KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Työntekijöillä on oikeus tietää, kenen etuja EU:n kautta ajetaan

Sekä pääministeri Juha Sipilä (oik.) että valtiovarainministeri Alexander Stubb varoittelivat suomalaisia eurooppalaiseen ohjaukseen joutumisesta. Kuva Ylen vaalitentistä huhtikuussa 2015.

Sekä pääministeri Juha Sipilä (oik.) että valtiovarainministeri Alexander Stubb varoittelivat suomalaisia eurooppalaiseen ohjaukseen joutumisesta. Kuva Ylen vaalitentistä huhtikuussa 2015. Kuva: All Over Press/Petteri Paalasmaa

Pekka Ristelä
13.5.2018 15.20
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Syksyllä 2015 Suomen työmarkkinapolitiikassa oli käynnissä poikkeuksellisen kova vääntö. Kiistan kohteena olivat saman vuoden keväällä aloittaneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailemat pakkolait, joilla työntekijöiden oikeuksia olisi poliittisin päätöksin heikennetty ja samalla rajoitettu työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia työehdoista.

Suomalaisen työmarkkinamallin perusteisiin yltävällä kamppailulla oli myös Eurooppa-poliittiset ulottuvuutensa. Kun pääministeri Sipilä syyskuussa piti poikkeuksellisesti televisioidun kriisipuheensa, hän muun synkän maalailunsa ohella varoitti suomalaista päästämästä tilannetta siihen, että muut päättävät asioistamme.

Varoituksia Suomea uhkaavasta eurooppalaisesta ohjauksesta kuultiin muiltakin ministereiltä. Puhetta Kreikan tielle joutumisesta kuultiin kyllästymiseen asti. Maaliskuussa 2016 sama painostus kuultiin vielä täsmällisemmässä muodossa, kun valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kirjoitti blogissaan Euroopan komissiolta saamastaan kirjeestä. Stubb kertoi Suomen julkistalouden tutkinnan voivan johtaa kontrolliprosesseihin, joiden päätepisteenä saattaa olla poliittisen päätösvallan rajoittaminen. Kaikki tämä oli uhkana, jos hallituksen haluamiin säästöihin ja työmarkkinoiden muutoksiin ei suostuta.

Sipilän hallitus siis löysi Euroopasta lyömäaseita työntekijöiden aseman purkamiseen. EU-osaaminen oli kuitenkin käytössä myös ammattiyhdistysliikkeen puolella. Pakkolakien sisältö analysoitiin tarkoin, ja palkansaajakeskusjärjestöt esittivät hallitukselle 28 sivun muistion siitä, kuinka esitykset olivat ristiriidassa perustuslain, Euroopan unionin oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Pakkolakien todettiin muun muassa puuttuvan EU:n työaikadirektiivin säätämiin asioihin ja siten toimivan unionin oikeuden alalla. Tämän vuoksi esityksien olisi oltava yhteensopivia EU:n perusoikeuskirjan kanssa, mitä muun muassa lomarahaa ja vuosilomia rajoittavat enimmäissäännökset eivät olleet. Tämä oli yksi perusteista, joilla palkansaajajärjestöt vaativat hallitusta luopumaan suunnitelmistaan.

Edellä kerrattu tilanne on nyt historiaa, mutta sen kuvaama asetelma valaisee hyvin tämänkin päivän EU-politiikkaa. EU:n kaksi eri olomuotoa ottavat talous- ja työmarkkinapolitiikassa mittaa toisistaan. On EU-lainsäädännöllä ja hallitustenvälisillä sopimuksilla rakennettu talouskuri, jota vahvistettiin kymmenisen vuotta sitten alkaneen talouskriisin aikana. Toisaalta taas on EU:n perusoikeuskirja ja työelämän EU-direktiivit.

Työntekijöiden näkökulmasta EU:n talouskuri merkitsee tyypillisesti etujen ja oikeuksien rajoittamista kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä – siis niille asetettavaa kattoa tai maksimia. Eurooppalaiset perusoikeudet ja työelämän direktiivit sen sijaan määräävät vähimmäistasoja, jotka jäsenmaissa on luvallista – ja suotavaakin – ylittää työntekijöiden eduksi. Tiukan paikan tullen ne suojaavat suoraan myös suomalaista palkansaajaa.

Parhaillaan käynnissä olevassa keskustelussa EU:n uudistuksista nämä molemmat ulottuvuudet ovat tapetilla. On esimerkiksi keskustelua eri tavoista, joilla jäsenmaita voitaisiin entistä vahvemmin ohjata tekemään komission oikeaksi katsomia työmarkkinauudistuksia. Niissä on harvemmin kyse työntekijöiden turvan vahvistamisesta.

Samaan aikaan keskustellaan siitä, kuinka komission on jäsenmaita ohjeistaessaan otettava entistä johdonmukaisemmin huomioon myös ihmisten hyvinvointi ja sosiaaliset oikeudet. Tätä puolta vahvistettiin viime syksynä EU:n ja jäsenmaiden yhteisellä julistuksella, niin sanotulla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla.

Eurooppa-poliittinen keskustelu hahmotetaan usein akselille ”enemmän vai vähemmän”. Ovat federalistit ja EU-vastustajat, ja niiden väliin asemoituu valtaosa Suomenkin päättäjistä maltilliseksi keskitieksi. Tällä akselilla EU-keskustelun linjaerot jäävät usein vähäisiksi ja koko keskustelu laimeaksi. Esiin nousevat lähinnä mielikuvilla ja kansallismielisillä vastakkainasetteluilla ratsastavat populistit.

Kiinnostavampi keskustelu saadaan aikaan, kun mennään eri tahojen näkemyksiin EU-politiikan sisällöistä. Mitä, millä välineillä ja kenen hyväksi EU:n pitäisi puuttua talouteen ja työmarkkinoihin? Ketkä painottavat talouskurin ja oikeuksien rajoittamisen Eurooppaa, ketkä työntekijöiden asemaa ja turvaa vahvistavia uudistuksia?

Nämä ovat asioita, joissa esimerkiksi Suomen EU-jäsenyydestä ja Euroopan integraation suotavuudesta yleisellä tasolla samoilla linjoilla olevat SAK ja EK ajavat hyvin erilaisia tavoitteita. Nämä ovat myös asioita, joihin puolueilta ja ehdokkailta on vaadittava selviä kantoja viimeistään kevään 2019 eduskunta- ja eurovaaleissa. Työntekijöillä on oikeus tietää, kenen etuja EU:n kautta aiotaan ajaa.

Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset