KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kaija Helle: Viheliäiset vieraslajit

Monesta hyvässä tarkoituksessa tuodusta lajista on tullut karhunpalvelus ja uhka alkuperäiselle luonnolle.

Kaija Helle
14.11.2021 10.00

Alkuperäisiksi lajeiksi sanotaan omin keinoin siemeninä, itiöinä, madellen, siivillään, jaloillaan, uiden, vedessä ajelehtien ja kasveista ennen 1600-lukua maahamme tulleita eliölajeja. Vieraslajit ovat tulleet maahan ihmisen tuomina tai laivalastien ja matkatavaroiden mukana kulkeutuneina. Ilmastonmuutos edesauttaa vieraslajien tuloa.

Muun muassa kurtturuusu, komealupiini, jättipalsami, minkki, supikoira, kanadanhanhi, valkohäntäkauris, lehtokotilo, espanjansiruetana ja hyytelösammaleläin ovat vieraslajeja. Monesta hyvässä tarkoituksessa tuodusta lajista on tullut karhunpalvelus ja uhka alkuperäiselle luonnolle. Tampereelta tänä syksynä havaitun mustapääetanan on todettu tulleen ulkomailta kasvin juuripaakun mukana.

Teiden varsille, puistoihin ja pihoille istutetusta kurtturuususta tuli vakava ongelma. Ruusut leviävät juuristollaan ja lintujen kuljettamina siemeninä. Rannikolla laji on paikoin valloittanut hiekkarantoja niin, että alkuperäinen murtoveden rantakasvillisuus häviää. Ympäristöministeriön taholta lajiketta yritettiin hävittää koneellisesti juurineen kaivamalla, mutta se osoittautui toivottomaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Komealupiini on aggressiivisesti leviävä lajike, joka tuotiin 1970-luvulla ”koristamaan” valtateiden varsia. Lajike valloittaa ympäristönsä tuhansilla siemenillään ja muuttaa maaperän muille kasveille sopimattomaksi. Lupiini valtaa kasvupaikkoja muun muassa taantuvalta ja uhanalaiselta niittyjen ja ketojen lajistolta, joille teiden pientareet olisivat viimeisiä pakopaikkoja.

Komealupiini on vaikea hävitettävä 30–40 senttimetrin syvyyteen ulottuvine juurineen, mutta pressuilla peittäminen muutamaksi vuodeksi toimii. Yksivuotisen jättipalsamin hävittäminen onnistuu irrottamalla verso maasta.

Espanjansiruetanaa ja lehtokotiloa hävitettäessä on tärkeää kerätä ja hävittää yksilöt, koska luontoon jätettyinä elävät syövät kuolleita sukulaisiaan – ja lisääntyvät.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2018 vieraslajistrategian, jonka tavoitteena on kaikkien vieraslajien hävittäminen luonnosta. Strategiassa velvoitetaan maanomistajat, valtio, kunnat ja muut yhteisöt hävittämään vieraslajit mailtaan.

Ympäristöministeriössä työ aloitettiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Kunnat, Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset, lukuiset muut yhdistykset ja yhteisöt hävittävät talkoilla vieraslajeja. Metsästysseurat järjestävät rusakon, supikoiran ja minkin pyyntiä. Tämä kaikki on tärkeää työtä alkuperäisen luonnon hyväksi.

Valkohäntäkauriin kohdalla MMM toimii ristiriitaisesti. Valkohäntäkauris tuotiin 1930-luvulla riistalajiksi Vesilahden Laukon kartanoon. Sieltä se on levinnyt koko Etelä- ja Lounais-Suomeen hallitsemattomaksi riesaksi.

Vieraslajistrategiassa valkohäntäkauriin status on vain osittain harvennettava riistalaji, mikä mahdollistaa sen holtittoman leviämisen. Siinä, missä yhtäällä muut tahot velvoitetaan hävittämään vieraslajeja, MMM:n hallinnoiman Riistakeskuksen isäntä antaa toisaalla yhden vieraslajin lisääntyä metsästäjien leikkikaluna.

Tämä osoittaa mopon karanneen MMM:n käsistä. Pidän valkohäntäkauriin riistaratkaisua vastuuttomana. Metsästystä harrastavan ryhmän eduksi tehty arvovalinta kyseenalaistaa ministeriön uskottavuutta toimia johdonmukaisesti ja tasapuolisesti muissa maa- ja metsätalouden ja luonnonvarojen kestävyyden sektoreita koskevissa päätöksissä.

Tarvitsemme MMM:n johtoon elonkehän elinkyvyn säilymiseen ja luontokadon pysäyttämiseen panostavan ministerin.

Kirjoittaja on nokialainen eräopas ja luontokartoittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään