KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Valvontakapitalismi ulottaa lonkeroitaan kaikkialle

Valvontakapitalismin pioneerit Google, Facebook ja Amazon ovat nousseet lyhyessä ajassa maailman arvokkaimmiksi yrityksiksi.

Valvontakapitalismin pioneerit Google, Facebook ja Amazon ovat nousseet lyhyessä ajassa maailman arvokkaimmiksi yrityksiksi. Kuva: Lehtikuva/Justin Tallis

Digitaalisen arkkitehtuurin puitteistama arkinen toimintamme tuottaa valtavat määrät dataa, ja datan omistajille aukeaa huikaisevat mahdollisuudet valvoa ja analysoida ihmisten käyttäytymistä.

Petri Jämsä
15.7.2021 7.00

2000-luvun aikana digitaalinen teknologia on kietoutunut erottamattomasti osaksi arkisen elämän kudosta: me haemme tietoa Googlesta, teemme ostoksia verkkokaupoissa ja kommunikoimme erilaisten viestisovellusten välityksellä. Datan kerääminen, analysointi ja jalostaminen ovat synnyttäneet aivan uudenlaista liiketoimintaa, jota Harvard Business Schoolin emeritaprofessori Shoshana Zuboff kutsuu valvontakapitalismiksi.

Valvontakapitalismin pioneerit Google, Facebook ja Amazon ovat nousseet lyhyessä ajassa maailman arvokkaimmiksi yrityksiksi.

Valvontakapitalismi perustuu siihen, että ihmisten käyttäytymistä valvotaan digitaalisesti ja sitä muunnetaan arvokkaaksi dataksi. Valvontakapitalistit ottavat käyttäytymisdatan ilmaiseksi haltuunsa ja jalostavat siitä ihmisten ja ihmisryhmien tulevaa toimintaa ennakoivia ennustetuotteita, jotka ovat valvontakapitalistien varsinaisia myyntiartikkeleita.

Valvontakapitalismi ei enää ainoastaan ennusta mitä me tulemme tekemään joskus tulevaisuudessa, vaan sille on kehittynyt kyky pienin interventioin puuttua reaalimaailmaan.

Tarkat käyttäytymisennusteet ovat erittäin arvokkaita tuotteita, sillä monilla tahoilla on intressejä tietää, millaisia ajatuksia ja taipumuksia ihmisillä on, ja miten me todennäköisesti käyttäydymme tulevaisuudessa.

Valvontakapitalismi luo täysin sääntelemättömät ja läpinäkymättömät markkinat, joilla ennustetuotteita myydään kolmansille osapuolille, jotka ovat yleensä mainostajia, mutta ne voivat olla myös poliittiseen vaikuttamiseen keskittyviä firmoja tai valtiollisia toimijoita.

Me emme saa koskaan tietää, kenen haltuun tuottamamme data lopulta päätyy ja mitä sillä tehdään. Valvontakapitalismi on täysin läpinäkymätöntä ja se haluaa viimeiseen asti välttyä kaikenlaiselta avoimuutta vaativalta sääntelyltä.

Ihmiselämän hyödykkeistäminen

Historioitsija Karl Polanyin mukaan itsesääntelevän markkinayhteiskunnan rakentaminen 1800-luvulla perustui asioiden hyödykkeistämiseen. Luonto, työ ja maksuvälineet muutettiin hyödykkeiksi, joita myytiin sääntelemättömillä markkinoilla.

Valvontakapitalismi on mennyt hyödykkeistämisessä vielä askeleen pidemmälle, sillä se pyrkii tekemään itse ihmiselämästä hyödykettä, eli muuttamaan meidän kaikkea mahdollista toimintaamme käyttäytymisdataksi.

Teollinen kapitalismi alisti ympäröivän luonnon, mutta valvontakapitalismi pyrkii ottamaan hallintaansa ihmisluonnon. Valvontakapitalismi hivuttautuukin koko ajan syvemmälle yksityisen, persoonallisen ja intiimin piiriin.

Valvontakapitalismin kyky muuttaa ihmiselämää dataksi on kasvanut jatkuvasti teknologian kehityksen myötä. Enää meitä ei valvota ja analysoida ainoastaan sen perusteella, mitä klikkaamme tai kirjoitamme nettihakuun. Valvonta on siirtynyt pelkästä virtuaalimaailmasta myös reaalimaailmaan kaduille, autoihin ja koteihin.

Älypuhelimien yleistyminen oli suuri harppaus valvontakapitalismin kyvyille, sillä älypuhelimet kulkevat jatkuvasti ihmisten mukana. Ne tietävät jatkuvasti omistajiensa sijainnin, ne pystyvät nauhoittamaan ääntä ja kuvaamaan videoita, minkä lisäksi ne voivat jakaa tietoja muiden laitteiden ja erilaisten sovellusten kanssa.

Älypuhelimet olivat kuitenkin vasta alkua. Esineiden internet kytkee internetiin valtavan määrän erilaisia laitteita, kuten jääkaappeja, kelloja, televisioita ja älykotijärjestelmiä. Esineiden internet ja älylaitteiden tiheät verkostot tekevät valvonnasta aiempaakin läpitunkevampaa.

Älykotijärjestelmät ovat paraatiesimerkkejä monia laitteita toisiinsa kytkevistä verkostoista, jotka mahdollistavat kattavan yksityisyyden piiriin tunkeutuvan valvonnan.

Älykotijärjestelmiä on markkinoitu inhimillisenä ja pehmeänä teknologiana, mutta valvontakapitalismin näkökulmasta niillä on vain yksi tehtävä: ujuttautua omistajiensa elämän intiimeimpiinkin huokosiin keräämään dataa kaikesta, mitä kotona tapahtuu.

Jokin tietty tunne, esimerkiksi viha tai pelko, on siis mahdollista iskostaa meihin ilman, että tietäisimme olevamme ”emotionaalisen tartuttamisen” kohteita.

Valvontakapitalismi ei ainoastaan tiedä, vaan myös tekee asioita

Valvontakapitalismi ei enää ainoastaan ennusta mitä me tulemme tekemään joskus tulevaisuudessa, vaan sille on kehittynyt kyky pienin interventioin puuttua reaalimaailmaan. Valvontakapitalismi ei siis enää ainoastaan tiedä, vaan se myös tekee asioita.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö voi estää auton tietokonetta käynnistämästä autoa, jos vakuutuksenottaja ei ole maksanut vakuutusmaksujaan. Valvontakapitalismi osaa siis toimia reaaliaikaan reaalimaailmassa, tässä ja nyt.

Valvontakapitalismilla on myös lukuisia tapoja manipuloida meitä. Esimerkiksi hormonitasoja mittaava älyranneke saattaa huomata, että juoksulenkin jälkeen käyttäjän endorfiinitasot ovat huipussaan ja alttius heräteostoksille suurimmillaan. Älyranneke voi lähettää tämän tiedon älypuhelimelle, jonka näytössä alkaa vilkkua houkuttelevia tarjouksia niistä tuotteista, joista käyttäjä on pitkään haaveillut.

Zuboffin mukaan valvontakapitalismin perimmäinen tavoite on oppia muokkaamaan ihmisten käyttäytymistä niin hienostuneesti ja huomaamattomasti, että me emme edes tiedä, että meihin vaikutetaan.

Facebook on tehnyt julkisuuteen myöhemmin vuotaneen kokeen, jossa selvisi, että tunteet voivat ketjureaktion tavoin “tarttua” Facebook-julkaisujen välityksellä ihmisistä toisiin ihmisiin.

Jokin tietty tunne, esimerkiksi viha tai pelko, on siis mahdollista iskostaa meihin ilman, että tietäisimme olevamme ”emotionaalisen tartuttamisen” kohteita. Kyvyllä massamittakaavan tunteiden ja affektien tartuttamiseen on tietenkin järisyttäviä poliittisia ja taloudellisia seurauksia, kuten sosiaalisen median kiihdyttämä yhteiskunnallisen polarisaation jyrkkeneminen Yhdysvalloissa on osoittanut.

Radikaali välinpitämättömyys

Valvontakapitalismi haluaa nähdä sisimpäämme, se vaatii pääsyä inhimillisen kokemuksen intiimeimpiin ytimiin asti, mutta se ei kuitenkaan välitä meistä, me emme ole sille tärkeitä itseisarvoja.

Algoritmien, koneoppimisen ja tekoälyn pyörittämä valvontakapitalismi on kiinnostunut ihmisestä ainoastaan organismina, jota voidaan mitata, kontrolloida ja manipuloida toimimaan halutulla tavalla. Tällaista radikaalin välinpitämätöntä ja puhtaan välineellistä orientaatiota Zuboff kutsuu instrumentarismiksi.

Valvontakapitalismin välinpitämätön eetos on sukua radikaalin behaviorismin perustajan, psykologi B.F. Skinnerin ajattelulle. Radikaali behaviorismi typistää kaiken ihmistoiminnan ja -kokemuksen mitattavaksi ja havaittavaksi käytökseksi, mutta se ei ole lainkaan kiinnostunut ihmisten kokemuksilleen antamista merkityksistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Me olemme valvontakapitalismille vain mitattavia ja kontrolloitavia organismeja siinä missä banaanikärpäset tai soluviljelmä petrimaljassa.

Olemme valvontakapitalismille kiinnostavia vain sikäli, että meitä voi tarkkailla ja toimintaamme voi muuntaa merkitykseltään neutraaliksi dataksi, jonka haltuunotto ja analysointi tuottaa pienelle taloudelliselle eliitille suurta yhteiskunnallista valtaa ja käsittämättömiä rahallisia voittoja.

Valvontakapitalismilla ei ole suurta poliittista missiota. Se ei ole totalitaristinen hanke, vaan sen tavoitteet ovat puhtaan taloudellisia. Valvontakapitalismi ei välitä meistä, me olemme sille vain observoitavia ja manipuloitavia organismeja, joiden on luovuttava yksityisyydestään ja itsemääräämisoikeudestaan, jotta markkinatoimijoiden ei enää tarvitsisi elää epävarmassa maailmassa.

Zuboffin mukaan valvontakapitalismin perimmäisenä tavoitteena onkin yhteiskunta, jossa markkinoiden ennustettavuus korvaa ihmisten vapauden.

Valvontakapitalismi haluaa, että ihmisten käyttäytymisestä tulee digitaalisesti toteutettavan manipulaation ansiosta mahdollisimman ennakoitavaa, jolloin inhimillisen vapauden tuottama kitka ja epävarmuus poistuvat markkinoilta.

Tällaisen markkinautopian hintana on inhimillisen itsemääräämisoikeuden menetys, mutta valvontakapitalistit näyttävät olevan valmiita uhraamaan meidän yksityisyytemme, vapautemme ja itsemääräämisoikeutemme, jos tämän uhrauksen hinnalla saa markkinoiden haluun taipuvat kuluttajat ja varmat taloudelliset voitot.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään