Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista. Sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden toukokuussa.
Mallin tavoitteena on nopeuttaa työttömän työllistymistä. Työtön pääsee jo viidessä päivässä työttömyyden alkamisesta työvoimavirkailijan puheille ja sen jälkeenkin tuki on tiivistä ja säännöllistä.
Lähtökohta on se, että työttömän työnhakijan on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta tästä voidaan joustaa työttömän oman tilanteen mukaan.
Työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Asiantuntija kuitenkin tukisi työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.
Työnhauksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.
Uudistuksen myötä karenssit lievenevät huomattavasti. Nykyisin työtön saa ensimmäisestä laiminlyönnistä 60 päivän karenssin ja toisesta menettää työttömyysturvaetuuden toistaiseksi. Nyt hallitus esittää, että ensimmäisestä laiminlyönnistä saa vain huomautuksen. Toisesta seuraa viiden päivän ja kolmannesta huomautuksesta 10 päivän karenssi. Vasta neljännestä seuraa työttömyysturvan menetys toistaiseksi.
Paljon lisää työvoimavirkailijoita
Uudistukseen liittyy voimakas työvoimapalveluiden resurssien lisääminen. Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1 200 uutta virkailijaa, mikä tarkoittaa, että virkailijoiden määrä lisääntyy noin 40 prosenttia.
– Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja. Yksilöllinen ja tehokas palvelu lyhentää tutkitusti työttömyysjaksoja. Tähän asti Suomi on laahannut muita Pohjoismaita perässä työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa, mutta tähän tulee nyt korjausliike, uudistusta esitellyt työministeri Tuula Haatainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Työvoimapalvelut laitetaan nyt kerralla kuntoon, ministeri jatkoi.
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.
Ei ole ”aktiivimalli”
Puhekielessä uudistusta on kutsuttu aktiivimalli kakkoseksi, millä viitataan Juha Sipilän hallituksen aktiivimalliin, jonka nykyinen hallitus lakkautti ensitöikseen.
Tuula Haataisen mukaan nyt tehtävä uudistus perustuu kokonaan erilaiseen ajatusmalliin kuin edellisen hallituksen.
– Lähtökohta on se, että ihmiselle ei aseteta sellaista velvoitetta, josta hän ei pystyisi selviytymään. Edellisen hallituksen aktiivimalli perustui siihen, että työttömälle työnhakijalle tehtiin työtarjouksia ja niitä piti hakea. Karenssit olivat paljon suuremmat. Nyt ne lievenevät, mutta olennaista on ajattelutavan muuttuminen. Työtön hakee itse työpaikkoja eikä niin, että hänelle tarjotaan niitä ja työpaikkaa pitää hakea vaikka se ei ehkä ole hänelle koulutuksen ja osaamisen kannalta paras mahdollinen.
– Toiseksi edellisen hallituksen mallissa työttömän työnhakijan piti osallistua toimenpiteisiin ja hakea työpaikkoja. Jos hän ei työllistynyt, hän menetti osan työttömyysetuudestaan. Se koettiin epäreiluksi ja siksi se poistettiin. Tässä mallissa ei ole tällaista elementtiä, nyt luotetaan ihmiseen, ja työtön saa entistä voimallisemmin ja tiiviimmin palveluja tuekseen.
80 000 lisätyöllisessä lähes maali saavutettu
Työministeri Tuula Haatainen kertoi tiedotustilaisuudessa, että hallitus on päässyt likimain maaliin tavoitteessaan 80 000 lisätyöllisestä. Hallitusohjelmassa tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Elokuussa kausivaihtelusta puhdistettu työllisyysaste oli 72,8 prosenttia.
Haatainen uskoi, että työllisyystavoite tullaan saavuttamaan.
Jo päätettyjen työllisyystoimien lisäksi hallitus päättää helmikuun puoliväliin mennessä toimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.
lehti 