Myanmarissa Rakhinen maakunnassa ja Bangladeshin pakolaisleireillä työskentelevät avustusjärjestöt ovat erittäin huolestuneita Bangladeshin ja Myanmarin hallitusten ilmoittamasta suunnitelmasta aloittaa rohingya-pakolaisten palautus marraskuun puolessa välissä.
Järjestöt vaativat perjantaina julkaistussa kannanotossaan molempia valtioita pitämään pakolaisille ja kansainväliselle yhteisölle antamansa vakuutukset, että pakolaisten paluu tapahtuu turvallisesti ja vapaaehtoisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä tämän vuoden alkupuolelta lähtien. KUA:n ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan psyko-sosiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille sekä koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille.
Pakkopalautukset hengenvaaraan rikkovat ihmisoikeussopimuksia.
– Työssämme kohtaamme silmittömästä väkivallasta traumatisoituneita ihmisiä. Ihmiset ovat kertoneet olevansa hyvin peloissaan. Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia, sanoo KUA:n humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva tiedotteessa.
Lähes miljoona pakolaista
YK:n mukaan tilanne Myanmarissa ei ole sovelias palautuksille. Maasta pakenee ihmisiä edelleen. Ihmisten palauttaminen pakolla tilanteeseen, jossa on riski joutua hengenvaaraan, rikkoo kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa olevaa palautuskieltoa.
Rohingyat haluavat palata omiin koteihinsa tai itse valitsemiinsa paikkoihin. He haluavat Myanmarin kansalaisuuden ja että ihmisoikeusloukkaukset heitä vastaan loppuvat ja niitä tehneet tuomitaan.
Cox´s Bazarissa Bangladeshin kaakkoisnurkassa on nyt YK:n mukaan yli 900 000 Myanmarista paennutta rohingya-väestöön kuuluvaa ihmistä. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia. Moni on paennut ilman mitään omaisuutta, takanaan traumaattisia kokemuksia.
Facebook tunnusti virheensä
Facebook tunnusti tiistaina, ettei se tehnyt tarpeeksi estääkseen vihanlietsontaa Myanmarista.
Yhtiön itsensä tilaaman raportin mukaan Facebookista tuli Myanmarissa vihapuheen ja rotuvihan levittämisalusta. Suuri osa vihapuheesta kohdistui rohingyoihin, ja se lisääntyi ennen heidän joukkopakoaan elokuussa 2017.