelussa, olisi ehkä harkittava irtautumista kokonaan sen käymisestä eriarvoisuuden termin ympärillä. Sen sijaan olisi puhuttava mukaan ottavan yhteiskuntapolitiikan puolesta.

Viime aikoina monet kansainväliset organisaatiot ovat alkaneet käydä keskustelua mukaan ottavasta kasvusta, mikä tarjoaa keskustelun suunnanmuutokselle hyvän lähtökohdan.

Mukaan ottava yhteiskunnallinen kehitys voidaan yksinkertaistaen määritellä kehitykseksi, jossa yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien tilanne paranee muita ryhmiä enemmän.

Mukaan ottavassa kasvussa puolestaan keskeistä on se, että kaikki hyötyvät kasvusta, mutta eniten siitä hyötyvät heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Tämä voi tarkoittaa heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon parantumista, aikaisempaa parempaa pääsyä palveluiden piiriin tai parempia mahdollisuuksia kouluttautua ja parantaa sekä yksilöllistä että yhteiskunnallista toimintakykyään.

Keskeistä mukaan ottavassa yhteiskuntapolitiikassa on myös tunnustus eli se, että jokainen kokee saavansa omassa yhteisössään osakseen arvostusta ja hyväksynnän siitä, että on muiden yhteisön jäsenten rinnalla samanarvoinen ja tasa-arvoinen toimija.

Kuten Teppo Eskelinen ja Joonas Pennanen kirjoittavat SOSTEn tuoreessa julkaisussa, tunnustus on keskeinen kysymys myös perusturvaa hahmotettaessa ja sen tarpeellisuutta arvioitaessa. Monesti kuitenkin eriarvoisuuskeskustelussa erot tunnustuksen kokemuksissa unohdetaan.

Miten suomalaisesta yhteiskunnasta voitaisiin tulevina vuosikymmeninä tehdä mukaan ottavampi?

Ensimmäinen periaate on se, että mukaan ottamisesta tehdään yhteiskuntapolitiikan johtava ohjenuora ja kaikessa päätöksenteossa mukaan ottamisen tavoite tunnistetaan ja tunnustetaan. Tämä tarkoittaa sitä, päätöksiä tehtäessä niiden vaikutukset yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen arvioidaan ja ymmärretään kattavasti.

On siis tehtävä näkyväksi päätösten vaikutukset yhteiskunnan marginaaleihin ajautuneiden elämään ja lopulta tehtävä sellaisia päätöksiä ja muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin, että heidän tilanteensa paranee.

Jos näyttää siltä, että perusturva tai viimesijainen toimeentuloturva ei takaa riittävää toimeentuloa, on etuustasoja yksinkertaisesti korotettava.

Jos taas näyttää siltä, että palvelujärjestelmä ei vastaa nimenomaan paljon sairastavien ja monenlaisten yksilöllisten sekä sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten tarpeisiin, sitä tulee uudistaa niin, että jatkossa juuri näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Yleistäen: jos ihmisiltä puuttuu voimavaroja, jotka mahdollistavat mukana pysymisen, niitä vahvistetaan.

Onnistuneen mukaan ottavan yhteiskuntapolitiikan yksi hyvä puoli on se, että onnistuessaan se tekee itsensä tarpeettomaksi. Kun ihmiset ovat mahdollisimman laajasti mukana, yhteiskunnan tukea tarvitaan vähemmän.

Mitä suuremmaksi erot kasvavat ja mitä syrjemmässä ihmiset ovat ja tuntevat olevansa elinyhteisössään, sitä suurempia investointeja tarvitaan tilanteen kääntämiseksi. Tästä syystä yhteiskuntapolitiikan kääntämistä vahvemmin mukaan ottavaksi ei kannata viivyttää.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset