Työttömien Keskusjärjestö on tyytyväinen vuoden 2020 budjettiriihen esityksiin työllisyyden edistämiseksi. Sen mielestä suunta on oikea, mutta rahalliset panostukset ovat edelleen riittämättömiä.
Työllisyyden hoidon kannalta myönteisenä järjestö pitää sitä, että nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi. Syksyllä 2020 voimaan tulevassa uudistuksessa työnhakija saa palkkatuen lisäksi kattavan yksilöllisen tuen, työkyvyn kartoituksen ja muut tarvitsemansa palvelut.
Lisäksi hallitus lupaa käynnistää työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
– Keskeistä on eri alojen kuten työllisyyden, terveydenhuollon ja koulutuksen voimavarojen yhdistäminen palvelemaan työnhakijoita parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi pitää tärkeänä, että aktiivimallin sanktioiden päättymiselle on asetettu päivämäärä.
– Aktiivimallin purkaminen vapauttaa aikaa ja energiaa itse työnhakuun. Toisaalla harmillista edelleen on, että työttömyysturvan omavastuupäivät jäävät voimaan.
Hirsjärven mukaan työmarkkinatuen 20 euron korotus on myös riittämätön eikä kohenna työttömän perusturvaa.
Osatyökykyisille ohjelma
Keskusjärjestö kiittää myös osatyökykyisille suunnattavaa työkykyohjelmaa, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Osana ohjelmaa työllistetään osatyökykyisiä ja muita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä julkisiin hankintoihin asetettavalla ehdolla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee strategian yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Työkykyohjelman toimeenpanoon varataan kolmelle vuodelle yhteensä 33 miljoonaa euroa.
Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin. Tämä on tärkeää työttömienkin näkökulmasta.
Pettymys työttömille on työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikärajan nostaminen vuodella. Jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntyneen pitää olla täyttänyt 62 vuotta, jotta hänellä on oikeus lisäpäiviin. Työttömien Keskusjärjestö edellyttää hallitukselta selvitystä, kuinka väliinputoajien työllisyyttä voidaan edistää työtakuulla, jos tipahtaa työmarkkinatuelle ennen kuin eläkeaika koittaa.
Hyvinvointia työttömien perheille
Työttömien perheiden hyvinvointia auttavat järjestön mukaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistaminen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen 1.8.2020 alkaen. Samoin lasten maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistäminen koulupäivän yhteydessä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
– Budjettiehdotukset ovat rakentavia ja linjassa keskusjärjestön oman työllisyysohjelman kanssa, toteaa Jukka Haapakoski.