KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Ilmastokriisi ja luontokato ovat politiikassa edelleen sivuseikkoja” – 5 kysymystä talouspolitiikasta Sosten pääekonomistille

Aivan kuten Suomessakin, niin myös muualla etsitään nyt seuraavien vuosikymmenien talouspoliittista suuntaa, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas.

Aivan kuten Suomessakin, niin myös muualla etsitään nyt seuraavien vuosikymmenien talouspoliittista suuntaa, sanoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Kuva: Antti Yrjönen

Saksassa vihreät ovat haastaneet maan perinteisen talouskurin ja lähteneet ajamaan julkisia investointeja.

Jussi Virkkunen
26.4.2021 9.00
Fediverse-instanssi:

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas, talouskuri ja tiukka talouspolitiikka ovat nousseet jälleen esiin julkisuudessa hallituksen kehysriihen myötä. Mistä tämä oikein kertoo, onko kyse suomalaisesta erikoisuudesta?

Ensiksi voidaan kysyä, että ovatko tiukka talouspolitiikka tai varsinkaan talouskuri nousseet esille. Nythän on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan niin, että Suomen hallituksen lähtökohtana on tehdä hyvinkin elvyttävää ja investointilähtöistä talouspolitiikkaa.

Kun kyseessä on vasemmistovetoinen hallitus, on tietysti luonnollista, että oikeisto-oppositio, myös hallituksen sisäinen, asettuu tätä linjaa ainakin jossain määrin vastustamaan. Mutta nähdäkseni mikään puolue Suomessa ei ole mitään kiimaista julkisen talouden tasapainottamista tällä hetkellä ajamassa. Enemmänkin kyse on poliittisesta retoriikasta.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Palavalla maapallolla minkä tahansa eläkejärjestelmän kyky turvata ihmisten hyvinvointia on aika heikko”

Voidaan tietysti kysyä yleisemmin, onko suomalaisten suhtautuminen julkiseen talouteen ja sen tasapainoon jotenkin vakavampi kuin muissa maissa. Siis olemmeko rakenteellisesti fiskaalikonservatiivinen maa?

Ehkä tällainen ”suu säkkiä myöten” -mentaliteetti tosiaan on meihin suomalaisiin iskostettu jossain sosiaalisessa perimässä. Kaiketi erilaiset arvotutkimukset ja -kyselytkin tätä näyttävät. Tästä näkökulmasta poliittinen ”tarkan markan”-retoriikka on varmasti vieläkin helpompi ymmärtää.

Maailmalla talouspolitiikan suunta näyttäisi olevan toista. Esimerkiksi Saksassa kuuluisa musta nolla on heitetty roskikseen ainakin hetkeksi. Onko tämä tulkinta oikea?

Näkisin niin, että aivan kuten Suomessakin, niin myös muualla etsitään nyt seuraavien vuosikymmenien talouspoliittista suuntaa. Ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on ihan realistista ajatella, että lopulta valittu suunta voi erota merkittävästikin siitä, mihin olemme aiempina vuosikymmeninä tottuneet.

Saksan esimerkki on hyvä. Jos maassa on jo vuosikymmenten ajan sivuutettu julkisten investointien tarve, esimerkiksi infrastruktuuriin, nyt nousevat poliittiset voimat ovat alkaneet voimallisesti pitää tätä virheenä. Puhun tietysti tässä vihreistä, joista on hyvää vauhtia tulossa suurin parlamenttipuolue Saksassa.

Vaikka oikeistopuolueet edelleen Saksassakin turvautuvat jonkinlaiseen talouskuriretoriikkaan, ja varmasti saavatkin sille ihan mukiinmenevän kannatuksen, hallitusvalta saattaa silti luisua käsistä. Kun tähän liittää oikeiston hajoamisen arvokonservatiivien ja arvoliberaalien joukkoihin, tilanne ei sillä puolella poliittista kenttää ole kovin helppo.

Ounastelen, että ehkä arvoliberaalioikeisto jatkossa artikuloi myös talouspolitiikassa elvyttävämpää linjaa ja siten mustan nollan, eli julkisen tasapainon tavoite tullaan vähitellen hautaamaan.

Ennen kehysriihtä STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina onnistui nostamaan keskustelua hystereesistä. Mutta siinäkin oli sivumakuna perinteinen ”tämä on jotain vasemmiston käärmesoppaa”, kun laskelmia kyseenalaistettiin. Miten itse näit keskustelun hystereesistä?

Kyllähän se nousi keskusteluun puhtaasti siinä kehyksessä, jossa Suomessa on viime vuosina totuttu talouspolitiikkaa puimaan. Eli tarjontareformien, työllisyystavoitteiden ja laskennallisten ”päätösperäisten” työllisten kehyksessä.

Politiikantoimittajathan nostivat hystereesin esiin vain siksi, että hallituksen vasemmistopuolueiden uumoiltiin siihen vedoten luikertelevan irti hallituskauden työllisyysreformilinjasta väittämällä, että koronaelvytys synnytti jo tarvittavan positiivisen vaikutuksen rakenteelliseen työllisyyteen.

Sinällään oli hienoa, että hystereesistä keskusteltiin nyt näinkin laajasti. Esimerkiksi globaalin finanssikriisin ja eurokriisin aikana tällainen keskustelu puuttui ja juuri siksi talouskuri keskellä matalasuhdannetta oli mahdollista – myös meillä Suomessa jossain mitassa. Hystereesinäkemyksen tärkein viesti on se, että taantumassa kannattaa elvyttää.

Tämä on kuitenkin tänä päivänä jo kaikkien hyväksymä politiikkaidea, että sinällään hystereesiä ei tarvita yhtään mihinkään. Tai oikeastaan yksi hystereesiteoreettinen näkemys voisi vielä olla käänteentekevä. Se on niin sanottu käänteinen hystereesi, jonka talouspoliittinen viesti on tiivistetysti se, että elvytys, julkinen kulutus ja julkiset investoinnit voivat lisätä rakenteellista työllisyyttä noususuhdanteessakin. Tällaista talouspoliittista keskustelua ei kuitenkaan ole syntynyt, vaikka hystereesi pääsikin nyt näkyvästi esille.

Kun kehysriihi kriisiytyi, ei julkisuudessa ole enää lainkaan puhuttu ilmastokriisistä. Sen sijaan on puhuttu, että turveteollisuutta pitää tukea. Onko tämä jälleen osoitus siitä, että emme vieläkään kykene keskustelemaan suurimmasta ongelmasta eli ilmastokriisistä ja luontokadosta?

On. Ilmastokriisi ja luontokato ovat politiikassa edelleen sivuseikkoja. Kyllä se kovin höyry syntyy edelleen näiden perinteisten poliittisten jakolinjojen ympärille. Itsekin huomasin imeytyväni julkisessa keskustelussa mukaan kommentoimaan julkisen talouden tasapainoa, velkaa ja muita kuin ympäristöön liittyviä rakenteellisia tekijöitä. Tässä mielessä poliittinen keskustelu on edelleen vääristynyttä, kun ekologinen kriisi on aikamme suurin yksittäinen kysymys.

Polkuriippuvuus eli kaiketi jonkinlainen poliittisen keskustelun hystereesi tässä jyllää. Vaikka tiedostamme selvästi, että ekologinen kriisi on tärkein rajoite, jankkaamme vain vuosi toisensa jälkeen siitä, miten esimerkiksi eläkejärjestelmämme kantaa vuosikymmenten päästä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että palavalla maapallolla minkä tahansa eläkejärjestelmän kyky turvata ihmisten hyvinvointia on aika heikko.

Otetaan vielä yksi kysymys maailmalta. Presidentti Joe Bidenin hallinto USA:ssa on käynnistämässä melkoisia uudistuksia niin infran kuin ilmastopolitiikan korjaamiseksi. Miten heillä on siihen varaa mutta ei meillä?

Kyllähän meilläkin Euroopassa olisi ihan samalla lailla varaa pistää käyntiin tällaisia investointihankkeita. Olemme yksi yksi maailman johtavista talousalueista, meillä on paljon käyttämätöntä työvoimaresurssia ja muuta tuotantopotentiaalia olemassa ja investointikohteita vihreän siirtymän mahdollistamiseksi on helppoa keksiä.

Kyse on ennen kaikkea poliittisista valtasuhteista sekä päätöksentekojärjestelmästä, jotka Euroopassa ovat varmasti monimutkaisemmat kuin Yhdysvalloissa vihreän siirtymän politiikan näkökulmasta.

Toivon, että Bidenin hallinnon aikaisempaa määrätietoisempi ote rakenteiden muuttamiseen valuu alaspäin myös Eurooppaan. Olen viime aikoina kuitenkin tullut melko pessimistiseksi sen suhteen, onko Euroopalla kykyä nopeasti lähteä tarvittavalle politiikkauralle.

Euroopan poliittinen konteksti on aina ollut sirpaleinen, repivä ja epävakaa. Onneksi sentään Saksan ja Ranskan poliittinen liittouma on viime vuosikymmenet ekologisen jälleenrakentamisen politiikassa, Saksan ja Ranskan on tässäkin asiassa otettava homma haltuun ja näytettävä suuntaa Euroopalle.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Johannes Yrttiaho vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa.

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

Tekoäly uhkaa työllisyyttä ja verotuloja.

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman pitävät tiukkaa kuria demareissa.

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

Lapsiperheissä ollaan nyt tiukoilla, koska monet leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin.

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

Uusimmat

Johannes Yrttiaho vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa.

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

Tekoäly uhkaa työllisyyttä ja verotuloja.

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman pitävät tiukkaa kuria demareissa.

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

Lapsiperheissä ollaan nyt tiukoilla, koska monet leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin.

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
02

Rydman: Hoitoon ei hakeuduta opposition pelottelun takia – kiisti asiakasmaksujen olevan syynä

 
03

Viikon päätteeksi: Porvari näkee painajaisia valtiovarainministeri Minja Koskelasta

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Iltalehti: Vasemmistoliitolle 22 kansanedustajaa ja paikka kaikissa vaalipiireissä

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

11.11.2026

Seuraavan hallituksen on ensi töikseen palautettava sote-järjestöjen toimintaedellytykset, vaatii Meriluoto

11.11.2026

Amnestyn kysely: Lähes puolet suomalaisista haluaa lopettaa asekaupan Israelin kanssa

11.11.2026

Orpon hallituksen leikkaukset laskettu: yli 100 000 pienituloista lisää

11.11.2026

Gazassa teltat tulvivat, yli puoli miljoonaa lasta elää suojattomissa oloissa talven alkaessa

10.11.2026

Reuters: Venäläinen verkosto lietsoi maahanmuuton vastaisuutta Ranskan mellakoiden varjolla

10.11.2026

Furuholm esittää parlamentaarista sopua turvaamaan suomalainen mediakenttä

10.11.2026

Lohikoski: Hallitus luo luokkayhteiskuntaa vahvistavaa ohituskaistaa korkeakoulututkintoon

10.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset