Naton päämiehet kokoontuvat keskiviikkona ja torstaina Brysseliin sotilasliiton huippukokoukseen.
Tapaamisen keskeisiä teemoja on se, kuinka Naton jäsenmaat ovat onnistuneet paisuttamaan varustelumenojaan. Jäsenvaltiot ovat jo vuosia sitten sitoutuneet nostamaan puolustusbudjettejaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suurelle osalle maista tämä tarkoittaisi valtavia lisäpanostuksia aseisiin. Tämä siitä huolimatta, että Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan liittokunnan jäsenet ovat vuoden 2014 jälkeen panneet palamaan ylimääräiset 74 miljardia euroa puolustukseen.
Trump on lähettänyt Euroopan johtajille turhautumista ilmaisevia kirjeitä.
Juuri taakanjako kietoutuu teemaan, josta todennäköisesti revitään huippukokouksen suurimmat otsikot. Se on Yhdysvaltojen – oikeammin presidentti Donald Trumpin – ja sen eurooppalaisten liittolaisten jännittynyt suhde.
Trump on vaatinut jo pitkään, että muiden Nato-maiden pitäisi kantaa suurempi osa yhteisen puolustuksen kustannuksista. Trumpin räyhäkäs esiintyminen kokouksen alla on saanut Nato-maiden johtajat jälleen huolestumaan.
Puhuessaan viime viikolla Montanassa senaattoriehdokas Matt Rosendalen vaalitilaisuudessa Trump toisti jälleen vaatimuksensa siitä, että ”Nato-maiden pitäisi alkaa maksaa laskunsa”.
– En voi taata sitä, mutta me suojelemme teitä. Se merkitsee paljon enemmän teille kuin meidän suojelemisemme, sillä en tiedä, kuinka paljon suojelua saamme suojelemalla teitä, Trump laukoi mainiten erityisesti Saksan liittokanslerin Angela Merkelin.
Kovistelukirjeitä Eurooppaan
Trump onkin lähettänyt ennen huippukokousta – twiittien sijaan – eräänlaisia kiristyskirjeitä eurooppalaisten Nato-maiden johtajille. Kirjeissä kerrotaan Yhdysvaltojen turhautuneen siihen, että muut Nato-maat eivät nosta sotilasmenojaan tarpeeksi nopeasti ja paljon.
Asia on saanut paljon huomiota, vaikka samanlaisia vaatimuksia sotilasmenojen nostamisesta esittivät jo presidentit George W. Bush ja Barack Obama.
Lisäksi Yhdysvallat on Trumpin aikana pumpannut valtavasti lisää rahaa sotilaallisen läsnäolon vahvistamiseen Euroopassa.
Pääsihteeri Stoltenberg muistutti Naton puolustusministerikokouksessa kesäkuun alussa Trumpin hallinnon kasvattaneen 40 prosentilla rahoitustaan eurooppalaisille joukoilleen.
Eurooppalaisena pelotealoitteena (European Deterrence Initiative) tunnetun hankkeen käynnisti presidentti Obama 2014 sen, kun Venäjä oli vallannut Krimin niemimaan Ukrainalta.
”Hullun koiran” sotasuunnitelma
Huippukokouksen muita asioita ovat Naton komentorakenteen tehostaminen, uusi sotilaskoulutusoperaatio Irakissa, terrorismin vastainen kamppailu, kyberpuolustus sekä joukkojen valmiuden kohottaminen.
Tähän liittyy Trumpin puolustusministeri James Mattisin niin sanottu ”30-30-30-30”-esitys. Liikanimellä ”Hullu Koira” tunnettu Mattis on sommitellut, että tarvittaessa sotaan Venäjää vastaan voitaisiin lähettää 30 päivän sisällä 30 ilmavoimien laivuetta, 30 maavoimien pataljoonaa ja 30 sota-alusta.
Lisäksi EU ja Nato allekirjoittavat ennen huippukokouksen alkua uuden julistuksen keskinäisen yhteistyön tiivistämisestä.
Afganistanin sotaa jatketaan
Suomesta kokoukseen matkaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka osallistuu päämiesten illalliselle keskiviikkona.
Sotilaallisesti liittoumattoman Suomen presidentti lienee Nato-päämiehille kiinnostavaa seuraa, sillä jo ensi viikon maanantaina hän isännöi Helsingissä Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista.
Torstaina Niinistö osallistuu Naton ja kumppanimaiden Afganistania käsittelevään kokoukseen.
Nato on juuttunut Afganistanin vuorille jo 17 vuotta jatkuneeseen sotaan.
Suomi on ollut mukana lähes alusta asti, ensin Isafin kriisinhallintatehtävissä ja nyt Resolute Support -operaatiossa. Yhdysvaltojen pyynnöstä Suomi on päättänyt lähettää maahan lisää joukkoja.
lehti 