KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Otso Kantokorpi: Oikea tieto kerjäävistä romaneista on kiven alla, mutta sitä löytyy

Suomen valokuvataiteen museossa on esillä valikoima Heidi Piiroisen projektiin liittyviä koskettavia kuvia 20. toukokuuta saakka. Kuva teossarjasta Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina.

Suomen valokuvataiteen museossa on esillä valikoima Heidi Piiroisen projektiin liittyviä koskettavia kuvia 20. toukokuuta saakka. Kuva teossarjasta Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina. Kuva: Heidi Piiroinen

Otso Kantokorpi
6.5.2018 11.00

Ei ole kuin muutama viikko siitä, kun eräs taiteilijaystäväni sanoi: ”Kannatat sitten ihmiskauppaa?” Olin kertonut hänelle, että olen vihdoinkin oppinut silloin tällöin antamaan rahaa romanikerjäläisille, ja että olen tottunut ostamaan Ison Numeron, jota he myyvät.

Olen pitänyt kyseistä ystävääni vasemmistohenkisenä ja humaanina ihmisenä. Ja sellainen hän varmaan onkin. Asenne kertoo hänen luonteenlaadustaan varmaan paljon vähemmän kuin siitä, kuinka vaikea maailmasta on nykyään hankkia uskottavaa tietoa – niin reaaliaikaisesti kuin me nykyään kaiken mahdollisen tiedon pelkästään netistä ainakin näennäisesti saammekin.

Olemme olleet romanikerjäläisten kanssa tekemisissä vuodesta 2007, ja keskustelu on käynyt usein varsin kuumana. Erilaisia epäilyjä näkyvän kerjäämisen kytkeytymisestä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja myös ihmiskauppaan on esitetty runsaasti.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yksi syy kiivaaseen keskusteluun on se, että romanikerjäläiset on kaduillamme koettu esteettiseksi haitaksi.

Oikean tiedon saaminen on hankalaa, mutta varsin hanakoita meillä ollaan oltu esimerkiksi kerjäämisen laillisuuden suhteen. Esimerkiksi sisäministeriön asettama työryhmä esitti kerjäämiskieltoa järjestyslakiin vuonna 2010. Poliisikin on tutkinut romanikerjäläisiä ja totesi virallisesti vuonna 2013, että mitään viitteitä järjestäytyneen rikollisuuteen tai ihmiskauppaan ei il-miössä ole. Toisin kuin tuolloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, joka oli todennut vuonna 2010 nykyään jo poistetussa blogikirjoituksessaan: ”Jotkut tahot, jotka eivät itse suinkaan asu romani- tai muissa leireissä, keräävät pahvimukien sisällön Helsingissä. He vievät rahat johonkin aivan muuhun tarkoitukseen kuin kadulla kerjäävien auttamiseen.”

Syy tällaisiin epäilyksiin lienee siinä, että romanit kerjäävät usein suvuittain ja tulot kerätään yhteen. Nyt tällaisesta suvuittain kerjäämisestäkin on tarjolla runsaasti hyvin dokumentoitua faktatietoa, kun Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen kirja Ohikuljetut (WSOY) ilmestyi tänä vuonna.

Itse asiassa terveen järjenkin olisi pitänyt aika nopeasti korjata tällaisia käsityksiä, koska poliisien arvioiden mukaan kerjäläisen päiväansio oli tuolloin keskimäärin 10–20 euroa. Ei järjestäytynyt rikollisuus ole moisista summista kiinnostunut. 20 euroa päivässä on kuitenkin epäinhimillisistä romanialaisoloista tulevalle romanille huikea ansio verrattuna mahdollisuuksiin Romaniassa, jossa varsinkaan romaneille ei juurikaan töitä ole tarjolla. Siitä on silti riittänyt rahaa kotimaahan sukulaisille ja lapsille.

Oksanen esimerkiksi kertoo Virginia Moldovanista, joka kävi kymmenen vuotta Suomessa kerjuulla ja rakensi pienillä ansioillaan talon itselleen ja perheelleen: ”Katso nyt, olen rakentanut tämän kaiken! Jotkut lehdet kirjoittivat Suomessa, että olemme osa kansainvälistä mafiaa ja että mafiapomot vievät kerjäämämme rahat. Se on valhetta. Kaiken olen kerjännyt Helsingissä.”

Niin irvokkaalta kuin se tuntuukin, luulen että yksi syy kiivaaseen keskusteluun on se, että romanikerjäläiset on kaduillamme koettu esteettiseksi haitaksi. He ovat erilaisia. Likaiset, nuhjuiset ja huonoihin vaatteisiin pukeutuneet ihmiset rumentavat maisemaamme. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta soittajatkaan eivät osaa soittaa.

Muistan itsekin sen, kuinka huvittuneena kerroin tuttavilleni Mikkelin retkestä, jolloin törmäsin torin reunalla romaninaiseen, joka toisteli haitaristaan loputtomasti noin neljää yhteen sopimatonta yksittäistä ääntä. Annoin minä rahaa, mutta vieläkin hävettää se, että koin tapahtuman lähinnä absurdiksi huumoriksi.

Esteettisestä haitasta ei toki yleisesti puhuta, koska eihän se tuntuisi sivistyneeltä. Jotkut populistit voivat kuitenkin näin tehdä. Tähän viittasi esimerkiksi Jussi Halla-aho viime vuonna puhuessaan maahanmuuttopolitiikasta: ”Kyse ei ole pelkästään esteettisestä haitasta oman kylän raitilla, vaan kyllä ihmiset näkevät, että tässä kyse on kansakunnallisesta ongelmasta ja kansantaloudellisesta ongelmasta.”

Nostin tietoisesti Halla-ahon tässä esiin, koska oikeastaan vasta Oksasen teksti sai minut tajuamaan sen, miksi romanikerjäläisongelma on meidän kaikkien ongelmamme ja iso sellainen, vaikka olisimmekin päättäneet turruttaa omatuntomme ja liittyä vain ilmeettömien ohikulkijoiden massiiviseen joukkoon.

Oksanen nimittäin muistuttaa siitä, minkälainen rooli romanikerjäläisillä on ollut eurooppalaisen oikeistopopulismin nousussa, siitä miten ”äärimmäisestä eurooppalaisesta köyhyydestä tuli räjähtävä ase”. Hän yhdistää esimerkiksi brexitin ja romanikerjäläiset suoraan toisiinsa: ”Mahdollisesti ainoa keino saada nämä ulkomaalaiset rikolliset ulos Britanniasta on erota Euroopan unionista, The Sun kirjoitti. Kansa kiitti – ja äänesti Britannian ulos EU:sta.”

Ei ole syytä unohtaa, että juuri Britanniasta ne pahimmat romanikerjäläiset ja järjestäytyneen rikollisuuden toisiinsa kytkevät uutisoinnit tulivat. Niitä nähtiin tv-dokumentteina Suomessakin.

Minulle Oksasen ja Piiroisen tärkein anti on kuitenkin se, että paneutuneen journalismin kautta löysin sekä tekstin että kuvan kohteista aidosti kanssaihmisen. Tätä voi vielä vahvistaa Suomen valokuvataiteen museossa, jossa valikoima Piiraisen projektiin liittyviä koskettavia kuvia on esillä 20.5. saakka.

Erityisen arvokkaaksi kirjan tekee se, että kyse ei ole hetkellisestä journalistisesta tuokiokuvasta. Tekijät ovat paneutuneet saman perheen historiaan kymmenen vuoden ajan, jolloin lukijakin pääsee merkittävän paljon syvemmälle ymmärryksensä kehittämisessä.

Nyt on aivan pakko kirjoittaa tyylillisesti hieman banaali loppulause: Tämän kirjan on syytä olla Tieto-Finlandia ehdokas.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

Vaara vaanii pimeydessä Mikko Kohon vaikuttavassa sotaromaanissa.

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

Radio Free Europe/Radio Libertyn afgaanipalvelun Azadi Radion televisio- ja videotallennusstudio Prahassa. Azadi Radio lähettää Afganistaniin pashtun ja darinkielistä ohjelmaa.

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

11.10.2025

Ihmisten ja elefanttien kohdatessa ihminen väistää – Intian Keralassa yhteenotot lisääntyneet

11.10.2025

Kaatopaikasta tehtiin yhteisöpuutarha

11.10.2025

Afrikkalaiset kalastusalan työläiset on jätetty kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle

11.10.2025

Pakkoavioliitot lisääntyvät Afganistanissa, kun tytöt eivät saa opiskella

11.10.2025

Jukka-Pekka Palviaisen perusdekkarit erottuvat mukavilla päähenkilöillä

10.10.2025

Patrizio Lainà on SAK:n uusi pääekonomisti

10.10.2025

Työvoiman hyväksikäyttö uhkaa eläkejärjestelmää

10.10.2025

Jäänmurtajat rakennettava suomalaisilla työehdoilla, vaatii Teollisuusliiton Aalto

10.10.2025

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

10.10.2025

Tämän hetken haitallisin lakiesitys ei kiinnosta mediaa: Toimeentulotuen uudistus

10.10.2025

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

10.10.2025

Pia Lohikoski: Oikeistohallituksen leikkaukset kulttuuriin on peruttava

09.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään