KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

SAK siirtyi demarileiristä kohti avoimuutta – Matti Huutola kolmen puheenjohtajan aisaparina

Matti Huutola onnittelemassa juuri SAK:n puheenjohtajaksi valittua Lauri Lylyä 13.5.2009. Kaksikon yhteistyö oli mutkatonta ja ilmapiiri keskusjärjestössä vapautui.

Matti Huutola onnittelemassa juuri SAK:n puheenjohtajaksi valittua Lauri Lylyä 13.5.2009. Kaksikon yhteistyö oli mutkatonta ja ilmapiiri keskusjärjestössä vapautui. Kuva: Jarmo Lintunen

Tänään julkaistava kirja Heikomman puolella kuvaa kiinnostavasti henkilöhistorian lisäksi keskusjärjestön muutosta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.

Kai Hirvasnoro
27.8.2020 7.30

Entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Matti Huutola aloitti SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana 1.5.2004. Tänään julkaistussa Vesa Sompin kirjoittamassa kirjassa Matti Huutola – Heikomman puolella vedetään yhteen Huutolan koko henkilöhistoria, ja siis myös menneet 16 vuotta SAK:ssa.

Huutolan seuraajaksi valittiin tiistaina hänen kanssaan samaan aikaan vasemmistoliiton kansanedustajana toiminut Katja Syvärinen.

Eläkkeelle jäävä Huutola toimi kolmen SAK:n puheenjohtajan aisaparina. Hänen kirjassa kertomansa luonnehdinnat kolmesta puheenjohtajasta avaavat myös kulissien takaa sitä, miten keskusjärjestö on muuttunut, avartunut, puoluepolitiikan hallitsemasta linnakkeesta nykyaikaiseksi vaikuttajaksi.

Huutolan aloittaessa SAK:ta johti Lauri Ihalainen, keskusjärjestön pitkäaikaisin puheenjohtaja. Hän johti järjestöä 1990–2009 – liian pitkään, kirjasta voi päätellä.

Huutolan edeltäjä Pekka Ahmavaara oli jo edennyt pitkälle SAK:n demarien ja vasemmistoliittolaisten yhteistyön edistämisessä ja hän toivoi, ettei railoa enää revitä auki.

Kirjassa kerrotaan, että tästä huolimatta SAK:n sisällä demarileiri epäili valintansa aikaan vielä vasemmistoliiton varapuheenjohtajana toimineen Huutolan tekevän SAK:ssa vain vasemmistoliiton politiikkaa.

Demareilla oli oma sisäpiirinsä, johon hallituksen varapuheenjohtajalla ei ollut aluksi asiaa. Siihen kuuluivat Eero Heinäluoma, ekonomisti Pertti Parmanne ja järjestöosastoa johtanut Matti Tukiainen, joka oikein korosti puoluesidonnaisuuttaan.

Jäsenkirjan merkitys vähentynyt

Huutola johti viime vuodet SAK:ssa punakoneeksikin kutsuttua järjestöosastoa. Sen voimannäyttöjä olivat viime hallituskauden toimintapäivät Juha Sipilän hallituksen hankkeita vastaan. Lauri Ihalaisen aikana ajatus siitä, että joku muu kuin sosiaalidemokraatti johtaisi järjestöorganisaatiota, oli kirjan mukaan mahdoton.

Ihalaisen aikana muiden kuin demarien oli vaikea päästä edes töihin SAK:hon. Loppuaikoina valinnoissa alettiin kuitenkin painottaa enemmän asiantuntemusta kuin jäsenkirjaa.

Huutola kuvaa Ihalaista todelliseksi herrasmieheksi, mutta kirjassa esiintyy myös arvostelua. Liian pitkä kausi johti siihen, että organisaatio ei uskaltanut tehdä omia päätöksiä ilman ”Isä Aurinkoisen” siunausta.

Lylyn kanssa mutkatonta

Ihalaisen seuraajan Lauri Lylyn kanssa yhteistyö oli mutkatonta jo senkin takia, että heillä oli sama rytmi. Aamuvirkkuina he olivat usein ensimmäiset työpaikalla ja saivat käydä rauhassa läpi päivän asiat.

Lylyn kaudella SAK:sta poistettiin päällekkäisiä tehtäviä, vähennettiin johtajia ja henkilöstöä. Huutolasta tuli järjestöosaston johtaja.

Vaalityöhön osallistumiselle laadittiin säännöt. Siihen tai muuhun vapaaehtoistyöhön sai käyttää kolme työpäivää vuodessa. Mahdollisuutta ei rajattu vain vasemmistopuolueisiin eikä ylipäänsä puolueisiin.

”Lylyn aikana yhteyksiä sosiaalidemokraatteihin pyrittiin höllentämään entisestään ja jäsenkirjan merkitystä uusien työntekijöiden palkkaamisessa pyrittiin välttämään. Suuri osa hakijoista on siitä huolimatta edelleen ollut vasemmistolaisia, koska muita puolueita kannattavat eivät hae tehtäviä”, kirjassa kerrotaan.

SAK:n ilmapiirin kuvataan vapautuneen Lylyn kaudella. Eri mieltä sai olla ilman leimautumisen pelkoa.

Eloranta ei provosoidu kritiikistä

Kesäkuussa 2016 aloitti SAK:n nykyinen puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Huutolan tulkinnan mukaan hän antoi heti alussa SAK:n väelle selvän viestin: kenenkään on turha tulla kuiskuttelemaan omien esimiestensä ohi edistääkseen omia asioitaan. Työhuoneen ovi on aina auki, mutta ennen puheenjohtajan puheille tuloa on keskusteltava oman osaston esimiehen kanssa.

Ilmapiiri vapautui entisestään.

”Esitykset Eloranta tekee niin, että hallituksen jäsenille jää tilaa kertoa oma mielipiteensä. Kritiikkiin hän suhtautuu kylmän viileästi, eikä provosoidu siitä. Jos hän huomaa, ettei esitys mene läpi, hän ei lähde runnomaan sitä päätökseen. Huutolan on vaikea kuvitella tilannetta, jossa Eloranta korottaisi ääntään”, kirjassa kuvataan nykymenoa SAK:ssa.

Muutos vuodesta 2004 on suuri.

”Iso harppaus avoimempaan toimintamalliin tapahtui, kun asioista alettiin jakaa avoimemmin tietoa organisaation sisällä. Ennen tietoja jaettiin vain tipoittain, mikä oli keino pönkittää omaa asemaa.”

Henkilökunnan työkalenterit ovat nyt kaikkien käytössä.

”Aiemmin omaa asemaa saattoi korostaa panttaamalla tietoa siitä, keitä tapaa päivän mittaan ja antamalla ymmärtää olevansa jonkin merkittävän asian päällä. Puheenjohtajien kalenterit olivat aiemmin tiukasti sihteerin hyppysissä, eikä niitä hevin avattu muille työntekijöille”, kuvataan kirjassa.

Aina sattuu ja tapahtuu

Heikomman puolella on elämäkerrallinen teos, jossa Huutola myös ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Tiukan asian vastapainona kerrotaan monista hupaisista sattumuksista, sillä Matti Huutola on toden teolla mies, jolle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista – niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Kansanedustajana Huutola sai kerran kiihkeänä iltana puoluetoverinsa Jorma Vokkolaisen nyrkistä, joka oli tarkoitettu valtiovarainministeri Sauli Niinistölle.

Huutolan vauhdikasta luonnetta ja riuskaa asioihin tarttumista kuvaa tapaus, jossa perhe oli lähdössä lomamatkalle Kroatiaan. Se tapahtui pian muuton jälkeen ja edellisen asunnon parkkihallin avain piti vielä luovuttaa ennen matkaa. Kiireen takia Huutola pudotti avainkortin postilaatikkoon.

Ruokakaupassa hän huomasi, että postilaatikkoon olikin mennyt pankkikortti, kun yritti maksaa ostoksia avainkortillaan.

”Huutola jätti ostokset kaupan kassalle ja kaasutti vauhdilla takaisin postilaatikolle. Postilaatikon hän kiskaisi voimalla irti seinästä ja ympärilleen vilkuillen karisteli sisällön kadulle. Viimeinen kuori, joka laatikosta tipahti ulos, näytti tutulta. Huutola nappasi pankkikortin pois kuoresta ja sujautti parkkikortin tilalle. Sitten hän tyrkkäsi postilaatikon nopeasti takaisin seinään.”

Vesa Somppi: Matti Huutola – Heikomman puolella. 197 sivua, Otava.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään