Haapakoski kyllä kiittelee hallitusta kokonaisuudessaan elvyttävästi budjetista, joka työllisyyden kannaltakin on tervetullut varsinkin kun siihen sisältyy myös esimerkiksi TE-toimistojen virkailijoiden määrän lisääminen tuhannella eli 25 prosentilla nykyiseen on merkittävä lisäpanos.
– Mutta yksi tärkeä lapsus on hallitukselta päässyt toteutumaan. Se on omaehtoisen työnhaun mallin uudelleen lämmittäminen lauteille. Mallia esitteli viime hallituksessa perussuomalaisten ja sinisten työministeri Jari Lindström, ja jo silloin ihmeteltiin laajalti mallin toimintakelpoisuutta, Haapakoski sanoo.
Mallin mukaan työttömät hakevat työpaikkoja 0-4 työpaikkaa per kuukausi. Vaatimusta arvioi TE-toimiston virkailija.
– Vaihtoehtona olisi, että työnhakija saisi yksilöllistä valmennusta
– Lisäksi sama TE-toimiston virkailija voi lähettää edelleen velvoittavia työhönosoituksia ns. ”työtarjouksia”, joita laskettaneen omaehtoiseen työnhakuun vai laskettaneenko sittenkään? Haapakoski kysyy ja jatkaa, että näin laveat puitteet työttömän työnhakijan kokeen läpäisemiseksi ei voi johtaa muuta kuin isoon sotkuun.
Hän muistuttaa, että jo pitkään monen työttömän ongelma on ollut se, ettei TE-toimiston virkailijoihin saada yhteyttä. Haapakoski epäilee, ettei tiedonkulku parane tuhannen virkailijan lisäykselläkään, kun työttömien määrä on kasvanut 129 000:lla viime tammikuun jälkeen.
Riittävän aktiivisuuden arviointi ongelmana
Haapakoski ihmettelee, mikä on se temppu, jolla pystytään arvioimaan yksilöllisesti joka kuukausi jokaisen noin 400 000 työttömän riittävä työnhaun aktiivisuus?
– Annetaanko valtuudet samalle tekoälylle, joka osaa jo yli 80 prosentin varmuudella arvioida, kenestä tulee pitkäaikaistyötön ja kuka selviää työnhaustaan vuodessa? hän kysyy.
Omaehtoisen työnhaun mallin uskotaan Haapakosken mukaan johtavan hakemustehtailuun.
– Lähitulevaisuuden skenaario voi olla, että tekoälyt lähettävät hakemuksia ja tekoälyt arvioivat hakemuksia.
Eli Haapakoski ei usko, että omaehtoinen työnhakumalli toimisi esitetyllä tavalla.
– Vaihtoehtona olisi, että työnhakija saisi yksilöllistä valmennusta, jossa työhakemuksia ja työnhakua ylipäätään sparrattaisiin ja siten saataisiin työnhaku asialliselle tasolle kaikkien työnhakijoiden osalta.
Haapakoski korostaa elinkeinopolitiikan ja investointien merkitystä työpaikkojen synnyttämisessä. Myös luottamuksen rakentaminen ja työttömien tukeminen henkilökohtaisella vuorovaikutuksella tuovat hänen mukaansa parempaa tulosta.
uutiskirje 
