Tuoreen Kehityspolitiikan tulosraportin mukaan kansalaisjärjestöjen työ tavoittaa erityisesti vaikeimmissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Suomen kehitysyhteistyö on vähentänyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
Suomi on keskittänyt yhteistyötään neljälle kehityspolitiikan painopisteelle: Naiset ja tytöt, talous ja työ, toimiva yhteiskunta ja luonnonvarat. Kuitenkin huomattavien leikkausten takia rahoitus on laskenut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana merkittävästi edellisistä hallituskausista.
– Kiitämme ulkoministeriötä rehellisyydestä. Raportissa tuodaan selvästi esille, kuinka vuonna 2016 toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja uskottavuutta, sanoo Kepan ja Kehyksen muodostaman uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.
Suomen tulee ohjata 0,2 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vähiten kehittyneiden maiden kanssa.
– Seuraavan hallituksen on korjattava tilanne ja tehtävä selvä linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, Mäntyniemi vaatii.
Kehitysyhteistyöstä leikattiin
Vuonna 2016 nopeasti toteutetut ja suuret kehitysrahoituksen leikkaukset heikensivät merkittävästi Suomen työn vaikuttavuutta.
Monet kansalaisjärjestöt joutuivat irrottautumaan keskeneräisistä projekteista sekä irtisanomaan työntekijöitä leikkausten vuoksi. Esimerkiksi Kepa on joutunut sulkemaan muun muassa Tansanian ja Mosambikin maatoimistot sekä vähentämään resursseja näissä maissa.
Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) johtaman ulkoministeriön eduskunnalle laatima Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa kuitenkin, että kehitysyhteistyö parantaa ihmisten elämää ja rakentaa yhteiskuntia ja turvallisuutta.
Kansalaisjärjestöjen ohjelmat tuottavat tehokkaasti välittömiä tuloksia, erityisesti palvelun tarjonnassa ja kohdistuvat ruohonjuuritasolle.
Kansalaisjärjestöt tekevät ruohonjuurityötä
Kansalaisjärjestöt toimivat useasti haurailla alueilla ja haasteellisissa toimintaympäristöissä. Ne tavoittavat ryhmiä, joita on vaikea saavuttaa muita avustuskanavia pitkin.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että raportissa kerrotaan kansalaisjärjestöjen uskaltavan tehdä yhteistyötä myös sellaisten kumppaneiden kanssa, joiden kanssa kestävien tulosten saavuttaminen voi olla vaikeampaa, mutta joiden on haastavampaa saada rahoitusta muualta, sanoo Mäntyniemi.
Mäntyniemi mainitsee esimerkkinä yhteistyökumppaneista orastavat vammais- tai ympäristöryhmät ja hauraat poliittiset liikkeet.
– Perustelut tällaisen tuen antamiselle ovat vahvat. On myös äärimmäisen tärkeää tehdä työtä, jonka tulokset ovat vaikeammin mitattavissa. Demokratia ja rauhantyö edistävät yhteiskuntien vakautta ja hyvinvointia, vaikka niistä on vaikeampi saada hienoa numeroa ulos.
Pienten järjestöjen työ ei näy rahoituksessa
Kehitysyhteistyötä tekevät myös kymmenet hanketukea saavat pienet ja keskisuuret järjestöt, jotka usein osallistavat paljon vapaaehtoisia ja tekevät tiivistä yhteistyötä ruohonjuuritasolla paikallisten ihmisten kanssa.
– Pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen tukeminen muun muassa hanketuella sekä viestintä- ja globaalikasvatustuella on tärkeää. Raportti tuo esiin tuhansien eri puolilla maata tekevien ihmisten vapaaehtoistyön. Näiden järjestöjen työtä arvioidaan jatkuvasti ja todetaan sen olevan tuloksellista, mutta tämä ei kuitenkaan näy rahoituspäätöksissä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus on vähentynyt tällä hallituskaudella merkittävästi, sanoo asiantuntija Pauliina Savola.
Enemmän tukea kaikkein heikoimmille
Jotta Suomen kehityspolitiikka vastaisi entistä paremmin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähenemiseen, tulee Suomen kohdistaa rahoitusta entistä enemmän kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen.
Mäntyniemen mukaan tämä on sekä inhimillisesti että strategisesti tärkeää. Suomen tulee siksi pitää huoli siitä, että se noudattaa sitoumustaan ohjata 0,2 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vähiten kehittyneiden maiden kanssa.
Tuki kaikkein köyhimmille maille on laskenut vuodesta 2014 noin 0,21 prosentista tänä vuonna 0,13 prosenttiin.
– Suomen kehityspolitiikasta on yksinkertaisesti pakko saada pitkäjänteisempää, Mäntyniemi sanoo.
Artikkelia muokattu 1.11. klo 20.00: Timo Soinin puoluekanta korjattu.