Mielikuvamme eri maista ja alueista vaikuttavat suuresti siihen, miten ajattelemme alueen jalkapallokulttuurista. Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtaja Iina Soiri totesi Ylen MM-kisalähetyksessä, miten näkemyksemme Afrikasta ja afrikkalaisista leimaavat myös näkemyksiämme afrikkalaisesta jalkapallosta – eivätkä nämä usein pidä paikkaansa.
Afrikkaahan monet pitävät yhä takapajuisena maanosana, jonka ihmiset ovat kykenemättömiä toimimaan ”länsimaiseen tapaan” fiksusti ja organisoidusti. Tällä sitten tavataan selittää esimerkiksi afrikkalaisten yhteiskuntien ongelmat sivuuttaen näppärästi siirtomaakauden perintö sun muu länsimaiden harjoittama riisto.
On kiehtovaa, miten nämä ennakkoluulot siirtyvät sujuvasti elämänalueilta toisille, yhteiskunnasta ja ihmisistä futikseen. Nytkin käynnissä olevissa kisoissa monet asiantuntijat ovat toistelleet kuluneita mantroja afrikkalaisjoukkueista ”innokkaina mutta organisoimattomina”.
Maajoukkueetkaan eivät enää voi olla etnisesti yhtenäisiä – ja se on vain hyvä.
Kuitenkin fair play -säännöllä katkerasti jatkopeleistä tippunut Senegal todisti otteillaan kentällä jotain aivan muuta: karismaattisen Aliou Cissén luotsaama ”Terangan leijonat” pelasi turnauksessa erinomaisen organisoitua, mutta silti viihdyttävää peliä.
Kiinnostavaa on myös se, miten itse asiassa toimimme samalla logiikalla myös eurooppalaisten joukkueiden kanssa. Mielikuva ”konemaisesta Saksasta” on osoittautunut huomattavan sitkeäksi, vaikka näissäkin kisoissa die Mannschaft oli sekaisin kuin Merkelin sisäpolitiikka.
Saksaan valtiona liitetään mielikuvia Euroopan talousveturista, teknisestä edistyneisyydestä ja ylipäätään siitä, että asiat ovat tavanneet toimia siellä jouhevasti. Ehkä näiden yleisten ajatuskehikkojen vuoksi mielikuvasta saksalaisesta brutaalin teknisestä pelityylistä on hankala päästää irti.
Afrikkalaisen futiksen läpilyöntiä on odoteltu jo pitkään, ja ennustihan jo Pelé aikanaan afrikkalaisen joukkueen voittavan maailmanmestaruuden ennen vuosituhannen vaihdetta. Nyt käynnissä olevien kisojen perusteella voi hyvin todeta, että ihan lähitulevaisuudessa näin ei ole tapahtumassa, luultavasti kuitenkin joskus. Afrikkafutiksessa kun on ihan oikeastikin, eikä vain mielikuvatasolla, paljon ongelmia kuten korruptiota.
Lisäksi, jos hiukan venytetään näkökulmaa, ennustus voi tavallaan olla lähempänä kuin uskommekaan. Monissa pitkälle kisoissa päässeissä joukkueissa pelaa nimittäin lukuisia afrikkalaistaustaisia pelaajia, kuten finalisti Ranskan upeasta joukkueesta peräti yli puolet. Nuoren ja valtavan lahjakkaan Kylian Mbappen juuret ovat Kamerunissa ja Algeriassa.
Vaikka Ranska on ollut pitkään historiansakin takia hyvin monikulttuurinen yhteiskunta, kaikki eivät ole katsoneet joukkueen ”afrikkalaistumista” hyvällä. Edellisten MM-kisojen alla algerialaistaustainen Karim Benzema tuhahtikin, että kun hän mättää maaleja, hän kelpaa ranskalaiseksi – ellei, hän on ihmisten silmissä arabi.
Näissäkin kisoissa jo Ruotsin Jimmy Durmaz (jonka perhe tosin on Turkista) sai maistaa futisväen rasismia aiheutettuaan Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun.
Jalkapallo on maahanmuuttajayhteisöissä usein suosittua ja myös keino edetä yhteiskunnassa, jossa lasikattoja on kaikkialla. Kerran hajotettu katto voi kuitenkin korjautua nopeastikin, jos valtaväestön hyväksyntä on ohut.
Maailmassa, jossa ihmiset ja kansat liikkuvat ja diasporat ovat arkipäivää, eivät maajoukkueetkaan voi olla etnisesti yhtenäisiä – ja se on loppupeleissä vain hyvä. Tämän myöntäminen ja hyväksyminen voi olla yksi etappi kohti syrjimättömämpää maailmaa, jossa ruskeat pojat menevät ranskalaisista ja suomalaisen sukunimi voi yhtä hyvin olla Hradecky tai Hetemaj kuin Virtanen.
Viikon vakiorivillä on Suomen kolmea ylintä sarjatasoa. Kakkosen C-lohko eli niin sanottu ”pohjoislohko” on jakaantunut kahden kerroksen väkeen: noin puolet joukkueista kamppailee yhä tosissaan noususta ja se toinen puoli putoamispeikkoa vastaan.
Kohteessa 10 Tampere Unitedin vieraaksi saapuu VIFK. Joukkueet löytyvät taulukon sijoilta 9 ja 10, ja kyseessä on molemmille äärimmäisen tärkeä ottelu: voitolla pystyisi napsimaan eroa muihin putoajakandidaatteihin.
TamU otti viime viikonloppuna rumasti kuokkaan SJK 2:lta, mutta kun seinäjokiset marssittivat kentälle Vahid Hambon ja Maximo Tolosen kaltaisia liigatason vesseleitä, ei sinipaidoilla ollut paljoa tehtävissä. VIFK on ajautunut tappiokierteeseen, jonka katkaisu varmasti maistuisi vaasalaisille. Kotijoukkue on selvä suosikki, mutta matsin tärkeyden huomioiden suositan rastivahvistusta.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.7. klo 14.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1(2), 1, 1(x), 1(x), 2, 2, 1(x), 1(x), 2, 2(x), 1.
uutiskirje 
