KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Li Andersson haluaa jatkaa vasemmistoliiton johdossa –”Työni ei ole vielä valmis”

Li Andersson.

Li Andersson. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja näkee kolme isoa teemaa, joissa vasemmiston pitää tulevina vuosina olla erityisen vahva.

Jussi Virkkunen
24.9.2019 11.03

Li Andersson

Syntynyt: 13.5.1987

Kansanedustaja: 22.4.2015–

Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2011–2015

Vasemmistoliiton puheenjohtaja: 6.6.2016–

Opetusministeri: 6.6.2019–

Li Andersson haluaa jatkaa vasemmistoliiton johdossa. Kolmessa vuodessa on tehty paljon, mutta paljon on myös vaalikiireiden vuoksi jäänyt tekemättä.

– Koen, että työni ei ole vielä valmis. Olen todella ylpeä ja tyytyväinen siitä, mitä olemme onnistuneet saamaan aikaiseksi kuluneen puoluekokouskauden aikana puolueohjelmatyön vahvistamisen, puolueen viestinnän vahvistamisen ja ennen kaikkea kaksien voitettujen vaalien suhteen.

Kaiken lisäksi Andersson sanoo olevansa ylpeä, että sai johtaa puolueen hallitukseen, jonka ohjelmassa on paljon vasemmistoliitolle tärkeitä tavoitteita, kuten perusturvan parannukset, koulutuspanostukset, seitsemän päivän hoitotakuu, vanhustenhuollon hoitajamitoituksen tiukentaminen sekä kunnianhimoiset ilmastotoimet. Nyt hän sanoo haluavansa tehdä parhaansa sen eteen, että vasemmistoliitto onnistuu hallituspolitiikassa samalla kun puolue saa omaa viestiään entistä vahvemmin julkisuuteen.

Mutta sitten hän sanoo, miksi moni asia on jäänyt kolmen vuoden aikana tekemättä.

– Yksi ongelma kuluneella puoluekokouskaudella oli, että meillä oli todella monet vaalit. Oli kaikki vaalit (kunta-, presidentin-, euro- ja eduskuntavaalit) plus kahteen otteeseen käynnistetyt maakuntavaalikampanjat.

– On asioita, joita emme ole vielä ehtineet. Minulla on aika selkeä käsitys poliittisista kysymyksistä, joihin puolueen pitää keskittyä ja joissa meidän pitää olla vahvoja.

Marraskuun puoluekokouksen jälkeen alkavalla kaudella Andersson haluaa keskittyä puolueen sisäiseen organisaatioon. Tämä tarkoittaa strategian luomista, jotta puolue todella alkaa toimia alhaalta ylöspäin.

– Meidän pitää käyttää aikaa ja energiaa sen tekemiseen. Enemmän kuin mihin meillä oli mahdollisuuksia viime vaalikaudella. Näen ison tarpeen sille, että valtakunnallisia tapahtumia olisi enemmän. Puolueristeily oli esimerkiksi todella suosittu, ja olen saanut siitä paljon hyvää palautetta, Andersson mainitsee.

– Tapahtumissa voisi käydä sisältökeskustelua vasemmiston roolista, tehtävästä ja tavoitteesta.

Tämän lisäksi pitää tukea ja vahvistaa vasemmistoliiton kunnissa tapahtuvaa työtä ja verkostoitumista. Tässäkään ei ole edetty niin vahvasti kuin mitä monet ovat toivoneet.

Oikeudenmukaiseen siirtymä selvemmäksi

Politiikkapuolella Andersson nostaa esiin kolme isoa teemaa, joissa vasemmiston pitää tulevina vuosina olla vahva. Ensimmäisenä hän mainitsee oikeudenmukaisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan yhdistämisen.

– Olemme puhuneet aika paljon oikeudenmukaisesta siirtymästä, mutta tarvitsemme vielä enemmän konkreettisia esimerkkejä, miten se tehdään. Meillä ei ole varaa menettää ihmisten tukea ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle.

Keskustelu pitää siirtää vielä vahvemmin julkisen vallan liikuttamiin rahoihin. Näitä ovat muun muassa fossiiliyritystukien vähentäminen, jonka avulla julkisia ohjaustoimia saadaan järkevämmiksi ja sijoitustoimintaa ilmastokestävämmäksi.

– Tämä on todella iso yhteiskunnallinen rakennekysymys. On järjetöntä, että sitä yritetään vyöryttää ihmisten hyvän omantunnon varaan.

Toisena Anderssonin listalla on teknologinen murros ja sen aiheuttamat muutokset talouteen ja työmarkkinoihin. Siihen vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmään ja sivistykseen panostamista niin, että jatkuva oppiminen on aidosti mahdollista kaikille. Mitä nopeammin teknologia kehittyy, sitä suuremmaksi työttömyyttä altistavaksi tekijäksi osaamisvaje nousee.

Koulutuksen rakenteita pitää uudistaa mahdollistamaan opiskelu myös tutkintoa pienimmissä kokonaisuuksissa ja opinto-ohjausta tarjota myös tällaiseen opiskeluun, Andersson näkee.

– Samalla jatkuvan oppimisen aito mahdollistaminen edellyttää myös, että luodaan edellytyksiä työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja että sosiaaliturvajärjestelmämme antaa automaattisesti esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille ja vailla perusasteen tutkintoa oleville oikeuden opiskella työttömyysturvalla.

Ei identiteettipolitiikalle, kyllä analyysille

Anderssonin hampaissa on identiteettipolitiikka, johon vasemmiston ei tule lähteä mukaan. Hän näpäyttää vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa, joka Anderssonin mukaan on haastattelussa sanonut, että oikeisto ja vasemmisto ovat käsitteinä vanhentuneita ja ihmiset ovat lähinnä kiinnostuneita identiteeteistä ja arvoista nykyään.

– Meillä on selkeä analyysi taloudellisista valtasuhteista ja tulonjaosta yhteiskunnassa. Meidän pitää edelleen – vaikka yhteiskunnallinen ilmapiiri olisi millainen tahansa – yhdistää eri ihmisten intressit ja toimia kokoavana voimana, kun muut haluavat keskittyä identiteetteihin.

Tätä ei Anderssonin mukaan voi korostaa liikaa.

– Onnistuneimmat vasemmistolaiset liikkeet ympäri maailmaa ovat juuri ne, jotka eivät ole tuijottaneet sitä, minkä ikäinen ihminen on ja missä hän asuu, vaan nimenomaan pyrkineet tuomaan ihmisiä taistelemaan rinnakkain oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Ja kolmantena – mikä paljastaa, että nämä eivät ole tärkeysjärjestyksessä – vasemmiston pitää olla ajamassa hyvinvointipalveluiden vahvistamista. Tässä vasemmistolla on järkyttävän tärkeä rooli, Andersson paaluttaa. Vanhustenhuollon kriisissä, sosiaali- ja terveyspalveluiden kaupallistamisessa ja voiton tavoittelun rajoittamisessa varhaiskasvatuksessa on kyse hyvinvointivaltiomme perusfundamenteista.

– Ja nämä ovat skaboja, joita meillä ei ole varaa hävitä. Jatkuvasta hyvinvointipalveluiden leikkaamisesta syntyy kierre, jossa ei voi kuin hävitä. Kun ihmiset eivät enää luota julkiseen terveydenhuoltoon, he alkavat säästää yksityisiin terveysvakuutuksiin. Jotta yksityisiin vakuutuksiin olisi varaa, alkavat ihmiset kannattamaan verokevennyksiä, ja julkisten palveluiden rahoituspohja nakertuu entisestään.

”Meidän pitää edelleen yhdistää eri ihmisten intressit ja toimia kokoavana voimana, kun muut haluavat keskittyä identiteetteihin.”

Koulutuspuolella eriarvoisuutta syventäneestä kehityksestä voi katsoa mallia Ruotsista. Andersson kertoo tapaamisestaan ruotsalaisen opetusministerikollegan kanssa.

– Oli todella kiinnostavaa, miten surullinen hän oli Ruotsin tekemien koulutusvirheiden suhteen. He ovat antaneet koulujen alistua markkinoille.

Tämä on johtanut hulluihin tilanteisiin esimerkiksi Tukholmassa.

– Jos haluaa kaikkein halutuimpiin Tukholman yksityisiin kouluihin, niihin ilmoittaudutaan sovelluksella siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy. Jos lapsi syntyy loppuvuodesta hän ei enää mahdu omalle vuosikurssilleen, koska se on jo täynnä.

Siinä missä perustulo on vasemmistoliiton mukaan tarpeellinen aina vain epävarmemmiksi käyvillä työmarkkinoilla, on tarve tasa-arvoiselle koulutusjärjestelmälle ja terveydenhuollolle vähintään yhtä kova.

– Yhteisten, hyvin toimivien, julkisesti tuotettujen palveluiden merkitys pikemminkin kasvaa. Kyllähän koulutusjärjestelmän ja terveydenhuollon funktio on samanlainen kuin perustulolla. Se on pohja, joka mahdollistaa toimivan elinkeinorakenteen start up -pöhinän ja muun myös tulevaisuudessa.

Li Andersson

Syntynyt: 13.5.1987

Kansanedustaja: 22.4.2015–

Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2011–2015

Vasemmistoliiton puheenjohtaja: 6.6.2016–

Opetusministeri: 6.6.2019–

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksityinen kulutus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin ja painuu jo vuoden 2018 tasolle.

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

Maahanmuuttajien suuri osuus toimeentulotuen saajissa johtuu muun muassa heidän heikosta asemastaan työmarkkinoilla, jolloin he eivät pääse ansiosidonnaisten etuuksien piiriin. Silloin jäljelle jää vain viimesijainen tuki.

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ajavat Suomeen tiukkaa velkajarrua. Monien asiantuntijoiden mielestä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

Uusimmat

Yksityinen kulutus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin ja painuu jo vuoden 2018 tasolle.

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

Maahanmuuttajien suuri osuus toimeentulotuen saajissa johtuu muun muassa heidän heikosta asemastaan työmarkkinoilla, jolloin he eivät pääse ansiosidonnaisten etuuksien piiriin. Silloin jäljelle jää vain viimesijainen tuki.

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ajavat Suomeen tiukkaa velkajarrua. Monien asiantuntijoiden mielestä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

14.09.2025

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään