Mika Ahlforsi n Punasii päin on hip hop -kehyksiin maalattu tyypillinen sissituotantoelokuva. Siitä hehkuva tekemisen meininki on sama kuin Aki Kaurismäen Calamari Unionissa, vaikka aiheeltaan ja visuaaliselta ilmeeltään se on lähempänä Olli Saarelan Bad Luck Lovea.
Ahlfors on ammatiltaan kokki ja teki elokuvan noin 10 000 euron budjetilla. Taustavoimikseen hän sai liudan räppäreitä, ja aiheeksi valikoitui Helsingin syrjäytyneiden elämä graffitien, huumeiden ja köyhyyden keskellä.
– Halusin pohtia yhteiskunnan vastuuta nuorten syrjäytymisessä. Tarinalla en puolusta päihteitä vaan sanon, että on ongelmallista, että nykyisessä mallissa samasta luukusta marijuanan kanssa saa myös amfetamiinia, Ahlfors kertoo.
”Halusin pohtia yhteiskunnan vastuuta nuorten syrjäytymisessä.”
Tapahtumat saavat alkunsa 1990-luvun lopusta, kun Stop töhryille -projekti ja FPS:n vartija järjestävät päähenkilöt telkien taakse ja velkakierteeseen.
Elokuvan kirjoittanut ja ohjannut Ahlfors on valinnut tarinan lähtöruuduksi Helsingin kaupungin graffitienvastaisen hankkeen pitkälti dramaturgisista syistä, mutta osittain viestissä on omakohtaisia ja poliittisiakin piirteitä. Hän on syntynyt vuonna 1984, joten hanke osui sopivasti hänen omaan ”pussikaljanuoruutensa”.
Stop töhryille kohtasi vastustusta ennen kuin se lopulta kymmenen vuoden ja miljoonien eurojen jälkeen lopetettiin. Paavo Arhinmäki teki kaupunginvaltuustossa pitkän työn hanketta vastaan, ja jopa alkuperäistä projektia vetänyt Kauko Haantie myönsi vuonna 2011 Helsingin Sanomille, että nollatoleranssi oli väärä tie.
Punasii päin -elokuvassa töhryistä aiheutuneet luottomerkinnät ja rikostuomiot johtavat siihen, että päähenkilöt Joonas ja Henkka alkavat paikata rahapulaansa pyörittämällä kannabisbisnestä.
Draama toimii sarjakuvan logiikalla
Joonasta näyttelee aiemmin elokuvakentällä tuntematon Otto Nyberg, mutta jokainen hip hop -kulttuuriin vähänkin perehtynyt tunnistaa Henkan kasvot – tai pikemminkin tuntee tämän kasvojen tunnistamattomuuden.
Henkka eli Julma H – aiemmalta taiteilijanimeltään Julma-Henri – on suomiräpin ikoni. Hän on pysytellyt nimettömänä ja suojannut kasvonsa kommandopipolla aina vuoden 2007 debyyttialbumi Al Qaida Finlandista alkaen. Nykyään kyseisen merkkiteoksen löytää Spotifysta vähemmän yllättäen nimellä Album Name Censored.
Elokuvassa hänet nähdään kasvot paljastettuina mutta silmät mustilla laseilla peitettyinä.
– Henrin roolihahmo on täysin fiktiivinen, mutta kuitenkin kirjoittaessani jouduin miettimään tarkkaan, miten avaan näin mystisen henkilön elokuvassa, Ahlfors sanoo.
Ohjaaja toteaa myös, että mystiikan aiheuttaman ristiriidan ansiosta Henkan hahmo on vahvasti karikatyyrimäinen. Katsoja näkeekin välittömästi, että elokuvan hahmot ylipäätään – etenkin poliisit – ovat suunnilleen yhtä uskottavia kuin 1960-luvun Batman-sarjoissa.
Ahlfors tunnustautuukin suureksi sarjakuvien ystäväksi ja pohtii, että ilmaisu menee helposti sarjakuvamaiseksi ehkä osittain tästä syystä.
– Toisaalta karikatyyrimäisyyden motiivina on myös ajatus siitä, kuinka absurdia on, että virkavalta jahtaa seinään piirtäjiä samaan aikaan, kun toisaalla tapahtuu paljon karmivampiakin asioita.
Urbaani ilmiö menestyy urbaanilla alueella
Elokuvan aiemmat näytökset Turussa ja Tampereella myytiin nopeasti loppuun. Tervakoskella 22. huhtikuuta sitä sen sijaan seurasi 256-paikkaisessa salissa ainoastaan 29 katsojaa. Ohjaaja varautui alun perinkin siihen, että yleisöä löytyy lähinnä suurilta paikkakunnilta.
Punasii päin saa yhteensä kaksitoista kaupunkia kattavan kertanäytöskierroksen Finnkinon ja Bio Rexin elokuvateattereissa torstaina 10. toukokuuta. Helsingin Tennispalatsin näytös myytiin loppuun jo huhtikuun puolella. Ahlfors kuitenkin kaipaisi elokuvalleen muutakin kuin pelkkiä hajanäytöksiä.
– Aiheesta kiinnostuneita löytyy, mutta isommat studiot pitävät saleista tiukasti kiinni. Olisi hienoa, jos saisimme edes viikon kestävän mahdollisuuden. Muuten täytyy hylätä elokuvateatterit ja mennä internetin puolelle.
Näytösajat ja -paikat: www.punasiipain.com
uutiskirje 
