Riittävätkö pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan paikat?

Kunnat tarjoavat yhteensä 54 000 ykkös- ja kakkosluokkalaiselle sekä erityisen tuen piirissä olevalle paikan iltapäivätoiminnassa. Toimintaa säätelee perusopetuslaki.

Riittävätkö aamu- ja iltapäivätoiminnan paikat kaikille tarvitseville, opetusneuvos Arja-Sisko Holappa Opetushallituksesta?

– Iltapäivätoiminnan paikkoja riittää ekaluokkaisille aika hyvin, samoin erityisen tuen piirissä oleville. Useissa kunnissa 2.-luokkalaisille ei riitä paikkoja.

Iltapäivätoiminnan paikkoja riittää ekaluokkaisille aika hyvin, samoin erityisen tuen piirissä oleville.

– Kaikki kunnat eivät tarjoa aamupäivätoimintaa, mutta sen tarjonta on lisääntynyt. Esimerkiksi Helsingin kaupunki aloittaa aamupäivätoiminnan tänä syksynä.

Käyttävätkö kunnat alihankkijoita?

– Kunnat järjestävät itse tai sitten ostavat palvelut muun muassa seurakunnilta, järjestöiltä ja pienyrityksiltä.

– Kunta vastaa kuitenkin kokonaisuudesta.

Minkälaisissa tiloissa toimintaa järjestetään?

– Laki määrittelee, että toiminta on järjestettävä tarkoituksenmukaisissa, turvallisissa ja viihtyisissä tiloissa. Tässä suurimmat puutteet ovatkin. Tilapula on iso asia.

– Tuoreessa selvityksessämme käy ilmi, että monet tilat ovat epäviihtyisiä. Lisäksi koulut tarvitsevat tilojaan omaan käyttöönsä, eikä ap- tai ip-toiminta ole niiden arvoasteikossa kovinkaan korkealla. Toimintakulttuurissa on puutteita ja tarvetta kansalliseen keskusteluun.

Mitä vanhemmat toivovat?

– Kyselymme mukaan 6 500 huoltajaa ja heidän lapsensa ovat tyytyväisiä. He toivovat erityisesti aamupäivätoiminnan lisäämistä ja vielä myöhäisempää iltapäivätoimintaa.

– Nykyajan työelämä on monimuotoista, eivätkä kaikki pysty noudattamaan säännöllistä työaikaa.

– Henkilöstöön ja sen osaamiseen ollaan tyytyväisiä.

Mitä palautetta lapset antavat?

– Enemmistö lapsista on tyytyväisiä. Kiusaamista ja lasten yksinäisyyttä näyttää olevan samassa mittakaavassa kuin koulussakin. Vajaa 10 prosenttia ap- tai ip-toimintaan osallistuvista lapsista tuntee, ettei heillä ole riittävästi hyviä kavereita.

– Pohdimme jatkossa, miten huomataan heidät, jotka tuntevat jäävänsä syrjään toiminnasta.

Kuka pääsee ohjaajaksi?

– Iltapäivätoiminnan henkilöstöllä on hyvin vaihtelevaa toisen asteen koulutusta. Täydennyskoulutusta tarvitaan.

Mitkä ovat kiireisimmät kehittämistarpeet?

– Paikkojen riittävyys, ap-toiminnan järjestäminen ja toiminnan laajentaminen osin myös kolmasluokkalaisille.

– Ap- ja ip-toiminnan perusteita tulisi uusia, sillä koulujenkin opetussuunnitelmat on uusittu.