Hallitus lähtee parantamaan koulutuksen tasa-arvoa kahdella mittavalla hankkeella. Opetusministeri Li Andersson (vas.) esitteli vuosille 2020–2022 ajoittuvan Oikeus oppia -ohjelman tiistaina tiedotustilaisuudessa.
– Nämä hankkeet ovat meidän vastaus siihen, miten voimme vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa tulevien vuosien aikana, Andersson totesi.
Toinen suunnataan perusopetukseen ja toinen hankkeista varhaiskasvatukseen. Perusopetukseen suunnataan kaikkiaan 180 miljoonaa ja varhaiskasvatukseen puolestaan yhteensä 125 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
”Lasten perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin”
– Tuoreimpien tutkimustietojen perusteella tiedetään, että oppimiserot Suomessa ovat kasvaneet. Tämä näkyy osaltaan siinä, että lasten perhetausta eli sosioekonominen tausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin, Andersson sanoi.
Vielä vuonna 2009 Suomen sosioekonomiset erot olivat teollisuusmaiden järjestön OECD:n jäsenmaista pienimpiä, mutta jo vuoden 2015 tutkimuksissa Suomi oli valahtanut OECD-maiden keskiarvon huonommalla puolella.
– Kehitys huonompaan suuntaan on tapahtunut melko nopeasti. Näiden tutkimusten perusteella tiedämme myös, että alueelliset ja erityisesti sukupuolten väliset oppimiserot ovat kasvaneet. Tällä hetkellä tyttöjen ja poikien oppimiserot ovat OECD-maiden suurimpia, Andersson sanoi.
Andersson kiinnitti huomiota myös siihen, että alueiden välisten erojen lisäksi suurissa kaupungeissa on alkanut muodostua niin kutsuttuja huono-osaisuuden taskuja.
– Ne omalta osaltaan heijastuvat koulujen arkitodellisuuteen.
Eriarvoistumiskehitys kuriin
Peruskouluun suunnattavassa hankkeessa lähdetään kaventamaan ja ennaltaehkäisemään sosioekonomisesta taustasta, maahanmuuttajataustasta tai sukupuolesta johtuvia oppimiseroja.
– Ohjelmilla on tarkoitus löytää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua tähän eriarvoistumiskehitykseen.
Anderssonin mukaan rahoituksella voidaan muun muassa pienentää ryhmäkokoja sekä palkata muuta henkilöstöä.
Yhtenä tavoitteena on myös selvittää, voitaisiinko tasa-arvorahoituksen malli vakiinnuttaa osaksi perusopetuksen rahoitusta. Tasa-arvorahoituksen, myös positiivisena diskriminaationa tunnettu, on tutkimuksissa todettu vaikuttavaksi. Tasa-arvorahan taso on tähän mennessä vaihdellut Anderssonin mukaan hallituskaudesta – ja välillä vuodesta – toiseen.
– Riippuen siitä, kuinka paljon siihen on voitu budjetoida. Kun tiedetään, että tasa-arvorahoitus on vaikuttava tapa tukea koulutuksen järjestäjiä, niin onko sitä mahdollista vakiinnuttaa osaksi perusopetuksen rahoitusjärjestelmää.
Hankkeet tukeva toisiaan
Andersson nosti esiin, että molemmat hankkeet tukevat toisiaan.
– Tavoitteena on huolehtia mahdollisimman vahvasta alusta opinpolulle kaikille suomalaisille oppijoille.
Varhaiskasvatushankkeessa korostuvat erityisesti lapsen varhaisimmat vuodet.
– Kaikkein vaikuttavimmat toimenpiteet ovat niitä, jotka kyetään suuntaamaan varhaisimpiin vuosiin, Andersson totesi.
Varhaiskasvatukseen suunnataan kaikkiaan 125 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Sen päälinjat ovat hyvin samankaltaiset kuin peruskouluhankkeessa. Tasa-arvorahaa on luvassa myös varhaiskasvatukseen valtionavustusten muodossa, Andersson sanoi.
Yhtenä tavoitteena on myös nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Suomessa merkittävästi pienempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen kuin muissa Pohjoismaissa.
Andersson sanoi, että varhaiskasvatuksessa tullaan käynnistämään myös suuri lukutaitohanke. Sillä halutaan tukea lukemisen kulttuuria.
– Oppimiseroihin liittyvissä tutkimuksissa nousee vahvasti lukutaito ja sen merkitys. Ehkä keskeisin tekijä, joka vaikuttaa lukutaidon osalta on se, kuinka paljon tukea lapset saavat kotona lukemiseen.
Hankkeissa on kyse hallituksen tulevaisuusinvestoinneista eli niillä on rahoitus kolmeksi vuodeksi.
– Olen itse painottanut, että meidän tavoitteenamme on löytää ratkaisuja lainsäädännön rahoituksen osalta, jotka olisivat pysyviä, Andersson sanoi.
uutiskirje 
