KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Ehdotus opetusministeri Jussi Saramolle: Edistä ammatillista koulutusta perustamalla ammattikasvatuksen professuuri

Kasvatustieteen väitöskirjatutkija, aineenopettaja Mikko Niemelä esittää opetusministeri Li Anderssonin sijaisena toimivalle Jussi Saramolle ammatillisen koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä.

Kasvatustieteen väitöskirjatutkija, aineenopettaja Mikko Niemelä esittää opetusministeri Li Anderssonin sijaisena toimivalle Jussi Saramolle ammatillisen koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä. Kuva: Jussi Joentausta

Hallituksen kiireellinen koulutuspoliittinen tavoite on ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen, kirjoittaa Horisontti-kirjoituksessaan kasvatustieteen väitöskirjatutkija, aineenopettaja Mikko Niemelä.

Mikko Niemelä
19.1.2021 12.44

Marinin hallituksen koulutuspolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu Suomessa asuvien osaamistason nosto ja tasa-arvon lisääminen. Vasemmistoliitto lähti hallitukseen edistämään näitä tavoitteita etenkin laajentamalla oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti ja panostamalla jatkuvaan oppimiseen.

Eduskunta päätti joulukuussa oppivelvollisuuden laajentamisesta. Vuoden lopulla julkaistiin myös hallituksen koulutuspoliittisen selonteon luonnos ja jatkuvan oppimisen ohjelma, jotka linjaavat tulevia koulutuspoliittisia askeleita.

Uudistuksilla vastataan etenkin kahteen suureen yhteiskunnalliseen muutokseen. Ensimmäinen koskettaa talouden ja työelämän muutosta, jonka seurauksena työntekijöiden osaamistasovaatimukset tulevat kasvamaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos mitään ei tehdä, poikien keskimääräisesti heikompi koulumenestys kertautuu moninaisina yhteiskunnallisina ongelmina.

Peruskoulun varassa olevien asema työmarkkinoilla on heikentynyt. Valtaosa uusista työpaikoista edellyttää korkea-asteen osaamista.

Toinen suuri muutos on tapahtumassa Suomen väestön ikärakenteessa. Työikäisten määrä on vähenemässä. Tasapainon ylläpitämiseksi nykyistä pienemmän työväestön tuottavuutta on kasvatettava osaamistasoa nostamalla. Tämä edellyttää myös lisää tasa-arvoa, jotta entistä suuremmalla osalla on mahdollisuus kouluttautua pitkälle.

Viime vuosikymmeninä etenkin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on määritellyt tilannekuvan ja suotuisat tavat vastata tietokapitalismin osaamistarpeisiin.

Jäsenmaidensa kilpailukykyä kehittävä OECD katsoo, että kansantalouksien menestys edellyttää jatkuvasti korkeampaa osaamistasoa. Koulutus nähdään yhä vahvemmin kansainvälisenä oppimiskilpailuna. Tuloksia mitatakseen OECD on järjestänyt esimerkiksi PISA-testejä, joissa Suomi on menestynyt hyvin.

Vasemmistolainen politiikka on pyrkinyt aina lisäämään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutukseen. Oppimista on ylistetty, koska se mahdollistaa sekä luokkatietoisuuden että luokkanousun.

Tänä päivänä vasemmiston lisäksi pääoma ymmärtää koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen. Suunnasta on muodostunut yhteinen.

Yhteinen suunta ilmenee tällä hetkellä kirkkaimmin jatkuvan oppimisen tavoitteissa. Vasemmiston johdolla valmisteltu jatkuvan oppimisen ohjelma on tuorein esimerkki OECD:n vaikutusvallan vahvistumisesta.

Jatkuvan oppimisen voi kiteyttää kansalaisen läpi elämän kestävänä valmiutena kehittää ennakoivasti osaamistaan markkinoiden tarpeiden mukaisesti.

Vasemmistolainen koulutuspolitiikka pyrkii nostamaan osallistumisastetta ja koulutustasoa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan juuri pohdita, mitä tuo koulutus sisällöltään on ja mikä sen tarkoitus on.

Esimerkiksi nyt toteutettua oppivelvollisuuden laajentamista ei voi verrata merkitykseltään peruskoulu-uudistukseen. Peruskoulu oli koulutusjärjestelmän sisällöllinen uudistus, jonka yhteydessä muun muassa luovuttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä, laadittiin uudet opetussuunnitelmat ja uudistettiin opettajankoulutus.

Koulutuksen tarkoitus vaikuttaa typistyneen hallituksen puheissa työvoimapolitiikaksi ja arvontuotannon välineeksi.

Julkisen sektorin kuntatason työntekijät ovat nyt suurten haasteiden edessä, kun heidän on onnistuttava pitämään kaikki nuoret koulutuksen parissa täysi-ikäisyyteen asti. Samaan aikaan on pyrittävä saamaan jatkuvan oppimisen piiriin erityisesti matalasti kouluttautuneet henkilöt, jotka osallistuvat vain vähän osaamisensa päivittämiseen.

Ei ole selvää, miten uudistusten ja ohjelmien tavoitteisiin käytännössä päästään. Mieleen tulee väistämättäkin viime aikoina paljon keskusteluttanut Tiina Lymin ohjaama Sisäilmaa-minisarja, joka kuvaa mainiosti miten poliittisen- ja virkamiesjohdon suunnittelemat ”hypermahdollistamismallit” törmäävät virkamiesten käytännön mahdollisuuksiin toteuttaa työtään.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson (vas.) on puhunut siitä, että nyt on tärkeää antaa uudistusten uuvuttamille koulutussektorin työntekijöille aikaa ja resursseja tehdä työnsä hyvin.

Uupumus ei kuitenkaan välttämättä johdu uudistusten määrästä, vaan tavasta, jolla ne ovat irtaantuneet koulutuksen järjestämisen käytännön reunaehdoista.

Työikäisten vähetessä työväestön tuottavuutta on kasvatettava osaamistasoa nostamalla. Tämä edellyttää, että entistä suuremmalla osalla on mahdollisuus kouluttautua pitkälle. Oppilaita Ressun lukiossa, Helsingissä, 26. marraskuuta 2020.

Työikäisten vähetessä työväestön tuottavuutta on kasvatettava osaamistasoa nostamalla. Tämä edellyttää, että entistä suuremmalla osalla on mahdollisuus kouluttautua pitkälle. Oppilaita Ressun lukiossa, Helsingissä, 26. marraskuuta 2020. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Koulutussosiologi Hannu Simola on nimittänyt viime vuosikymmeninä suomalaista koulutuspolitiikkaa leimanneita sisällöstä ja käytännöstä irtaantuneita uudistuksia toiveajattelun rationalismiksi.

Ministeriöissä ja etujärjestöissä nyt vallitseva rationaalisuus perustuu OECD:n osoittamalle jatkuvan oppimisen välttämättömyydelle.

Vaikuttaa kuitenkin toiveajattelulta, että matalasti koulutettujen osaamistasoa voidaan nostaa jatkuvan oppimisen ohjelman esittämillä lyhyillä, yksilöllisesti räätälöidyillä täsmäkoulutuksilla samaan aikaan, kun ammatillinen koulutus nojaa opetuksen ja opiskelun sijaan olemassa olevan osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle.

Hallituksen kiireellisenä koulutuspoliittisena tavoitteena tulee olla ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen. Tämä on tärkeää, jotta oppivelvollisuuden laajentaminen voidaan käytännössä toteuttaa.

Jatkuvan oppimisen ohjelmassakin todetaan, että mikäli ihmisellä on riittävä peruskoulutus, kehittää hän todennäköisesti osaamistaan läpi työuransa. Lisäksi koulutuksen eriarvoistumiskehitys on nähtävä entistä selkeämmin.

Se koskettaa etenkin koulujen sisäistä eriarvoistumista, mikä on voimistunut painotettujen luokkien muodossa paluun tehneiden tasoryhmien kautta. Jos mitään ei tehdä, poikien keskimääräisesti heikompi koulumenestys tulee kertautumaan moninaisina yhteiskunnallisina ongelmina.

Hallitus ei ole myöskään ottanut riittävän vakavasti koulutusmahdollisuuksien maantieteellistä eriarvoistumista.

On vaikea kuvitella, miten kestävien ratkaisujen luominen olisi mahdollista ilman tutkimusta. Hallitus puhuu tutkitun tiedon merkityksestä, mutta seuraavat vuosikymmenet suomalaista koulutuspolitiikkaa linjaava koulutuspoliittinen selonteko on yli tuhat mielipidettä yhteen nitova katsaus, jonka tutkimusperustaisuus jää hyvin vaatimattomammaksi.

Lukuisat tutkimukselliset kehittämishankkeet ovat tuottaneet hyviä tuloksia, mutta ne ovat päättyneet hankerahoituksen loppumiseen ja hautautuneet kansainvälisten trendien alle.

Konkreettinen ehdotus vasemmistoliiton varapuheenjohtajalle, opetusministeri Jussi Saramolle: edistä ammatillisen koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä perustamalla ammattikasvatuksen professuuri, jollainen Suomesta tällä hetkellä puuttuu.

Ennen hallitukseen lähtemistä vasemmistoliitossa puhuttiin kokeilevasta yhteiskunnan kehittämisestä. Tarvitaan perustulokokeilun kaltaisia laajoja tutkimuksellisia kokeiluja, jotta koulutuspoliittisten aloitteiden käytännön toimivuutta voidaan arvioida.

Tämä koskettaa muun muassa koulutuspoliittisen selonteon mittavinta avausta nykyistä yhtenäisemmästä toisen asteen koulutuksesta. Marinin hallituksella on vielä aikaa toteuttaa tutkimusperustaista koulutuspolitiikkaa, jota ei ole välittömästi kytketty pääoman uusintamisedellytysten vahvistamiseen.

Kirjoittaja on kasvatustieteen väitöskirjatutkija, aineenopettaja ja Vasemmistoliiton koulutuspoliittisen työryhmän varapuheenjohtaja

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään