KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailma valmistautuu ilmastokokoukseen kahden vuoden tauon jälkeen – ”Nyt olisi tärkeää, että tulisi selkeitä edistysaskelia”

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin. Kuva: Lehtikuva/Silja-Riikka Seppälä

Lokakuun lopussa alkava COP26-ilmastokokous on tarkastuspiste sille, miten Pariisin ilmastokokouksessa päätetyt tavoitteet edistyvät.

STT–Emmi Tilvis
7.9.2021 15.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pääneuvottelija Marjo Nummelin odottaa YK:n tulevalta ilmastokokoukselta selkeitä edistysaskelia ilmastonmuutoksen hillinnässä, sopeutumisessa ja ilmastorahoituksessa.

Kaksi viikkoa kestävä ilmastokokous COP26 alkaa lokakuun lopussa Glasgow’ssa Britanniassa.

– Nyt on tärkeää, ettei tule toista kokousta, jossa neuvottelutulokset jäävät hyvin heikoksi.

Kaksi vuotta sitten Madridissa pidetyn YK:n ilmastokokouksen saavutukset jäivät varsin laihoiksi.

Nummelinin mukaan tilanne on muuttunut viime syksystä, jolloin Glasgow’ssa pidettävä ilmastokokousta päätettiin siirtää vuodella koronapandemian vuoksi.

Viime marraskuussa ilmastoasioita seuraava maailma jännitti melkein henkeään pidättäen, kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi. Ensimmäisenä päivänään presidenttinä Joe Biden vahvisti, että Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen, josta se oli ilmoittanut erkaantuvansa Donald Trumpin presidenttikaudella.

Huhtikuussa Yhdysvallat ilmoitti leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjään ainakin puolella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vain hiukan ennen tätä EU muutti päästöjen leikkaustavoitettaan kunnianhimoisemmaksi.

Juuri tämänkaltaisia sitoumuksia Nummelin toivoo kuulevansa lisää, kun maailman maiden johtajat tapaavat Glasgow’ssa ilmastokokouksen ensimmäisinä päivinä.

Lisätoimilla ja sitoumuksilla kiire

Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat sopimukseen, jonka tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Maat sitoutuivat vähentämään päästöjään, mutta varsinaiset tavoitteet ja toimet jäivät kuitenkin niiden itsensä päätettäviksi.

Nummelinin mukaan Glasgow’n kokous on ensimmäinen varsinainen tarkastuspiste sille, miten Pariisin kokouksen tavoitteet edistyvät.

Tavoite rajata ilmaston lämpeneminen kokonaisuudessaan 1,5 asteeseen on varsin kunnianhimoinen. Elokuussa ilmestyneen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan kyseinen raja ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alussa.

– Juuri tästä syystä lisätoimilla ja sitoumuksilla on nyt kiire, Nummelin sanoo.

Suomi vaikuttaa paljon kokoonsa nähden

Neuvottelijana Nummelin hakee kompromisseja ja kuuntelee eri osapuolia.

– Toki tietyt periaatteet on aina säilytettävä.

Suomen kannalta olennaisimmat vaikuttamisen paikat ovat jo ennen varsinaista kokousta, kun EU:n jäsenmaat neuvottelevat omista kannoistaan.

Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa Suomi toimii osana EU:ta eivätkä EU:n jäsenmaat esimerkiksi käytä puheenvuoroja neuvotteluissa.

– Neuvottelut kuitenkin vielä jatkuvat paikan päällä, kun joudutaan pohtimaan kompromisseja.

Tällöin Suomi osallistuu EU:n työhön. Nummelinin mukaan Suomella on maine ilmastoasioiden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä niin EU:ssa kuin maailmallakin.

– Monella tavalla olemme pieneksi maaksi saaneet paljon näkyvyyttä niin EU:n sisällä kuin kansainvälisissä neuvotteluissakin.

Nummelinin edeltäjä Outi Honkatukia työskentelee COP26-kokouksessa yhtenä kolmesta EU:n pääneuvottelijasta. Honkatukian vastuulla on köyhempien maiden ilmastorahoitus.

Rikkaat maat ovat sitoutuneet maksamaan köyhille maille vuosittain satamiljardia vuoteen 2025 saakka. Toistaiseksi tähän tavoitteeseen ei ole päästy.

Neuvottelut tarkoitus hoitaa kasvotusten

Koronapandemian vuoksi suurissa ilmastokokouksissa on ollut kahden vuoden tauko.

Nummelin ei ajattele, että koronakriisi olisi vienyt huomion pois ilmastonmuutoskeskustelusta.

– Tänä vuonna ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet dramaattisia ja näkyviä, mikä on vahvistanut sitä, että aikaa ei ole hukattavana yhtään.

Uutisia sään ääri-ilmiöistä on tullut ympäri maailmaa, mutta yhä enenevissä määrin myös Euroopasta.

Ilmastotoimia pitäisi tehdä nopeasti, joten Nummelinin mukaan olisi tärkeää, että neuvotteluja pystyttäisiin käymään kasvotusten.

– Varsinaisten neuvottelujen käyminen virtuaalisesti ei ole mahdollista, kun osallistujia on noin 200 maasta.

Tällä hetkellä järjestäjämaa Britannian viesti on, että kokous järjestetään kasvotusten.

Markkinamekanismin kautta päästövähennyksiä voi tehdä toisessa maassa

Glasgow’n kokouksen tavoitteena olisi vihdoin päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun niin sanotusta vapaaehtoisesta markkinamekanismista.

Jo vuonna 2005 voimaan tulleessa Kioton pöytäkirjassa sovittiin markkinamekanismista, jolla tarkoitetaan sopimukseen sitoutuneiden maiden mahdollisuutta tehdä ilmastotoimia myös oman maansa rajojen ulkopuolella.

– Tyypillisesti kehittynyt maa on tehnyt niitä kehitysmaassa.

Toimet kirjataan maksajan päästövähennyksiin.

Nyt Pariisin sopimus on korvannut Kioton sopimuksen.

Uuden markkinamekanismin säännöistä ei kuitenkaan saatu sovittua vielä Pariisissa eikä myöskään Katowicen ilmastokokouksessa vuonna 2018 eikä Madridissa toissa vuonna.

Tilanne on muuttunut Kioton sopimuksen ajoista, koska silloin päästötoimiin oli sitoutunut vain teollisuusmaita, kun taas Pariisin sopimuksessa ovat mukana lähes kaikki valtiot.

Riskinä on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan, tai sitten rikkaammat valtiot jättävät omia toimiaan tekemättä ja poimivat matalalla roikkuvia hedelmiä köyhissä maissa.

– Toisaalta argumentti on ollut se, että jos on huomattavasti kustannustehokkaampaa tehdä toimia jossain muualla, ilmaston kannalta mahdollisuus on hyvä olla olemassa, Nummelin sanoo.

EU on sitoutunut saavuttamaan oman vuoden 2030 päästövähennystavoitteensa omilla toimillaan ilman markkinamekanismeja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään