KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

KU:n arkistosta: Aiempi poliittinen puhe osoittautui tyhjäksi, kun koronakriisi iski ja piti alkaa elvyttää – Onko ideoilla edes väliä, jos todellisuus ympärillä muuttuu niin paljon, kysyy pääekonomisti

Euroopan keskuspankki on tehnyt valtavia osto-ohjelmia koronakriisin aikana.

Euroopan keskuspankki on tehnyt valtavia osto-ohjelmia koronakriisin aikana. Kuva: Lehtikuva/Daniel Roland

Kaikki, mitä me olemme nähneet, on jäämässä enemmän tai vähemmän pysyväksi, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Juttu on julkaistu 9.10.2020

Jussi Virkkunen
10.1.2021 15.05
Fediverse-instanssi:

Koronakriisi on runnellut maailmaa reilun puolen vuoden ajan. KU kysyi sen alkuvaiheessa Sosten pääekonomisti Jussi Ahokkaalta arvioita kriisin vaikutuksista talouteen. Nyt oli aika palata aiheen äärelle. Suuri kuva arviossa ei ole muuttunut, mutta yhdessä asiassa Ahokas sanoo yllättyneensä.

– Itseni on yllättänyt, kuinka vähän ideoilla onkaan merkitystä, kun tilanne tulee päälle ja institutionaaliset voimat lähtevät jyräämään. Keväällä tuli puhuttua enemmän sen kautta, että nyt poliittiset ideat muuttuvat. Mutta onko ideoilla edes väliä, jos todellisuus ympärillä muuttuu niin paljon.

Tästä hyvä esimerkki on muun muassa Saksan luopuminen niin kutsutusta mustasta nollasta eli budjettitasapainon vaatimuksesta. Saksan hallitus tunnusti, että se ei koronan vuoksi päde ja on oikea hetki elvyttää voimakkaasti. Elvytys onkin noussut oikeastaan ympäri maailman muotisanaksi, kun hallitukset yrittävät torjua talouden täysromahdusta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Keskuspankkien lupauksilla ei tuntunut olevan enää mitään rajaa.

– Nyt kun nähdään nämä taloudelliset vaikutukset, yhtäkkiä kaikki ovatkin sitä mieltä, että tätä tarvitaan ja sääntöjä pitää muuttaa. Aiempi poliittinen puhe osoittautuu tyhjäksi, Ahokas sanoo.

Institutionaalisilla voimilla Ahokas tarkoittaa yhteiskunnan rakenteisiin kytkeytyviä prosesseja, jotka eivät ole varsinaisesti yksilöitävissä. Niitä muovaavat keskeisesti kulloinkin olemassa olevat instituutiot, kuten keskuspankit ja rahoitusmarkkinat. Jatkossa ehkä enemmän myös vahva valtio, joka on tekemässä tai tehnyt paluun. Ahokas ennakoi kesällä 2019 Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittamassaan artikkelissa, että suuri valtio näyttäisi tekevän paluuta.

– Se näyttäisi pitävän paikkansa. Eikä se välttämättä ole mikään ideologinen kysymys, se on vain pakko. On vain huomattu, että järjestelmä ei kestä ilman sitä, hän toteaa lämpimänä lokakuisena päivänä.

Ahokas sanoo, että ilmastonmuutos on hyvin keskeinen tekijä valtion paluuta tukevassa prosessissa. Koronakriisi on näyttänyt tarpeen vahvalle valtiolle.

– Jos ajatellaan, että olemme pysyvässä kriisissä ilmaston vuoksi, totta kai valtiota tarvitaan silloin enemmän apuun.

Keskuspankit

Mutta jos on valtion rooli korostunut koronakriisissä, on se myös entisestään vahvistanut keskuspankkien roolia. Ahokas huomauttaa, että Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki toimivan kriisin iskiessä hyvin etupainotteisesti.

– Ne antoivat lupauksia osto-ohjelmista ja toimenpiteistä, jotka eivät sitten edes kaikilta osin toteutuneet. Mutta keskuspankit saivat niillä rahoitusmarkkinat rauhoittumaan, Ahokas sanoo.

Ahokas nostaa esiin, että keskuspankkien lupauksilla ei tuntunut olevan enää mitään rajaa. Tämä helpotti valtioiden tehtävää.

Perääntyminen aloitetuista toimista voi pääekonomisti Jussi Ahokkaan mukaan osoittautua vaikeaksi.

Perääntyminen aloitetuista toimista voi pääekonomisti Jussi Ahokkaan mukaan osoittautua vaikeaksi. Kuva: Jarno Mela

– Se on antanut valtiolle tilaa elvyttää, kun on ollut tiedossa, että mitä tahansa tapahtuu, keskuspankki tukee elvyttävää ja tulevaisuuteen katsovaa talouspolitiikkaa. Valtiolla on ollut helppo toimia.

– Tässä mielessä on otettu joitakin askeleita kohti finanssipolitiikkavetoista talousmallia, jota keskuspankki tukee. Sitä voi miettiä, onko se pysyvää vai vain kriisiajan politiikkaa.

EKP totesi jo ennen koronakriisiä, että se ei kykene rahapolitiikalla tekemään enempää ja vetosi euromaihin, jotta ne kiihdyttäisivät investointeja. Vasta koronakriisi sai valtiot lopulta toimimaan.

Mihin palataan

Vaikka moni poliitikko puhuu tällä hetkellä – niin Suomessa kuin maailmalla – vahvan elvytyksen puolesta, on puheissa koko ajan painotuksena väliaikaisuus. Kun koronakriisi on ohi, on aika palata normaaliin, viesti kuuluu.

Mutta mihin normaaliin silloin palataan, kuuluu Ahokkaan vastakysymys. Hän huomauttaa, että EKP ja Fed ovat tukeneet taloutta finanssikriisistä asti määrällisellä elvytyksellä (QE).

– Niitä ohjelmia on yritetty purkaa, mutta aina on tullut voimakas markkinareaktio ja on täytynyt peruuttaa ja käynnistää osto-ohjelmat uudestaan, Ahokas sanoo.

Ylipäänsä perääntyminen nyt aloitetuista toimista voi Ahokkaan mukaan osoittautua vaikeaksi.

– Jos nyt on tehty näin voimakkaita ratkaisuita, jääkö vahvempi finanssipoliittinen ohjaaminen päälle. Tietysti keskuspankkien tuella.

Siksi pohdinta nyt käsillä olevan muutoksen radikaalisuudesta kiteytyy yhteen kysymykseen.

– Onko tilanne väliaikainen ja voiko se jäädä väliaikaiseksi? Monet, jotka tekevät näitä esityksiä, pitävät paluuta mahdollisena. Mutta onko se mahdollista? Ehkä he ajavat vahingossa radikaalimpia linjaa kuin ajattelevatkaan, Ahokas pohtii.

Mahdottomuus

Ylipäänsä paluu johonkin – ehkä myyttiseen – maailmaan, jossa inflaatio on lähellä EKP:n tavoittelemaa kahta prosenttia ja ollaan lähellä täystyöllisyyttä, tuntuu Ahokkaasta mahdottomalta.

– Itse näen kapitalistisen rahatalouden dynamiikan sillä tavalla, että se menee koko ajan kauemmas tuosta maailmasta, jossa ilman julkista puutuntaa pystyttäisiin pitämään talous pyörimässä lähellä täystyöllisyyttä tai resurssien täysimääräistä käyttöä.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä olemme koko ajan alikysyntätilanteessa.

– Se ei ole ratkaistavissa yksityisen sektorin toiminnan käyttäytymisen muutoksen kautta niin, että se alkaisi jollain tavalla investoida itsenäisesti riittävästi suhteessa yleiseen säästämishalukkuuteen. Silloin järjestelmän on pakko nojata julkiseen talouteen ja alijäämiin.

– On vaikea kuvitella, että päästäisiin irti sekulaarista stagnaatiosta eli pitkittyneestä (2008–2020) matalasuhdanteesta, johon monien taloustieteilijöiden – myös valtavirran – on nyt ajauduttu.

Suunta ei ole kääntymässä yhtään mihinkään, kuuluu Ahokkaan viesti.

– Kaikki, mitä me olemme nähneet, on jäämässä enemmän tai vähemmän pysyväksi.

Mutta kapitalismi itsessään ei Ahokkaan mukaan ole uhattuna. Siitä pitävät tässä jutussakin mainitut instituutiot huolen. Ja hyvä niin, Ahokas näkee.

– Nyt jo näkee, mitä pienet säröt tässä talousmallissa aiheuttavat yhteiskunnissamme. Kuka haluaisi olla todistamassa isompaa romahdusta?

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset