KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Amnesty vuosikatsauksessaan: Naiset nousivat puolustamaan oikeuksiaan

Naisten oikeuksien puolesta kamppailevia aktivisteja Turkin mellakkapoliisin puristuksessa Taksimin aukiolla Istanbulissa marraskuussa.

Naisten oikeuksien puolesta kamppailevia aktivisteja Turkin mellakkapoliisin puristuksessa Taksimin aukiolla Istanbulissa marraskuussa. Kuva: Lehtikuva/Bulent Kilic

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus täyttää 70 vuotta tänään 10. joulukuuta. Amnesty julkaisi samana päivänä katsauksen ihmisoikeuksien tilaan vuonna 2018. Erityisesti naiset ovat nousseet vuoden aikana sortoa ja naisvihaa vastaan ympäri maailmaa.

Kansan Uutiset
10.12.2018 7.00

Amnestyn tuore Rights Today -katsaus analysoi ihmisoikeuksien tilaa eri maanosissa vuoden 2018 aikana. Katsauksessa esille nousevat naiset, jotka ovat olleet etujoukoissa kamppailemassa ihmisoikeuksien puolesta läpi vuoden 2018.

Esimerkkejä naisten aktivismista löytyy joka maanosasta. Argentiinalaisesta feministisestä ruohonjuuritason Ni una menos -liikkeestä kasvoi koko maanosaa ravisuttanut ja ennennäkemättömän suuri massaliike, kun naiset ympäri Latinalaista Amerikkaa vaativat oikeuksiaan.

Intiassa ja Etelä-Afrikassa tuhannet naiset kieltäytyivät vaikenemasta seksuaalisesta väkivallasta ja ottivat kadut haltuunsa. Saudi-Arabiassa ja Iranissa naiset ajoivat autoa kiellosta huolimatta ja vastustivat huivipakkoa – vaikka se altisti heidät riskille tulla pidätetyksi.

Argentiinassa, Irlannissa ja Puolassa ihmiset kokoontuivat yhteen valtaviin mielenosoituksiin vaatimaan muutosta epäoikeudenmukaisiin ja sortaviin aborttilakeihin. Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa miljoonat osallistuivat jo toiselle #MeToo-naistenmarssille, joissa vaadittiin loppua naisvihalle.

Saavutetutkin oikeudet uhattuina

Naisten vaikuttavaa aktivismia ei voi kuitenkaan juhlia kääntämättä katsetta syihin, jotka ovat saaneet naiset vaatimaan muutosta. Moni maailman johtajista ajaa naisvihamielistä, muukalaisvastaista, homo- ja transfobista politiikkaa, joka uhkaa jo aiemmin saavutettujen oikeuksien toteutumista.

Vuosikatsaus nostaa esille, että naisten kontrollointiin suunniteltuja lakeja ja käytäntöjä on paljon ja niiden määrä kasvaa edelleen, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien kysymysten ympärillä. Esimerkkejä tästä ovat karkeasti syrjivää aborttilakia ajavat puolalaiset ja guatemalalaiset päättäjät sekä Yhdysvalloissa tehdyt leikkaukset perhesuunnitteluun liittyvää hoitoa tarjoavilta terveysasemilta, joiden myötä miljoonien naisten terveys on vaarassa.

”Vuodesta 2019 muutoksen vuosi”

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa.

Sopimus on laajasti ratifioitu, mutta edelleen useissa valtioissa sopimusta sovelletaan vain osittain. Esimerkiksi joissain maissa naisten syrjinnän kieltoa ei ole kirjattu lakiin, vaikka tämä on sopimuksen keskeinen velvoite.

Amnesty vaatii hallituksia ympäri maailmaa sitoutumaan naisten oikeuksien vahvistamiseen vuonna 2019. Naisten oikeuksien vahvistaminen ei tarkoita vain sitä, että hallitukset sitoutuvat kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin. Se tarkoittaa muutoksia naisten oikeuksia loukkaaviin lakeihin ja aktiivista toimintaa naisten syrjinnän poistamiseksi ja heidän oikeuksiensa suojelemiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään