Suomessa puolueet ovat viime vuosikymmeninä pystyneet kampanjoimaan rinta rinnan Ruotsin tapaan.
Tänä keväänä kansalaisten tunteet ovat kuumenneet niin, että vasemmistoliiton ehdokkaan Suldaan Said Ahmedin kimppuun käytiin Itä-Helsingissä ja Vantaalla yritettiin lyödä eduskunnasta jättäytyvää perussuomalaisten Timo Soinia.
Onko ehdokkaiden kimppuun käyminen suomalainen ilmiö vai onko tämä rantautunut meille muualta, tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta?
– Sitä on vaikea sanoa. On huolestuttavaa, että ehdokkaiden fyysiseen koskemattomuuteen puututaan. Vaalitoiminnan pitää olla häiriötöntä ja vapaata. Meillä on voitu toimia vapaasti. On todella ikävää, jos ehdokkaat kokevat kampanjoinnin esimerkiksi ulkona liian vaaralliseksi.
– Vaalihäirinnästä pitäisi tehdä kunnollinen ja laaja selvitys. Näin saataisiin kattava kuva ilmiön yleisyydestä ja voitaisiin miettiä, mitä vaalihäirinnälle voitaisiin tehdä.
Onko teille tullut tietoa ehdokkaiden saamasta vihapostista?
– Tämä ei ole uusi ilmiö. Sosiaaliselle medialle ominainen voimakas kielenkäyttö näyttää olevan rantautumassa muuhunkin vuorovaikutukseen.
– Meillä pitäisi olla systeemi, johon ehdokkaat voisivat ilmoittaa vihapuheesta ja vaalihäirinnästä. Samalla pitäisi selvittää tarkemmin, mitä kaikkea vihapuheen taakse kätkeytyy.
Kuinka vaalikampanjointimme poikkeaa muista EU-maista?
– Meillä on siitä poikkeuksellinen vaalijärjestelmä, että ehdokkaat itse käyvät vaalikampanjaa. He maksavat omista rahoistaan noin kaksi kolmasosaa kampanjoinnin kuluista.
Miltä vaalikampanjointi näyttää muutoin verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin?
– Ainoastaan perussuomalaisten vaalivideo poikkesi aiemmasta. Mitään muuta mullistavaa kampanjoinnissa ei ole mielestäni ollut.
– Kampanjan alkuvaiheessa sote oli painotetusti esillä. Nyt television vaalitenttien myötä aiheet ovat selvästi monipuolistuneet.
Ovatko vaaliteemat osuneet yleisöön?
– Puolueet ovat puhuneet samoista aiheista, joita kansalaiset nostivat esille kyselyissä ennen vaaleja. Olen ollut huolissani lähinnä siitä, että teemat eivät ole olleet sellaisia, jotka nuoret olisivat kokeneet omikseen. Ilmastonmuutoksen hillintä on tästä poikkeus.
uutiskirje 
