Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei täysin yhdy hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, josta käydään lähetekeskustelua parhaillaan eduskunnassa.
Suurin erimielisyys vallitsee odotetusti Natosta. Selonteossa sanotaan, että Naton lisääntynyt läsnäolo monilla alueilla vakauttaa tilannetta.
– Aivan yhtä hyvin voi sanoa, että se synnyttää epävakautta, sanoi Markus Mustajärvi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.
Hänen mukaansa sotilaallisen voiman kasaaminen ja varustelukierre lisäävät jännitteitä niin Itämerellä kuin arktisella alueella.
– Varustautumiseen osallistuu useampi toimija. Arktisen neuvoston asemaa tulee vahvistaa ja se täytyy pitää aitona yhteistyöelimenä ja suurvaltakiistojen ulkopuolella. Arktinen alue on myös Suomelle erityisen tärkeä.
Suomelle tärkein perusta on ryhmäpuheenvuoron mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus. Sen takeena on oma, uskottava ja itsenäinen puolustusjärjestelmä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää selonteon tärkeimpinä kirjauksina kahta virkettä, Mustajärvi sanoi.
– Ensinnäkin, ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”
– Toiseksi, ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.”
– Itse asiassa viimeisen lauseen muotoilun pitäisi kuulua niin, että tärkein tavoite on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin, Mustajärvi lisäsi.
Rajamaa on uhka ja mahdollisuus
Mustajärven mukaan Suomi on ja tulee aina olemaan rajamaa.
– Se voi olla uhka, mutta myös mahdollisuus. Uhkien torjunnassa, mutta myös mahdollisuuksien hyödyntämisessä kansallista liikkumatilaa tulee vaalia – niin suhteessa yksittäisiin valtioihin, Venäjään ja Yhdysvaltoihin, kuin Euroopan unioniinkin ja Natoon.
Hän piti luontevana sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin yhteistyötä.
– Moneen kertaan mainittu lause, ”yhteistyötä tehdään ilman ennalta määrättyjä rajoitteita”, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomi luopuisi yhteistyössä kansallisesta harkinnastaan. Ruotsi tekee omat päätöksensä, Suomi omansa.
Äskettäin Suomi hyväksyi kolmenkeskisen aiejulistuksen Ruotsin ja Norjan kanssa. Norjan pääministeri toi jo huhtikuussa esille tavoitteen solmia Suomen ja Ruotsin kanssa sopimus sotilasmateriaalin ja -henkilöstön kauttakulusta niin rauhan kuin konfliktin aikana. Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään, Mustajärvi evästi.
Puolustushankinnoissa, mukaan lukien HX-hankinta, Mustajärvi kehotti katsomaan pohjoismaisen vaihtoehdon perään.
– Onhan Suomen historian suurimmalla hankintapäätöksellä myös vahva ulkopoliittinen merkitys.
Ryhmäpuheenvuorossa ei otettu kantaa hävittäjien määrään.
Laaja turvallisuus otettu huomioon
Mustajärven mukaan hallitusohjelman kirjaus siitä, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin, ei ole toteutunut.
– Aseita ei pidä myöskään ostaa sotaa käyvistä tai ihmisoikeuksia polkevista maista.
Kiitosta selonteko sai siitä, että siinä on aiempaa laajemmin huomioitu laajan turvallisuuden käsite niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
– Pakolaisuus, pandemiat, hupenevat luonnonvarat, tietojärjestelmien toimivuus ja ilmastomuutos muodostavat vakavan haasteen kaikille maailman valtioille. Niitä haasteita ei selätetä sotilaallisella voimalla eikä sotilasliitoilla, Markus Mustajärvi painotti.
uutiskirje 