KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Uudistaako Sveitsi rahajärjestelmänsä – kansanäänestys sunnuntaina

Mikäli Vollgeld-aloite voittaa kansanäänestyksen, pankit menettäisivät kykynsä luoda rahaa. Kuvassa Sveitsin keskuspankin pääkonttori Zürichissä.

Mikäli Vollgeld-aloite voittaa kansanäänestyksen, pankit menettäisivät kykynsä luoda rahaa. Kuvassa Sveitsin keskuspankin pääkonttori Zürichissä. Kuva: All Over Press/Richard Sowersby/REX

Ari Slioor
8.6.2018 14.03

Sveitsissä järjestetään tämän viikon sunnuntaina kansanäänestys Vollgeld-aloitteesta. Vollgeld on saksaa ja tarkoittaa täyttä rahaa. Sunnuntaina äänestetäänkin siitä, pitäisikö yksityisillä pankeilla olla niin sanottu täyden varannon vaatimus. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ne menettäisivät rahanluontioikeutensa. Anteeksi mitä, saattaa moni lukija ihmetellä. Eikö rahan luo valtio, ja pankit vain säilyttävät ja lainaavat sitä eteenpäin?

Itse asiassa näin ei ole. Todellisuudessa yli 90 prosenttia taloudessa kiertävästä rahasta on yksityisten pankkien luomaa. Loput vajaa 10 prosenttia muodostuu keskuspankin luomasta keskuspankkirahasta ja käteisestä. Yksityiset pankit luovat rahaa aina myöntäessään pankkilainoja. Näin ollen ne eivät todellisuudessa lainaa rahaa vaan luovat uutta. Vastaavasti rahaa tuhoutuu lainoja lyhennettäessä.

Nykyisessä rahajärjestelmässä pankkien rahanluontikykyä rajoittaa periaatteessa pankeille asetettu varantovaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, että pankeilla on oltava hallussaan keskuspankkirahaa esimerkiksi 10 prosenttia siitä rahamäärästä, joka pankin asiakkaiden tileille on talletettu. Pankin myöntäessä lainan se kirjaa lainanottajan tilille talletuksena lainasumman verran saldoa.

Taloudessa kiertävän rahan määrällä on ratkaiseva merkitys talouden yleiselle toiminnalle.

Varantovaatimus rajoittaa periaatteessa pankkien kykyä myöntää lainoja eli luoda rahaa. Käytännössä yksityiset pankit kuitenkin saavat keskuspankista jälkikäteen täydennystä varantoonsa aina pyydettäessä, joten varantovaatimuksen rajoittava vaikutus on hyvin heikko.

 

Mikäli Vollgeld-aloite voittaa kansanäänestyksen, Sveitsin perustuslakia muutetaan siten, että yksityisille pankeille tulee 100 prosentin varantovaatimus, eikä varantoa voi täydentää keskuspankista jälkikäteen. Näin ollen pankit menettäisivät kykynsä luoda rahaa. Niiden tehtäväksi jäisi toimia siten kuin niiden yleisesti luullaan toimivan tälläkin hetkellä: lainata niiden hallussa jo olevaa rahaa.

Nykyjärjestelmä kannustaa yksityisiä pankkeja luomaan mahdollisimman paljon rahaa noususuhdanteen aikana, sillä hyvien lainojen myöntäminen tuottaa niille liikevoittoa. Vastaavasti laskusuhdanteessa lainoihin sisältyy suurempia riskejä, ja pankit ovat varovaisempia luomaan uutta rahaa.

Liiallinen lainojen myöntäminen (rahan luominen) puhaltaa talouteen kuplia, joiden puhkeaminen voi lähettää talouden syöksykierteeseen. Laskusuhdanteessa taas on oleellista turvata riittävä rahan saatavuus, jotta talouden ongelmat eivät syventyisi entisestään.

Vollgeld-aloitteen kannattajien mukaan heidän ajamansa rahareformi vakauttaisi taloutta, sillä se antaisi keskuspankille todelliset työkalut säädellä taloudessa kiertävän rahan määrää.

Nykyjärjestelmässä keskuspankkien työkalut rahapolitiikan toteuttamiseen (rahan määrän sääntelyyn) ovat varsin heikot. Esimerkiksi ohjauskoron asettaminen on usein tehoton tapa pyrkiä lisäämään rahan määrää taloudessa. Samoin määrällinen helpottaminen (quantitative easing, QE), jota Euroopan keskuspankki on viime aikoina harjoittanut, lisää rahaa välittömästi vain finanssitalouteen. Vollgeld-järjestelmä taas antaisi keskuspankille mahdollisuuden pumpata rahaa suoraan reaalitalouteen niin sanotun helikopterirahan tai kansalaisosingon avulla.

 

Elämme rahataloudessa, jossa taloudessa kiertävän rahan määrällä on ratkaiseva merkitys talouden yleiselle toiminnalle. Tästä syystä muun muassa Financial Timesin (FT) kommentaattori Martin Sandbu pitää rahaa yleishyödyllisenä asiana, jonka määrän taloudessa ei pitäisi olla yksityisten pankkien voitontavoittelun sivutuote. Muita nimekkäitä rahareformin puolestapuhujia ovat Espanjan keskuspankin entinen johtaja Miguel Ángel Fernández Ordóñez ja FT:n johtava talouskommentaattori Martin Wolf.

Näyttää melko todennäköiseltä, että Vollgeld ei mene Sveitsissä läpi ainakaan vielä ensimmäisessä kansanäänestyksessä. Aloite on kuitenkin ansiokkaasti herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua rahasta ja rahajärjestelmästä. On yleisen edun mukaista, että mahdollisimman moni ymmärtää paremmin, miten nykyinen rahajärjestelmä toimii. Se on edellytys hyvälle ja rakentavalle keskustelulle järjestelmän uudistamisesta.

Tällaiselle keskustelulle on huutava tarve juuri nyt, kun EU:ssa pohditaan rahaliitto EMU:n uudistamista. Komissio julkisti joulukuussa etenemissuunnitelmansa Euroopan talous- ja rahaliiton syventämiseksi. Suunnitelmasta loistaa poissaolollaan todellinen pohdinta euro-järjestelmän ja euro-valuutan rakenteellisista vioista.

Ajatushautomo CEPS (Centre for European Policy Studies) totesikin tuoreeltaan suunnitelman ehdottavan vain kosmeettisia muutoksia nykytilaan. Myöskään EU:n valovoimaiseksi uudistajaksi profiloitumaan pyrkivän Ranskan presidentti Emmanuel Macronin agendalla ei näytä toistaiseksi olevan perustavanlainen EMU:n uudistustarpeen läpikäyminen. Kuitenkin juuri EMU:n rakenteelliset viat ovat monissa jäsenvaltioissa herättäneet epäilyksiä koko rahaliiton mielekkyydestä.

Voisiko Suomesta nousta todellista rakentavaa ja positiiviseen EMU:n uudistamiseen tähtäävää keskustelua Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden alla ja aikana? Tämä kirjoitus pyrkii osaltaan avaamaan sellaista kes-kustelua.

Kirjoittaja on poliittisen talouden kentällä toimiva Talousdemokratia ry:n aktiivi.

[digilehti pvm=20180608]

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään