Valtiovarainministeriön viime perjantaina esittämät työllisyysesitykset olivat yksioikoisia: joko etuuden leikkaaminen (työttömien eläkeputki), tai etuuden supistaminen sekä lisääntynyt valtion valvonta (koulutukset), kommentoi Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Hänessä hämmennystä aiheuttaa etenkin esitysten täysi irrallisuus vallitsevasta pandemiatilanteesta, jolla on ollut rauhanajan ennätyksiä rikkovat negatiiviset vaikutukset talouteen maailmanlaajuisesti.
– Pääongelma on nyt työpaikkojen tarjonnassa ei työn tarjonnassa, jota näillä VM:n esityksillä pyritään lisäämään aktiivimallin hengen mukaisesti. Onko liikaa vaadittu, että valtiovarainministeriö tutkii ja esittää työllisyyttä lisääviä ideoita elinkeinopolitiikan kehittämisen näkökulmasta – ei vain työväen tai työttömien etujen heikentämisen näkökulmasta?
Eläkeputken lakkauttamista VM perustelee ikääntyneiden korkeammalla työllisyysasteella Ruotsissa. Kun Ruotsissa vastaava järjestelmä lakkautettiin, ikääntyvien työllisten osuus kasvoi. Tarina ei tosin kerro, mitä muuta Ruotsissa tehtiin vastaavan ikäryhmän kohdalla, jotta töissä pysyttiin, Haapakoski toteaa.
– Mikäli tästä järjestelmästä luovuttaisiin Suomessa, osa vastaavissa olosuhteissa irtisanotuista työttömistä ei pääsisi eläkkeelle ansiosidonnaisella työttömyysturvalla, vaan he joutuisivat eläkkeelle heikommalta työmarkkinatuen tasolta. Ansiosidonnainen työttömyysturva kerryttää eläkettä, työmarkkinatuki ei sitä tee, ja näin ollen myös eläke jäisi näille työttömille pysyvästi heikommaksi.
– Eläkeputken säilyttäminen on työttömien etu, sillä se turvaa osalle ikääntyneistä työttömistä korkeamman tulotason.
Osa-aikaeläke ratkaisuksi
Haapakoski esittää eläkeputken rinnalle osa-aikaeläkejärjestelmää. Hänen mukaansa se tasapainottaa työn ja eläkeajan välistä pudotusta, turvaisi pehmeää laskeutumista oman ajan käyttämiseen. Koska eläkeläisillä on heikommat terveys- ja muut ennaltaehkäisevät terveydenhoidon mallit, ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta lienee parempi pysyä töissä, jos työn kuormittavuus ei ole ilmeinen.
– Järjestelmän laaja hyödyntäminen tekisi myös muiden osatyökykyisten työllisyyden edistämisestä nykyistä hyväksyttävämpää. Silloin työnantajat hyödyntäisivät yleisemmin erilaisia työaikajärjestelyjä. Oleellista osa-aikaeläkejärjestelmän kehittämisessä on, että eläkkeen aikaiset tulot nousisivat, kun töissä pysytään pidempään, Haapakoski kaavailee.
Valtiovarainministeriö olettaa, että eläkeputken lakkauttamisella osa työllisistä sinnittelisi pitempään töissä.
– Ne työttömät, jotka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä vastaavissa olosuhteissa, kärsisivät taloudellisesti koko loppuelämän ajan, hän vastaa.
uutiskirje 