Perusturvan uudistamista esitetään seuraavan hallituksen merkittävimmäksi tehtäväksi. Sipilän hallituksen asettaman uudistamista pohjustavan hankkeen nimi on Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke TOIMI. Tarkoituksena on lisätä kannustavuutta, yksinkertaistaa järjestelmää ja ennaltaehkäistä lisäkustannuksia.
Tätä on yritetty ennenkin. SATA-komitean työ Vanhasen toisen hallituksen aikaan oli viimeisin iso yritys sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Sen tuloksena oli kuitenkin aiempaa hieman monimutkaisempi järjestelmä ja kannustavuus ei ainakaan merkittävästi parantunut. Kustannuksetkin vähän lisääntyivät.
Myös aiemmat vastaavat yritykset olivat tuottaneet mahalaskun. Niissä ei ole uskallettu kohdata oikeita kysymyksiä.
Julkisuudessa perusturvan suurimmaksi ongelmaksi nähdään usein sen aiheuttama tukiriippuvuus. Jos perusturvalla tulee toimeen, se heikentää taloudellista kannustinta etsiä työtuloja.
Toinen ongelma on perusturvan monimutkaisuus. Siitä seuraa byrokratiaa ja epävarmuutta. Erityisesti toimeentulotukeen liittyvä paperisota ja kontrolli ovat lannistavia.
Kolmas ja monelle kipein ongelma on perusturvan riittämättömyys. Se aiheuttaa syrjäytymistä, kun ei ole resursseja säälliseen elämään ja aktiivisuuteen.
Neljänneksi perusturva on kallis. Suuruusluokasta antavat kuvaa Kelan menot ovat, jotka ovat 15 miljardia euroa vuodessa. Se on 7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Miten poistaa kannustinloukut, yksinkertaistaa ja turvata riittävä minimitaso siten, ettei siitä seuraa merkittäviä lisäkustannuksia? Ei mitenkään, tehtävä on mahdoton. Tähän aiemmat yritykset ovat kaatuneet, mutta sitä ei sanottu kuuluvasti.
Monet puhuvat perusturvan taloudellisen kannustavuuden ja yksinkertaistamisen tärkeydestä ja antavat ymmärtää, että puuttuu vain tahto toteuttaa niitä. Kuitenkin kannustavuuden lisääminen ja yksinkertaistaminen edellyttävät joko runsaasti lisää rahaa tai perusturvan tuntuvaa heikentämistä. Tätä vaatijat eivät yleensä kerro.
Lisärahan tarve johtuu siitä, että kannustinongelman lieventämiseksi työtulojen lisääntymisen vaikutusta toimeentuloturvaan tulee loiventaa. Työtulojen lisääntymisestä tulee jäädä nykyistä enemmän työntekijän käteen.
Siihen on monta keinoa. Voidaan lisätä työttömyysturvan suojaosuuksia eli niiden työtulojen määrää, jotka eivät vähennä työttömyyspäivärahaa ja asumistukea. Nyt suojaosuus on 300 euroa kuukaudessa.
Työttömien tukijärjestelmästä on jo otettu löysät pois.
Voidaan lieventää tulojen lisääntymisen vaikutusta asumistuen vähenemiseen. Voidaan laajentaa soviteltua työttömyysrahaa siten että lisääntyvien työtulojen vaikutus työttömyyspäivärahojen vähenemiseen lievenee. Voidaan lisätä päivähoidon tukea siten, että työtulojen lisäys ei enää entisessä määrin korota päivähoitomaksuja. Voidaan myös lieventää pienten työtulojen verotusta.
Kaikki nämä toimet maksavat ja edellyttävät lisää verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja. Myös palkkatason nostaminen parantaa työllistymisen kannustavuutta, mutta sitä ei ratkaista hallitusohjelmaneuvotteluissa – ellei säädetä pienimpiä palkkoja korottavaa minimipalkkaa.
Toinen mahdollisuus lisätä perusturvan taloudellista kannustavuutta on alentaa perusturvan tasoa. Tätä ei juurikaan ole kehdattu esittää. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on katsonut Suomen perusturvan minimitason olevan selvästi riittämättömän ja näin Suomen rikkoneen hyväksymäänsä Euroopan sosiaalista peruskirjaa.
Työttömien tukijärjestelmästä on jo otettu löysät pois. Työmarkkinatukea saavista puolet saa myös asumistukea ja kolmannes toimeentulotukea. Samalla työttömän perusturvasta on tullut tarkoin tarveharkittua, monimutkaista ja byrokraattista. Tähän liittyy se, että yksinkertaistaminen merkitsee yleensä lisämenoja, mikäli halutaan välttää joidenkin taloudellisen aseman kohtuuton heikentäminen.
Perusturvaan tarvitaan tuntuvasti lisää rahaa. Sitä tarvitaan minimitason korottamiseen, taloudellisen kannustavuuden lisäämiseen ja yksinkertaistamiseen. Jos uudistamiseen suuntaudutaan tosimielellä, tulee etukäteen laskea uudistamisen kustannukset ja lisärahoituksen tulee näkyä seuraavan hallituksen ohjelmassa. Muutoin seurauksena on uusi mahalasku.
Asettaisin etenemisen seuraavaan järjestykseen:
Aluksi painottaisin perustason nostamista. Se edellyttää syyperusteisen perusturvan (työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha, sairauden ja vanhemmuuden vähimmäispäivärahat sekä takuueläke), opintorahan ja toimeentulotuen perusosan korottamista sekä asumistuen parantamista. Sitoisin perusturvan ja siihen liittyvät tulorajat kattavasti elinkustannusindeksiin. Yksinkertaistamisessa voitaisiin edetä yhdenmukaistamalla syyperusteiset perusturvan muodot.
Taloudellista kannustavuutta parantaisin korottamalla suojaosuuksia, laventamalla soviteltua työttömyyspäivärahaa ja etenemällä kohti perustuloa, jossa ensimmäinen askel voisi olla perustulon soveltaminen itsensä työllistäjiin ja muihin työelämän marginaaleihin.
Lopuksi suositus: Lukekaa Heikki Eskelisen ja Joonas Pennasen uunituore kirjoitus Miksi perusturvaa tarvitaan. Kirjoituksessa perusturvan keskiöön nousee muun muassa toimintakyky ja tunnustuksen saaminen. Kirjoitus löytyy Sosten kotisivulta.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Kelan entinen tutkimusjohtaja.
lehti 