KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailma valmistautuu ilmastokokoukseen kahden vuoden tauon jälkeen – ”Nyt olisi tärkeää, että tulisi selkeitä edistysaskelia”

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin. Kuva: Lehtikuva/Silja-Riikka Seppälä

Lokakuun lopussa alkava COP26-ilmastokokous on tarkastuspiste sille, miten Pariisin ilmastokokouksessa päätetyt tavoitteet edistyvät.

STT–Emmi Tilvis
7.9.2021 15.00
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pääneuvottelija Marjo Nummelin odottaa YK:n tulevalta ilmastokokoukselta selkeitä edistysaskelia ilmastonmuutoksen hillinnässä, sopeutumisessa ja ilmastorahoituksessa.

Kaksi viikkoa kestävä ilmastokokous COP26 alkaa lokakuun lopussa Glasgow’ssa Britanniassa.

– Nyt on tärkeää, ettei tule toista kokousta, jossa neuvottelutulokset jäävät hyvin heikoksi.

Kaksi vuotta sitten Madridissa pidetyn YK:n ilmastokokouksen saavutukset jäivät varsin laihoiksi.

Nummelinin mukaan tilanne on muuttunut viime syksystä, jolloin Glasgow’ssa pidettävä ilmastokokousta päätettiin siirtää vuodella koronapandemian vuoksi.

Viime marraskuussa ilmastoasioita seuraava maailma jännitti melkein henkeään pidättäen, kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi. Ensimmäisenä päivänään presidenttinä Joe Biden vahvisti, että Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen, josta se oli ilmoittanut erkaantuvansa Donald Trumpin presidenttikaudella.

Huhtikuussa Yhdysvallat ilmoitti leikkaavansa kasvihuonekaasupäästöjään ainakin puolella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vain hiukan ennen tätä EU muutti päästöjen leikkaustavoitettaan kunnianhimoisemmaksi.

Juuri tämänkaltaisia sitoumuksia Nummelin toivoo kuulevansa lisää, kun maailman maiden johtajat tapaavat Glasgow’ssa ilmastokokouksen ensimmäisinä päivinä.

Lisätoimilla ja sitoumuksilla kiire

Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat sopimukseen, jonka tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Maat sitoutuivat vähentämään päästöjään, mutta varsinaiset tavoitteet ja toimet jäivät kuitenkin niiden itsensä päätettäviksi.

Nummelinin mukaan Glasgow’n kokous on ensimmäinen varsinainen tarkastuspiste sille, miten Pariisin kokouksen tavoitteet edistyvät.

Tavoite rajata ilmaston lämpeneminen kokonaisuudessaan 1,5 asteeseen on varsin kunnianhimoinen. Elokuussa ilmestyneen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan kyseinen raja ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alussa.

– Juuri tästä syystä lisätoimilla ja sitoumuksilla on nyt kiire, Nummelin sanoo.

Suomi vaikuttaa paljon kokoonsa nähden

Neuvottelijana Nummelin hakee kompromisseja ja kuuntelee eri osapuolia.

– Toki tietyt periaatteet on aina säilytettävä.

Suomen kannalta olennaisimmat vaikuttamisen paikat ovat jo ennen varsinaista kokousta, kun EU:n jäsenmaat neuvottelevat omista kannoistaan.

Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa Suomi toimii osana EU:ta eivätkä EU:n jäsenmaat esimerkiksi käytä puheenvuoroja neuvotteluissa.

– Neuvottelut kuitenkin vielä jatkuvat paikan päällä, kun joudutaan pohtimaan kompromisseja.

Tällöin Suomi osallistuu EU:n työhön. Nummelinin mukaan Suomella on maine ilmastoasioiden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä niin EU:ssa kuin maailmallakin.

– Monella tavalla olemme pieneksi maaksi saaneet paljon näkyvyyttä niin EU:n sisällä kuin kansainvälisissä neuvotteluissakin.

Nummelinin edeltäjä Outi Honkatukia työskentelee COP26-kokouksessa yhtenä kolmesta EU:n pääneuvottelijasta. Honkatukian vastuulla on köyhempien maiden ilmastorahoitus.

Rikkaat maat ovat sitoutuneet maksamaan köyhille maille vuosittain satamiljardia vuoteen 2025 saakka. Toistaiseksi tähän tavoitteeseen ei ole päästy.

Neuvottelut tarkoitus hoitaa kasvotusten

Koronapandemian vuoksi suurissa ilmastokokouksissa on ollut kahden vuoden tauko.

Nummelin ei ajattele, että koronakriisi olisi vienyt huomion pois ilmastonmuutoskeskustelusta.

– Tänä vuonna ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet dramaattisia ja näkyviä, mikä on vahvistanut sitä, että aikaa ei ole hukattavana yhtään.

Uutisia sään ääri-ilmiöistä on tullut ympäri maailmaa, mutta yhä enenevissä määrin myös Euroopasta.

Ilmastotoimia pitäisi tehdä nopeasti, joten Nummelinin mukaan olisi tärkeää, että neuvotteluja pystyttäisiin käymään kasvotusten.

– Varsinaisten neuvottelujen käyminen virtuaalisesti ei ole mahdollista, kun osallistujia on noin 200 maasta.

Tällä hetkellä järjestäjämaa Britannian viesti on, että kokous järjestetään kasvotusten.

Markkinamekanismin kautta päästövähennyksiä voi tehdä toisessa maassa

Glasgow’n kokouksen tavoitteena olisi vihdoin päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun niin sanotusta vapaaehtoisesta markkinamekanismista.

Jo vuonna 2005 voimaan tulleessa Kioton pöytäkirjassa sovittiin markkinamekanismista, jolla tarkoitetaan sopimukseen sitoutuneiden maiden mahdollisuutta tehdä ilmastotoimia myös oman maansa rajojen ulkopuolella.

– Tyypillisesti kehittynyt maa on tehnyt niitä kehitysmaassa.

Toimet kirjataan maksajan päästövähennyksiin.

Nyt Pariisin sopimus on korvannut Kioton sopimuksen.

Uuden markkinamekanismin säännöistä ei kuitenkaan saatu sovittua vielä Pariisissa eikä myöskään Katowicen ilmastokokouksessa vuonna 2018 eikä Madridissa toissa vuonna.

Tilanne on muuttunut Kioton sopimuksen ajoista, koska silloin päästötoimiin oli sitoutunut vain teollisuusmaita, kun taas Pariisin sopimuksessa ovat mukana lähes kaikki valtiot.

Riskinä on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan, tai sitten rikkaammat valtiot jättävät omia toimiaan tekemättä ja poimivat matalalla roikkuvia hedelmiä köyhissä maissa.

– Toisaalta argumentti on ollut se, että jos on huomattavasti kustannustehokkaampaa tehdä toimia jossain muualla, ilmaston kannalta mahdollisuus on hyvä olla olemassa, Nummelin sanoo.

EU on sitoutunut saavuttamaan oman vuoden 2030 päästövähennystavoitteensa omilla toimillaan ilman markkinamekanismeja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset