Suomen kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pääneuvottelija Marjo Nummelin odottaa YK:n tulevalta ilmastokokoukselta selkeitä edistysaskelia ilmastonmuutoksen hillinnässä, sopeutumisessa ja ilmastorahoituksessa.
Kaksi viikkoa kestävä ilmastokokous COP26 alkaa lokakuun lopussa Glasgow’ssa Britanniassa.
– Nyt on tärkeää, ettei tule toista kokousta, jossa neuvottelutulokset jäävät hyvin heikoksi.
Kaksi vuotta sitten Madridissa pidetyn YK:n ilmastokokouksen saavutukset jäivät varsin laihoiksi.
Nummelinin mukaan tilanne on muuttunut viime syksystä, jolloin Glasgow’ssa pidettävä ilmastokokousta päätettiin siirtää vuodella koronapandemian vuoksi.
Viime marraskuussa ilmastoasioita seuraava maailma jännitti melkein henkeään pidättäen, kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi. Ensimmäisenä päivänään presidenttinä Joe Biden vahvisti, että Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen, josta se oli ilmoittanut erkaantuvansa Donald Trumpin presidenttikaudella.
Huhtikuussa Yhdysvallat ilmoitti leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjään ainakin puolella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vain hiukan ennen tätä EU muutti päästöjen leikkaustavoitettaan kunnianhimoisemmaksi.
Juuri tämänkaltaisia sitoumuksia Nummelin toivoo kuulevansa lisää, kun maailman maiden johtajat tapaavat Glasgow’ssa ilmastokokouksen ensimmäisinä päivinä.
Lisätoimilla ja sitoumuksilla kiire
Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat sopimukseen, jonka tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Maat sitoutuivat vähentämään päästöjään, mutta varsinaiset tavoitteet ja toimet jäivät kuitenkin niiden itsensä päätettäviksi.
Nummelinin mukaan Glasgow’n kokous on ensimmäinen varsinainen tarkastuspiste sille, miten Pariisin kokouksen tavoitteet edistyvät.
Tavoite rajata ilmaston lämpeneminen kokonaisuudessaan 1,5 asteeseen on varsin kunnianhimoinen. Elokuussa ilmestyneen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan kyseinen raja ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alussa.
– Juuri tästä syystä lisätoimilla ja sitoumuksilla on nyt kiire, Nummelin sanoo.
Suomi vaikuttaa paljon kokoonsa nähden
Neuvottelijana Nummelin hakee kompromisseja ja kuuntelee eri osapuolia.
– Toki tietyt periaatteet on aina säilytettävä.
Suomen kannalta olennaisimmat vaikuttamisen paikat ovat jo ennen varsinaista kokousta, kun EU:n jäsenmaat neuvottelevat omista kannoistaan.
Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa Suomi toimii osana EU:ta eivätkä EU:n jäsenmaat esimerkiksi käytä puheenvuoroja neuvotteluissa.
– Neuvottelut kuitenkin vielä jatkuvat paikan päällä, kun joudutaan pohtimaan kompromisseja.
Tällöin Suomi osallistuu EU:n työhön. Nummelinin mukaan Suomella on maine ilmastoasioiden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä niin EU:ssa kuin maailmallakin.
– Monella tavalla olemme pieneksi maaksi saaneet paljon näkyvyyttä niin EU:n sisällä kuin kansainvälisissä neuvotteluissakin.
Nummelinin edeltäjä Outi Honkatukia työskentelee COP26-kokouksessa yhtenä kolmesta EU:n pääneuvottelijasta. Honkatukian vastuulla on köyhempien maiden ilmastorahoitus.
Rikkaat maat ovat sitoutuneet maksamaan köyhille maille vuosittain satamiljardia vuoteen 2025 saakka. Toistaiseksi tähän tavoitteeseen ei ole päästy.
Neuvottelut tarkoitus hoitaa kasvotusten
Koronapandemian vuoksi suurissa ilmastokokouksissa on ollut kahden vuoden tauko.
Nummelin ei ajattele, että koronakriisi olisi vienyt huomion pois ilmastonmuutoskeskustelusta.
– Tänä vuonna ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet dramaattisia ja näkyviä, mikä on vahvistanut sitä, että aikaa ei ole hukattavana yhtään.
Uutisia sään ääri-ilmiöistä on tullut ympäri maailmaa, mutta yhä enenevissä määrin myös Euroopasta.
Ilmastotoimia pitäisi tehdä nopeasti, joten Nummelinin mukaan olisi tärkeää, että neuvotteluja pystyttäisiin käymään kasvotusten.
– Varsinaisten neuvottelujen käyminen virtuaalisesti ei ole mahdollista, kun osallistujia on noin 200 maasta.
Tällä hetkellä järjestäjämaa Britannian viesti on, että kokous järjestetään kasvotusten.
Markkinamekanismin kautta päästövähennyksiä voi tehdä toisessa maassa
Glasgow’n kokouksen tavoitteena olisi vihdoin päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun niin sanotusta vapaaehtoisesta markkinamekanismista.
Jo vuonna 2005 voimaan tulleessa Kioton pöytäkirjassa sovittiin markkinamekanismista, jolla tarkoitetaan sopimukseen sitoutuneiden maiden mahdollisuutta tehdä ilmastotoimia myös oman maansa rajojen ulkopuolella.
– Tyypillisesti kehittynyt maa on tehnyt niitä kehitysmaassa.
Toimet kirjataan maksajan päästövähennyksiin.
Nyt Pariisin sopimus on korvannut Kioton sopimuksen.
Uuden markkinamekanismin säännöistä ei kuitenkaan saatu sovittua vielä Pariisissa eikä myöskään Katowicen ilmastokokouksessa vuonna 2018 eikä Madridissa toissa vuonna.
Tilanne on muuttunut Kioton sopimuksen ajoista, koska silloin päästötoimiin oli sitoutunut vain teollisuusmaita, kun taas Pariisin sopimuksessa ovat mukana lähes kaikki valtiot.
Riskinä on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan, tai sitten rikkaammat valtiot jättävät omia toimiaan tekemättä ja poimivat matalalla roikkuvia hedelmiä köyhissä maissa.
– Toisaalta argumentti on ollut se, että jos on huomattavasti kustannustehokkaampaa tehdä toimia jossain muualla, ilmaston kannalta mahdollisuus on hyvä olla olemassa, Nummelin sanoo.
EU on sitoutunut saavuttamaan oman vuoden 2030 päästövähennystavoitteensa omilla toimillaan ilman markkinamekanismeja.
lehti 