KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Taasko se alkaa, kysytään Anna Soudakovan pakahduttavassa romaanissa stalinismista ja historian väärentämisestä

Neuvostoliitosta 8-vuotiaana Suomeen muuttaneen opettajan esikoisromaani on juuri tähän hetkeen täydellisesti osuva kielellinen ja kerronnallinen taidonnäyte.

Kai Hirvasnoro
17.8.2020 11.05

Tämän romaanin ilmestymishetki ei voisi olla täydellisempi. Tänä kesänä 22.7. petroskoilainen tuomioistuin langetti Juri Dmitrijeville 3,5 vuoden vankeustuomion oikeudenkäynnissä, joka muistutti Stalinin näytösoikeudenkäyntejä. Syyte koski lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta Dmitrijevin varsinainen rikos oli se, että hän löysi ja teki tunnetuksi Venäjän Karjalassa Karhumäen lähellä sijaitsevan Sandarmohin metsän, jossa 1930-luvuilla teloitettiin tuhansia ihmisiä tekaistujen syytteiden perusteella.

Anna Soudakovan kouraiseva esikoisromaani Mitä männyt näkevät päättyy kahden sukupolven muistokäyntiin samaisessa Sandarmohissa. Sinne ammuttiin vuonna 1937 Tatjanan vanhemmat, Marian ja Aleksein isoisovanhemmat. On elokuu 2013 ja Venäjällä eletään vielä toisenlaista aikaa. Sandarmohissa järjestetään virallinen muistotilaisuus. Petroskoin hallinnon edustajat pitävät puheita, lehtiväki raportoi.

Dmitrijevin tuomio ei ole tietenkään mukana Soudakovan elokuussa ilmestyneessä romaanissa, mutta käänne on. Syksyllä 2018 Marian silmiin osuu uutinen. Sandarmohissa suoritetaan kaivauksia. Venäjä yrittää todistaa, että joukkohaudoissa lepääkin suomalaisten jatkosodassa teloittamia sotavankeja.

Kansalaisille yritetään uskotella, että historia on heittänyt kuperkeikkaa. Suomalaissukuiset joutuivat Karjalan sosialistisessa neuvostotasavallassa kansanmurhan uhreiksi 1930-luvulla. 1930-luvulla vääristeltiin nykyisyyttä, nyt historiaa.

Taasko se alkaa? Tätä kysytään Pietarissa syntyneen ja Suomeen 8-vuotiaana muuttaneen Soudakovan romaanissa.

Jos todisteita suomalaisten sotarikoksista Sandarmohissa löytyy, ”se osoittaa, että Stalinin vainoista ja teloituksista kirjoitetut asiat ovatkin mahdollisesti olleet valetta”, romaanissa sanotaan syyksi kaivauksille, joita Venäjän viranomaiset ovat parin viime vuoden aikana käynnistäneet.

Kuinka kaukana ollaan siitä, että jonkin NKVD:n seuraajan FSB:n ”mustat korpit” koputtavat taas öisin oviin niin kuin Mitä männyt näkevät -romaanin alussa vuonna 1936. Silloin vietiin romaanin pääkertojan Jurin isä kotoaan ja vähän myöhemmin hänen äitinsä työpaikaltaan koulusta. Viisivuotiaasta Jurista ja hänen isosiskostaan Mariasta tuli ”isänmaan vihollisten jälkeläisiä”. Se oli leima, joka määritti elämän vielä vuosia Stalinin kuoleman jälkeenkin.

Soudakovan upea romaani kuvaa Jurin ja hänen jälkeläistensä elämänmenoa vuodesta 1936 lähes nykypäivään. Neuvostoelämän ankeus, sosialismin harmaus ovat täydellisessä ristiriidassa aatteen ihanteiden kanssa. Soudakovan hieno runollinen kieli saa ristiriidan tuntumaan vielä rujommalta.

Jurilla on kuitenkin suomalaistaustainen vaimo Tatjana. Rakkaustarinan kuvaus on kaunista, elämä ulkoisista puitteista huolimatta anteliasta kunhan muistaa perussäännön: älä erotu.

1990-luvun alussa Juri ja Tatjana muuttavat tyttärensä Sonjan perheen perässä Suomeen Turkuun. Presidentti Mauno Koivisto on sen tehnyt mahdolliseksi. Kirjeessä kommunismiin uskonsa pitäneelle Borikselle Suomi ja Turku ovat maanpäällinen paratiisi.

Opettajana työskentelevä Anna Soudakova on kirjoittanut pakahduttavan hienon kuuden sukupolven romaanin. Jo kuvaus elämästä Neuvostoliitossa on väkevää, mutta lopullisesti teos lunastaa paikkansa vahvana puheenvuorona historian väärentämistä vastaan.

Suomessa on käynnissä pienimuotoinen buumi Stalinin hirmutöiden uudelleen muistamisessa. Sen aloitti A.J.Annilan elokuva Ikitie vuonna 2017. Viime vuonna ilmestyi Ossi Kamppisen tietokirja Palkkana pelko ja kuolema – Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat , joka on saamassa elokuussa jatkoa kirjalla Stalinin näytösoikeudenkäynneistä, ja J-P Koskisen erinomainen romaani Tulisiipi. Ja nyt siis Anna Soudakovan romaani, jota voi suositella kaikille, mutta erityisesti niille, jotka näkevät Vladimir Putinin komennossa jotain hyvää.

Mitä männyt näkevät menee pitkälle, kun tämän vuoden parhaita romaaneja palkitaan. Se on sisällöllisesti ja kielellisesti hämmästyttävän taitava esikoinen.

Olisi hyvä, jos se käännettäisiin ja julkaistaisiin myös Venäjällä.

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät. 244 sivua, Atena.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään