Vasemmistoliiton esityksiä
Opinto-ohjauksesta on tehtävä jokaisen ihmisen subjektiivinen oikeus avaamalla opintoklinikoita, joista kuka tahansa voisi pyytää apua elämäntilanteeseensa sopivien opiskelumahdollisuuksien kartoittamiseen.
Suomessa työskentelee arviolta noin 100 000 vastentahtoista osa-aikaista työntekijää. Osa-aikaisille työntekijöille tulee tarjota työnantajien ja valtion yhdessä rahoittama opintoseteli, joka olisi mahdollista käyttää uuden osaamisen kartoittamiseen ja kouluttautumiseen.
Oikeus työajan lyhentämiseen kouluttautuville esimerkiksi nelipäiväisenä työviikkona.
Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla. Eduskunnassa jumittaa esitys, joka mahdollistaisi korkeintaan kuusi kuukautta kestävät opinnot ilman TE-toimiston harkintaa ja työttömyysturvaa menettämättä. Esitys on riittämätön. Lisäksi laajempi omaehtoinen opiskelu on mahdollistettava ihmisille, jotka eivät ole työllistyneet 12 kuukauteen.
Oppivelvollisuusiän pidentäminen on tärkeä investointi niin nuorten hyvinvointiin kuin osaamistason nostoon. Suomalaisista nuorista lähes jokainen aloittaa toisen asteen opinnot, mutta silti jokaisesta ikäluokasta jää edelleen noin 10 000 nuorta vailla toisen asteen tutkintoa.
Työnkuvat ja työssä vaadittu osaaminen muuttuvat tällä hetkellä nopeasti. Vasemmistoliitto esittää tiistaina julkaistussa jatkuvan oppimisen mallissaankäytännön keinoja, joilla läpi elämän jatkuvaa oppimista voidaan helpottaa.
Teknologian kehitys ja yhä kiihtyvä digitalisaatio mullistavat suomalaista työelämää. Vasemmistoliiton mukaan Suomi menestyy murroksessa lisäämällä merkittävästi kansalaisten mahdollisuuksia läpi elämän jatkuvaan oppimiseen.
– Osaamisvaatimukset ovat kasvussa käytännössä kaikilla aloilla. Sen takia on tärkeää, että suomalaiset voivat päivittää osaamistaan läpi elämänsä, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.
Vasemmistoliitto viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton elokuussa julkaisemaan kyselyyn, jonka mukaan osaamiseen liittyvät kysymykset vaikuttavat merkittävästi Suomen työllisyyskehitykseen. Pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa työllisyysaste on laskenut 43 prosenttiin. Suomalaisista yrityksistä 41 prosenttia kertoo kohdanneensa vähintään kohtalaisia vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Vaikeudet koskevat suunnilleen samalla lailla kaikkia yrityksiä niiden koosta riippumatta.
Anderssonin mukaan viime viikkoina irtisanomislaista käyty keskustelu onkin jättänyt varjoonsa työllisyystilanteen kannalta tärkeämpiä teemoja.
– Työllisyys ei kasva irtisanomisia helpottamalla. Jos hallitus haluaa lisätä työllisyyttä, on korkea aika panostaa suomalaisten osaamiseen.
Omaehtoinen opiskelu mahdolliseksi työttömyysturvalla
Vasemmistoliitto helpottaisi tilannetta joukolla jatkuvaa oppimista tukevia keinoja. Puolueen mukaan omaehtoinen opiskelu tulisi mahdollistaa työttömyysturvalla ilman TE-toimiston harkintaa. Näin poistetaan tehokkaasti esteitä osaamisen päivittämisen tieltä.
– Ei ole järkevää, että viranomaiset estävät motivoituneita työttömiä hankkimasta lisäosaamista. Jatkossa työn vaihtoehtona ei tulisi nähdä työttömyyttä, vaan uuden oppiminen, Andersson sanoo.
Vasemmistoliiton mukaan jatkuvan oppimisen yhteiskunnassa kaiken tiedon pitää olla mahdollisimman vapaasti saatavilla. Koulutuslaitosten tarjonta on kuitenkin usein rajattu tutkintoa suorittaville, vaikka monilla saattaisi olla tarvetta päivittää omaa osaamistaan itselleen sopivalla tutkintoa pienemmällä kokonaisuudella.
– Korkeakoulujen opetustarjontaa voitaisiin avata myös muille kuin tutkinto-opiskelijoille entistä laajemmin. Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun tarjontaa tulee kehittää ja niiden rinnalle luoda myös avointa toisen asteen ammatillista koulutusta, Andersson esittää.
Puolue lisäisi jatkuvaa oppimista myös esimerkiksi mahdollistamalla työajan lyhentämisen työn ohessa opiskeleville, tarjoamalla osa-aikaisesti työskenteleville opintoseteleitä, parantamalla toisen asteen koulutusten välistä yhteistyötä ja pidentämällä oppivelvollisuutta.
Vasemmistoliiton esityksiä
Opinto-ohjauksesta on tehtävä jokaisen ihmisen subjektiivinen oikeus avaamalla opintoklinikoita, joista kuka tahansa voisi pyytää apua elämäntilanteeseensa sopivien opiskelumahdollisuuksien kartoittamiseen.
Suomessa työskentelee arviolta noin 100 000 vastentahtoista osa-aikaista työntekijää. Osa-aikaisille työntekijöille tulee tarjota työnantajien ja valtion yhdessä rahoittama opintoseteli, joka olisi mahdollista käyttää uuden osaamisen kartoittamiseen ja kouluttautumiseen.
Oikeus työajan lyhentämiseen kouluttautuville esimerkiksi nelipäiväisenä työviikkona.
Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla. Eduskunnassa jumittaa esitys, joka mahdollistaisi korkeintaan kuusi kuukautta kestävät opinnot ilman TE-toimiston harkintaa ja työttömyysturvaa menettämättä. Esitys on riittämätön. Lisäksi laajempi omaehtoinen opiskelu on mahdollistettava ihmisille, jotka eivät ole työllistyneet 12 kuukauteen.
Oppivelvollisuusiän pidentäminen on tärkeä investointi niin nuorten hyvinvointiin kuin osaamistason nostoon. Suomalaisista nuorista lähes jokainen aloittaa toisen asteen opinnot, mutta silti jokaisesta ikäluokasta jää edelleen noin 10 000 nuorta vailla toisen asteen tutkintoa.
uutiskirje 
