KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Sosiaalinen eriarvoisuus heijastuu väestöennusteeseenkin

Syntyvyys laskee odotettua enemmän ja nyt kysytään, miksi.

Syntyvyys laskee odotettua enemmän ja nyt kysytään, miksi. Kuva: Lehtikuva/Laura Ukkonen

Vähemmän koulutettujen lapsettomuus kääntyi nousuun kymmenen vuotta sitten. Korkeasti koulutetut pystyvät paremmin yhdistämään työn ja perheen.

Kai Hirvasnoro
1.10.2019 11.00

Maanantaina julkaistu väestöennuste herättää luonnollisen kysymyksen, mistä vauvakato johtuu. Sitä ovat pohtineet poliitikot ja asiantuntijat.

Yhtä vastausta ei ole, mutta se löytynee yhdistelmästä, johon sisältyy matala koulutustaso, työelämän kasvanut epävarmuus, perhepoliittisten etujen reaaliarvon lasku sekä toisenlaiset arvot kuin aiemmilla sukupolvilla. Nyt halutaan pitää kiinni totutusta elämäntyylistä.

Turun yliopisto NEFER-hankkeessa tutkitaan Pohjoismaissa tapahtuneen odottamattoman syntyvyyden pienenemisen syitä. Hankkeen johtaja, akatemiatutkija Marika Jalovaara kirjoittaa NEFERin blogissa etenkin lapsettomaksi jäämiseen liittyvän uudenlaista sosiaalista eriarvoisuutta. Aiemmin lapsettomuus oli Pohjoismaissa yleisempää korkeasti koulutetuilla naisilla, mutta nyt ainoastaan vähemmän koulutetuilla lapsettomaksi jäävien osuus on kasvanut.

Koulutettu ei epäröi työuran takia

– Vastoin yleistä käsitystä tavanomaisin lapseton ei Suomessa ole korkeasti koulutettu nainen, joka epäröi lastenhankintaa työuran vuoksi. Ansiotyön ja lastensaannin sovittaminen näyttää Suomessa onnistuvan hyvin korkeasti koulutetuilta, ja lapsettomaksi jäävät useimmin vähän koulutetut eli ne, joiden työmarkkina-asema on heikoin, Jalovaara on aiemmin sanonut.

Hänen mukaansa sosiaalinen eriarvoisuus on yhä läpitunkevampaa: perheenmuodostuksen esteet kasautuvat vähemmän koulutetuille miehille ja naisille.

Pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden 35–39-vuotiaiden naisten lapsettomuus kääntyi voimakkaaseen nousuun vuonna 2009. Samaan aikaan korkea-asteen koulutuksen saaneiden saman ikäisten naisten lapsettomuus kääntyi laskuun. Vuodesta 2014 sekin on lievästi noussut.

Hankkeen tutkimusten perusteella lapsettomaksi jääneistä valtaosa ei ole koskaan asunut puolison kanssa, tai heillä on takanaan lyhyitä avoliittoja.

”Tällaiset parisuhdehistoriat ovat tavallisia juuri vähän koulutetuilla, ja taloudellis-sosiaaliset resurssit, liittodynamiikka ja lastensaanti kulkevatkin elämänkulussa käsi kädessä, toisiinsa vahvasti vaikuttaen”, Jalovaara kirjoittaa.

Mitä sitten yhteiskuntapolitiikalla voidaan tehdä? Lapsettomuuteen biologisista syistä tai romanssien puuttumisen takia ei juuri mitenkään.

Sirpaleiset pari- ja työsuhteet kompastuskivenä

Mutta on asioita, joihin voidaan vaikuttaa.

Jalovaara kirjoittaa perheenmuodostuksen prosessissa ratkaisevaa olevan, tuleeko parisuhteeseen mukaan vahvaa sitoutumista ja luottamusta tulevaisuuteen.

”Tutkimustemme mukaan etenkin työssäkäynnillä on voimakas yhteys perheenmuodostuksen kaikkiin vaiheisiin: avo- ja avioliittojen solmimiseen, niiden pysyvyyteen, ja lastensaantiin. Esimerkiksi pidempään työttömänä olleet miehet muuttavat harvoin yhteen puolison kanssa ja avioituvat vielä harvemmin, ja liitossa olevilla työttömillä eroriski on suuri. Lopputulos on, että lapsiakaan ei juuri synny. Naisilla yhteydet ovat samansuuntaisia. Korkeasti koulutetuilla miehillä ja naisilla sekä työurat että liitot ovat vakaampia ja yhdessä tukevat lastensaantia.”

Perinteistä perhepolitiikkaa ovat lapsilisät, perhevapaat ja päivähoito, mutta Turun tutkimusten perusteella ne eivät riitä, vaan perheellistymiseen vaikuttavaa yhteiskuntapolitiikkaa on katsottava laajemmin. Pohjoismaiden nykytilanteessa perheenmuodostus harvemmin kompastuu urahaaveisiin ja työkiireisiin, mutta sitäkin useammin sirpaleisiin tai puuttuviin parisuhteisiin ja työuriin.

Totutusta elämäntyylistä pidetään kiinni

Väestöliiton perhebarometrissä on kysytty, miksi lasten hankkiminen ei tunnu ajankohtaiselta.

Syntyvyyden lasku askarruttaa.
Tässä Perhebarometri kyselystä lapsettomien miesten ja naisten antamat syyt sille, ettei lastenhankinta tunnu ajankohtaiselta.
Esikoisten väheneminen on tärkein tekijä syntyvyyden laskussa. #elämäntyyli #elämänkulku #syntyvyys pic.twitter.com/b5QNzvSHjS

— Anna Rotkirch (@AnnaRotkirch) September 30, 2019

20–39-vuotiailla miehillä ja naisilla yleisin syy on halu tehdä itseä kiinnostavia asioita. Miehillä kakkossyy on sopivan kumppanin puute, naisilla halu edetä uralla. Kolmantena molemmilla on halu pitää kiinni nykyisestä elämäntyylistä. Oman työtilanteen epävarmuus on myös korkealla syiden joukossa.

Taloudellinen epävarmuus nakertaa

Poliitikot puhuvat perinteisen perhepolitiikan ongelmista. Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) listaa syiksi lapsilisän reaaliarvon alenemisen, asumisen korkean hinnan ja perhevapaiden epätasaisen jakautumisen.

Suomessa lapsilisän keskim. reaaliarvo nyt 30 % alempi kuin 1994. Asumisen hinta korkea. Muissa pohjoismaissa vanhempainvapaa jaettu tasaisemmin kuin Suomessa. Pohjoismaissa työelämän ja perheen yhteensovitus Suomea edellä, samoin työelämän tasa-arvo, vähemmän segregaatiota.

— Pia Lohikoski (@plohikoski) September 30, 2019

Myös kansanedustaja Iiris Suomela nostaa esiin taloudellisen epävarmuuden.

Syntyvyyden laskusta puhutaan ikään kuin ilmiö olisi täysi mysteeri. Ei ole - syntyvyyttä on tutkittu jo pitkään ja tulokset ovat aika selkeitä. Ihmisten taloudellinen epävarmuus erottuu kirkkaasti yhtenä suurimmista syistä olla hankkimatta lapsia. #syntyvyys #politiikka #köyhyys

— Iiris Suomela (@iiris_suomela) September 30, 2019

Huoltosuhde heikkenee rajusti

Alhaisella syntyvyydellä on väliä, kun mietitään hyvinvointivaltion rahoitusta tulevaisuudessa. Jos väestöennuste muuttuu todeksi, vanhusväestön määrään syntyvyyden lasku alkaa vaikuttaa vasta 2090-luvulla.

”Sitä ennen on odotettavissa jyrkkä vanhushuoltosuhteen nousu: toisin sanoen eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhde muuttuu jatkuvasti epäedullisempaan suuntaan”, kirjoittaa Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander.

”Vanhushuoltosuhde oli Suomessa vielä tämän vuosisadan alussa vain 25 prosenttia eli sataa työikäistä kohden oli 25 eläkeikäistä. Uuden väestöennusteen mukaan tämä luku nousisi noin 70 prosenttiin vuoteen 2085 mennessä.”

ILMOITUS
ILMOITUS

Tällaisen kehityksen vallitessa Kianderin mukaan koulutussektoria supistettaisiin ja samaan aikaan ikääntymiseen liittyvät resurssi- ja rahoitustarpeet kasvavat. Eläke-, sosiaali- ja terveysmenoihin kohdistuu voimakkaat kasvupaineet samaan aikaan, kun nettomaksajien eli työikäisen väestön määrä vähenee.

Työeläkejärjestelmän osalta tämä tarkoittaa Kianderin mukaan sitä, että työeläkemaksuja tulisi nostaa nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin 2050-luvulle tultaessa.

Yhdeksi ratkaisuksi esitetty työperäinen maahanmuuttokaan ei ole helppoa, koska Euroopassa ei ole suuria työvoimareservejä ole. Muissakin maissa väestökehitys on samansuuntaista. Syntyvyys laskee teollisuusmaissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Matti Ylöseltä ilmestyi tänä syksynä kirja "Viestintätoimistojen valta". Hän kirjoitti sen yhdessä Mona Mannevuon ja Niina Karin kanssa.

Valtiovarainministeriön korkea-arvoinen virkamies lyttäsi hallituksen ajaman veron – ”Hyvin poikkeuksellista”

1990-luvun laman keskushenkilöt olivat budjettipäällikkö Raimo Sailas, valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Esko Aho.

KU:n arkistosta: Mitä olivat ”1990-luvun virheet” ja miksi ne tehtiin?

"On hirveän vaikea nähdä, että korkoja kiristämällä tai veroja alentamalla enää estettäisiin taantuma", sanoo SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Inflaatio tulikin jäädäkseen – “Sota on syy aika lailla kaikkeen”, sanoo pääekonomisti

Paneelikeskusteluun miljonääriverosta osallistuivat kansanedustaja Pia Lohikoski, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, opetusministeri Li Andersson, SAK:n veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka sekä Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Miljonäärivero puhututti vasemmistoliiton päivänä SuomiAreenassa – Asiantuntija huomauttaa aukoista Suomen veropohjassa

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään