KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Opiskelijasiirtolaiset haavoittuvaisia työmarkkinoilla

Opiskelijasiirtolaisia toimii työmarkkinoilla muun muassa siivoojina.

Opiskelijasiirtolaisia toimii työmarkkinoilla muun muassa siivoojina. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Stressiä ja epävarmuutta lisää se, että viisumia on pitkään joutunut uusimaan vuosittain.

Johannes Jauhiainen
24.9.2021 14.33

Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut merkittävästi Suomessa viime vuosien aikana. Vuosituhannen alussa heitä oli noin 6000 kun taas vuonna 2017 heitä oli jo vähän yli 21 000. Näistä 76 % tuli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.

Väitöskirjatutkija Olivia Mauryn mukaan maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 80 % EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijasiirtolaisista tekee töitä. Tarkempia lukuja siitä, millä aloilla he työskentelevät, ei ole saatavilla.

Vuodesta 2017 suomalaisissa korkeakouluissa on alettu periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Minimimaksuksi määrättiin 1 500 euroa mutta käytännössä vuosimaksut vaihtelevat 5 000 euron ja 18 000 euron välillä.

Suomi myöntää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tilapäisiä oleskelulupia usein yhdeksi tai maksimissaan kahdeksi vuodeksi. Oleskeluluvan saamiseen liittyy tiettyjä vaatimuksia. Opiskelupaikan lisäksi hakijalla pitää olla 6 720 euroa tilillään sekä yksityinen sairasvakuutus, sillä hän ei pääse osaksi suomalaista sosiaaliturvaa.

Oleskeluluvan uudistamiseksi vuodeksi opiskelijan tulee myös suorittaa 45 opintopistettä vuodessa, tienata vähintään 560 euroa kuukaudessa tai osoittaa jollain muulla tavalla, että hänellä on riittävät taloudelliset edellytykset elääkseen Suomessa.

Nämä vaatimukset taas luovat työmarkkinoille haavoittuvaista ja vuosittain uusiutuvaa työvoimaa, kertoo opiskelijasiirtolaisten asemasta viime elokuussa väitellyt valtiotieteen tohtori Olivia Maury Kansan Uutisille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mauryn väitöskirjaa varten tekemistä haastatteluista ilmenee, että opiskelijasiirtolaiset tekevät usein töitä nollatuntisopimuksilla palvelualalla tai matalapalkka-aloilla, joilla ei ole yhteyttä heidän koulutuksensa kanssa.

Moni opiskelijasiirtolainen veloittaa myös työnantajalta vähemmän työtunteja kuin mitä esimerkiksi siivouskeikka on todellisuudessa kestänyt, koska pelkää, ettei muuten saisi enää työvuoroja. Työnantajat taas houkuttelevat opiskelijasiirtolaisia tekemään töitä kyseenalaisilla sopimuksilla lupauksilla paremmista työehdoista tulevaisuudessa.

Mauryn mukaan opiskelijasiirtolaisten on myös vaikeaa irtisanoutua työsuhteesta koska he pelkäävät, etteivät he silloin täytä oleskelulupahakemuksen tulovaatimuksia. Tästä syystä moni harkitseekin oleskeluluvan vaihtamista työperäisen oleskelulupaan. Silloin pääsee myös osaksi suomalaista sosiaaliturvaa.

– Oleskeluluvan vuosittainen uusiminen vaikuttaa haastattelujeni perusteella olevan opiskelijasiirtolaisten suurin stressimomentti sillä, jos opiskelija ei täytä kaikki oleskeluluvan vaatimuksia, hänet saatetaan karkottaa maasta, Maury sanoo.

Vuosittainen oleskeluluvan uusiminen saattaa kestää kuukausia, jolloin opiskelijan on vaikea matkustaa EU:n ulkopuolelle vaikkapa hautajaisiin tai kesätöihin. Mauryn mukaan oleskelulupaprosessit vaikeuttavat myös työnhakua sillä työnantaja saattaa välttää sellaisen työntekijän palkkaamista, jonka oleskelulupa on vaakalaudalla.

Valtiotieteen tohtori Olivia Maury haastatteli väitöskirjaansa varten lukuisia opiskelijasiirtolaisia.

Valtiotieteen tohtori Olivia Maury haastatteli väitöskirjaansa varten lukuisia opiskelijasiirtolaisia. Kuva: Valter Sandell

Oikeuksien tunteminen
voi vähentää hyväksikäyttöä

Palvelualojen ammattiliito PAM ei tilastoissaan erottele vieraskielisiä työluvan saaneita ja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita opiskelijasiirtolaisia. Helsinki–Uusimaa-alueen toimitsija Jari Järn painottaa kuitenkin, että Helsingin alueella vieraskieliset ovat osapuolia 70–80 prosentissa tapauksista, jossa on erimielisyys työnantajan kanssa.

– Olemme huolestuneita vieraskielisten hyväksikäytöstä työmarkkinoilla. Se johtuu osittain siitä, että työntekijät eivät tunne oikeuksiaan. Heitä on silloin helpompi hyväksikäyttää, Järn sanoo.

Järnin mukaan yksi tapa parantaa vieraskielisten ja kaikkien muidenkin työntekijöiden asemaa on alipalkkauksen kriminalisointi. Siksi se on yksi niistä lakialoitteista, joita PAM edistää.

Kielivaatimukset
aiheuttavat päänvaivaa

Olivia Mauryn väitöskirjaa varten haastatellut opiskelijasiirtolaiset eivät kokeneet ystävien saamista suureksi ongelmaksi Suomessa. Sen sijaan kotouttamista ja toiseudentunnetta lisäsivät kielivaatimukset, joihin he törmäsivät niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

– Toisaalta haastatteluissa ilmeni myös, että työnsaanti saattoi olla vaikeaa myös sellaisille opiskelijasiirtolaisille, jotka olivat opetelleet joko suomea tai ruotsia. Siksi monesta tuntui, että heidän hakijaprofiilissa on aina jotakin väärää, Maury sanoo.

Syyskuun alussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ehdotti Helsingin julistamista englanninkieliseksi kaupungiksi. Keskustelunaloituksella Vartiainen halusi helpottaa huippuosaajien rekrytoimista ja toisaalta lisätä englanninkielisiä päivähoitopaikkoja.

Mauryn mukaan moni hänen väitöskirjansa haastateltava iloitsee todennäköisesti Vartiaisen ideasta.

Suurempi helpotus opiskelijasiirtolaisille olisi kuitenkin se, että viisumikäytäntöjä muutettaisi niin, että oleskelulupa myönnettäisi koko opiskeluajaksi kerralla eikä vain yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin tällä hetkellä valmistelemassa ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lainsäädäntömuutosta, joka mahdollistaisi tämän.

– Se, että oleskelulupaa annettaisiin koko opiskeluajaksi, olisi huomattava parannus. Lisäksi toimeentulovaatimusten poistaminen antaisi opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia, etsiä itselleen mieluisia töitä ja toisaalta kieltäytyä huonoista työehdoista, Maury päättää.

Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut merkittävästi Suomessa viime vuosien aikana. Vuosituhannen alussa heitä oli noin 6000 kun taas vuonna 2017 heitä oli jo vähän yli 21 000. Näistä 76 % tuli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.

Väitöskirjatutkija Olivia Mauryn mukaan maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 80 % EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevista opiskelijasiirtolaisista tekee töitä. Tarkempia lukuja siitä, millä aloilla he työskentelevät, ei ole saatavilla.

Vuodesta 2017 suomalaisissa korkeakouluissa on alettu periä lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Minimimaksuksi määrättiin 1 500 euroa mutta käytännössä vuosimaksut vaihtelevat 5 000 euron ja 18 000 euron välillä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Uusimmat

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään