KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Talouskeskustelu on muuttunut koronakriisin myötä nopeasti – SAK:n ekonomistia Anni Marttista muutos ei yllättänyt, nyt hän kertoo miksi

Anni Marttinen on perustamassa Suomeen kansainvälisen Rethinking Economics-järjestön maalautakuntaa. Järjestön tarkoituksena on muuttaa taloustieteen yliopisto- opetusta suuntaan, jossa huomioidaan ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi ensin.

Anni Marttinen on perustamassa Suomeen kansainvälisen Rethinking Economics-järjestön maalautakuntaa. Järjestön tarkoituksena on muuttaa taloustieteen yliopisto- opetusta suuntaan, jossa huomioidaan ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi ensin. Kuva: Emma Grönqvist

Moni on yllättynyt, kun velkakeskustelu on koronakriisin myötä muuttunut.

Jussi Virkkunen
6.1.2021 7.00

Talouskurin hautajaiset, kapitalismin kriisi, uusliberalismista on luovuttava. Aiemmin marginaalissa olleet puheet ja vaatimukset ovat tänä vuonna nousseet valtavirtaan, kun koronakriisin myötä taloustieteen ja -politiikan vanhat totuudet on kyseenalaistettu.

Keskusjärjestö SAK:n ekonomistia Anni Marttista käänne ei ole yllättänyt. Nuoremman polven ekonomisteihin kuuluva Marttinen katsoo, että paradigman muutosta on pyritty tekemään jo vuosikymmenen ajan. Hän aloitti taloustieteen opiskelun vuonna 2011 keskellä eurokriisiä.

– Silloin meille oli itsestään selvää, että makrotaloustiede on epäonnistunut. Meille on tullut finanssikriisi, vanhat mallit eivät enää päde, Marttinen kuvailee ajattelutavan muutosta KU:lle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Valtavirtaa tuollaiset ajatukset eivät kuitenkaan silloin olleet. Kriisiä lähdettiin tuolloin nujertamaan talouskuripolitiikalla julkisen talouden tasapainoa korostaen. Se johti pitkittyneeseen kriisiin ja työttömyyden kasvuun.

Marttinen tosin huomauttaa, että talouskuria ajoivat poliitikot. Euroopan keskuspankki (EKP) puolestaan hoiti elvytyspuolta ja esti siten koko yhteisvaluutan kaatumisen. Se kiteytyi EKP:n silloisen pääjohtajan Mario Draghin kuuluisaan ”mitä tahansa” -kommenttiin, jolla rahoitusmarkkinat rauhoitettiin.

Koronakriisiin poliitikotkin ovat vastanneet, että nyt ei ole tiukan kuripolitiikan aika. Saksakin heitti niin sanotun mustan nollan roskakoriin.

– Se [muutos] on kytenyt ja nyt koronakriisin myötä – on tiedetty aiemmin tehdyt mokat – on alettu elvyttää. Olen todella iloinen siitä. Koronakriisi oli ehkä viimeinen isku – investointeja tarvitaan uudelleenrakennukseen ja tuottavuuden kasvuun.

Marttinen katsoo, että muutoksessa on kyse luonnollisesta kehityksestä, ja kuten hän yllä sanoo, finanssikriisin opetuksista.

 – Julkisen talouden tasapainoa ei pidä tavoitella ihmisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja ilmaston kustannuksella

Opi perusasiat

Suomessa on tänä vuonna kauhisteltu, kun valtio on koronakriisin myötä ottanut lähes 20 miljardia euroa lisää velkaa. Marttinen huomauttaa, että velan määrä itsessään ei kerro sinänsä mitään.

– Jos velkamme kasvaa 70–80 prosenttiin bruttokansantuotteesta, se on toki paljon. Japanissa se on 230 prosenttia. Globaali velka on noin 300 prosenttia, hän vertaa.

– Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen on paljon pienempi kuin muissa EU-maissa.

Marttinen painottaa, että Suomi ei voi huoletta velkaantua tästä eteenpäin. Eli ei, kukaan ei ole sanomassa, että joka vuosi on varaa ottaa 20 miljardia lisää velkaa.

Nollakorkojen maailmassa velkaa ei kuitenkaan pidä hysteerisesti pelätä. Marttinen nostaa esiin arvioita, joiden mukaan nollakorkojen parissa tullaan elämään vielä 20 vuotta. Suomessa tästä kuulee vähemmän puhuttavan.

– Argumentti on, että kyllä korot lähtevät jossain vaiheessa nousuun. Kyllä ne nousevat, kun ne ovat aina nousseet, Marttinen mainitsee yleisen narratiivin.

Tällä hetkellä korkojen noususta ei tosin puhu juuri kukaan, vaan koronakriisi on pidentänyt näkymää korkojen noususta entisestään. Kriisin iskiessä rahoitusmarkkinoilla luottamus häviää ja herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.

Kun valtionlainojen korot nousevat, EKP joutuu lisäämään elvytystä ja näin rauhoittamaan markkinoita. Markkinat niin sanotusti elävät elvytyksestä eli pysyvät tasapainossa EKP:n ”tekohengityksellä”. Näin ollen keskuspankkien rooliksi on massiivisella elvytyksellä tullut huolehtia järjestelmän tasapainosta. Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas käyttää tästä termiä keskuspankkikapitalismi.

– Se on tietyllä tavalla tullut jäädäkseen. Se ei voi enää muuttua, koska meillä on niin paljon globaalia velkaa. Koko systeemi pyörii velalla, Marttinen sanoo.

Marttinen nostaa esiin työkokemuksensa Suomen Pankista, jossa hän työskenteli juuri rahapoliittista elvytystä tekevällä osastolla.

– Nuoren ekonomistin ajattelu oli silloin, että eihän tämä ole kestävää.

Mutta tästä irti pääseminen on nyt osoittautunut mahdottomaksi.

– Miten voisi olla sellainen keskuspankkijärjestelmä, että se antaisi kaiken sulaa.

– Silloin kysymykseksi tulee, että jos haluamme muuttaa jotain, meidän pitää ehkä muuttaa koko rahoitusjärjestelmää, Marttinen pohtii.

”Mitä jos velka mitätöitäisiin?”

Nyt koronakriisin myötä oikeastaan kaikki maailman maat velkaantuvat voimakkaasti. Se on avannut keskustelun niin sanotulle velka-armahdukselle.

– Mitä jos velka mitätöitäisiin, velan inflatoimista on tehty aiemmin historiassa. IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) on puhunut, että ylijäämäiset maat kuittaisivat velan niiltä, joilla on velkaa. Keväällä monet taloustieteilijät kuten Paul De Grauwe ja Vesa Vihriälä suosittelivat, että EKP kuittaisi osan veloista niin sanotuilla ikuisuuslainoilla. Ideoita on, ja niitä on tuotu esille hyvin korkeilla tasoilla, Marttinen huomauttaa.

Tosin vähän aikaa sitten Euroopan keskuspankin varapääjohtaja Luis de Guindos sanoi, että velat tulee myös maksaa. Toisaalta muunlainen ilmoitus hänen asemassaan olisi täysin mahdoton.

Koronaa vakavampi kriisi ei odota

Koronakriisin käynnistämän elvytyksen on sanottu olevan viimeinen mahdollisuus kääntää kohti ilmastokatastrofia johtava kehitys. Elvytysrahojen on toivottu suuntautuvan ilmastoystävällisiin hankkeisiin. Ilmastokriisiin verrattuna koronakriisi onkin pieni asia, ja samoin on myös vastauksen löytäminen.

Marttinen pohtii, että yksi ongelma on jo käsitteissä.

– Iso ongelma on, että osa taloustieteilijöistä haluaa ymmärtää degrowth-liikkeen väärin. ”Me haluamme talouskasvun negatiiviseksi, me haluamme kulutuksen pois”, hän kuvailee.

– Se ei ole niin. Degrowth on sanana vähän provosoiva. Tavoite ei ole se, että lähdetään talouskasvun pieneneminen edellä. Talouspolitiikkaa tehdään nyt hyvinvoinnin ja ilmaston kustannuksella. Tavoite olisi kääntää asetelma niin, että BKT laitetaan kakkoseksi, ykköskoriin tulisivat sosiaaliset indikaattorit ja ilmastoindikaattorit.

Anni Marttinen on aiemmin työskennellyt niin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössä.

Anni Marttinen on aiemmin työskennellyt niin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössä. Kuva: Emma Grönqvist

Yhtenä esimerkkinä muutoksesta olisi Marttisen mukaan esimerkiksi se, että jokaisessa ministeriössä kaiken politiikan keskiössä olisi, miten saadaan ilmastokriisi hoidettua.

Marttinen huomauttaa, että vastausten hakeminen ilmastokriisiin on myös yrityksille valtava mahdollisuus. Puhtaan teknologian tuotteille on entistä enemmän kysyntää.

Samasta asiasta puhutaan myös Pitkänsillan toisella puolella. Teknologiateollisuudesta ja myös Elinkeinoelämän keskusliitosta on sanottu, että ilmastoystävällinen teollisuus on Suomelle mahdollisuus.

Maailma muuttuu

Haastattelun lopuksi Marttinen palaa paradigman muutokseen ja tutkijoiden sopeutumiseen siihen. Hän kertoo syksyllä osallistuneensa keskusteluun, jossa todettiin kulutuksen automaattisesti lisäävän hyvinvointia.

– Eihän se näin mene. Kaikkien tutkijoiden pitää adaptoitua uuteen maailmaan. Eihän tutkijana voi ajatella, että maailma on litteä, maailma on litteä. Pitääkö itseään hyvänä tutkijana, jos ei avaa silmiä jollekin uudelle?

– Oman sukupolveni ekonomistit kasvavat maailmaan, jossa on pakko adaptoitua uuteen koko ajan. Maailmahan on ihan eri, mitä se oli kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Ei ole enää mahdollisuutta opiskella jotain aihetta 50 vuotta ja olla sitten, että asia on näin. Omaa työtään pitää koko ajan peilata siihen, miten maailma muuttuu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään