Äärioikeiston Jair Bolsonaro sai ensimmäisellä kierroksella 46 prosenttia äänistä. Työväenpuolueen (PT) Fernando Haddad sai 29 prosenttia. Hänen pitäisi siis kerätä toisella kierroksella lähes kaikki pudonneiden ehdokkaiden äänet, mikä lienee mahdotonta.
Haddadin ympärille ei ole syntynyt suurta demokratian puolustamisen rintamaa. Esimerkiksi kolmanneksi tullut sosiaalidemokraatti Ciro Gomes (12 prosenttia) ei suoraan ole kehottanut kannattajiaan äänestämään Haddadia.
Bolsonaro on istunut kongressissa vuodesta 1991, ja häntä pidettiin näihin vaaleihin saakka marginaalipoliitikkona. Nyt hänestä tuli tyytymättömyyden kanavoija.
Kurssit nousevat Bolsonaron voiton odotuksessa.
Suuri tyytymättömyyden aihe on rikollisuus; Brasiliassa tehtiin viime vuonna 64 000 murhaa. Bolsonaron lääke siihen on samankaltainen kuin Filippiinien Rodrigo Dutertella: antaa armeijalle ja poliisille vapaat kädet tappaa slummeissa.
Toinen vihan aihe on korruptio. PT:n sotkeutuminen korruptioon painaa Haddadia, vaikka häntä ei henkilökohtaisesti siitä epäilläkään. PT:n Dilma Rousseffin presidentinpaikalta 2016 erottanut perinteinen oikeisto on vielä korruptoituneempi, joten kansalaisten usko poliitikkoihin on mennyt.
Rousseffin tilalle presidentiksi nostettu oikeiston Michel Temer pyrki viemään läpi epäsuosittuja leikkausohjelmia.
Tässä tilanteessa Bolsonaro esiintyy eliittiä vastustavana ehdokkaana. Todellisuudessa hän on yhtä vähän eliitinvastainen kuin Donald Trump Yhdysvalloissa.
Brasilian liike-elämä ei ole huolestunut demokratiasta. Kurssit ovat nousseet Bolsonaron voittoa odotellessa.
Bolsonaron talousneuvonantajana toimii Chicagossa koulutettu uusliberalistinen investointipankkiiri Paulo Guedes. Guedes valmistelee suurta yksityistämisohjelmaa, eläkeleikkauksia ja veronkevennyksiä.
Pari viikkoa sitten julkistettiin epäily, jonka mukaan Guedes on syyllistynyt valtion eläkerahastoihin liittyviin väärinkäytöksiin. Tämä tuskin enää katkaisee Bolsonaron voittokulkua.
Diktatuurin ihailija
Bolsonaro on avoimesti sanonut ihailevansa Brasilian vuosien 1964–1985 sotilasdiktatuuria ja erityisesti sen kiduttajapartioita johtanutta eversti Brilhante Ustraa.
Bolsonaron mielestä juntta epäonnistui ainoastaan siinä, ettei se tappanut tarpeeksi vastustajiaan. Sama puute oli hänen mielestään myös Chilen Augusto Pinochetilla ja Perun Alberto Fujimorilla.
Bolsonaron arvomaailmaa avaavat hänen tunnetut lausahduksensa. Eräs naiskansanedustaja oli hänen mielestään ”liian ruma raiskattavaksi”. Hän on myös sanonut mieluummin kuulevansa poikansa kuolleen auto-onnettomuudessa kuin paljastuvan homoseksuaaliksi.
Mikään tuskin enää hätkäyttää Bolsonaron kannattajia. Kaikki heistä eivät kuitenkaan ole äärioikeistolaisia, ja kyse onkin demokratian syvästä kriisistä. Liian monelle demokratia näyttäytyy heikkoutena ja kaaoksena, ja Bolsonaro vahvana pelastajana.
Bolsonaro sanoo toisella kierroksella olevan kaksi vaihtoehtoa: hänen itsensä edustama ”vapauden, vaurauden ja perhearvojen tie” tai Haddadin muka edustama ”kommunismin syöveri” ja Venezuelan tie.
Bolsonaroa tukeva liikemiesryhmä on levittänyt WhatsAppissa tolkuttomia väitteitä Haddadista. Hänen esimerkiksi väitetään jakaneen São Paulon pormestarina peniksenmallisia tuttipulloja ”homofobian vastustamiseksi”.
Kuolinisku sademetsille
Brasiliassa presidentillä on suuri valta. Hän johtaa hallitusta, eikä pääministeriä ole.
Bolsonaron puolue sai suuren vaalivoiton, mutta silti vain 52 paikkaa kongressin 513-paikkaiseen alahuoneeseen.
Tämä tuskin on erityinen rajoite Bolsonarolle. Kongressi on hyvin hajanainen, sillä siellä on 30 puoluetta. Puoluekantoja enemmän vaikuttaa se, että enemmistö kongressissa on Bolsonaron luonnollisia liittolaisia, taustaltaan suurtilallisia, liikemiehiä, turvallisuuskoneiston edustajia ja evankelikaalisia uusherännäisiä.
Brasilia on 210 miljoonalla asukkaalla maailman viidenneksi runsasväkisin valtio. Sen alueella sijaitsee 60 prosenttia maailman suurimmasta sademetsästä, Amazonasista.
Bolsonaron pelätäänkin antavan kuoliniskun ”maailman keuhkoiksi” kutsutulle Amazonasille. Hän on puhunut ”turhan säännöstelyn” lopettamisesta maankäytössä. Metsänhakkaajat, kaivosyhtiöt ja suurtilalliset odottavat tätä.
Bolsonaro aikoo myös avata alkuperäiskansojen alueet kaupalliselle toiminnalle. Pariisin ilmastosopimuksesta hän on sanonut irtautuvansa.
Haddadia vahvempi työväenpuolueen vastaehdokas Bolsonarolle olisi ollut entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva. Hänet kaadettiin jo etukäteen epämääräisellä korruptiosyytteellä ja nopealla vangitsemisella. Lula ei varmaan ollut tietämätön puolueensa korruptiosta, mutta tuskin edes niin syntinen kuin kaatajansa, perinteinen oikeisto.
lehti 