KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Perinteitä saa muuttaa – joulun voi viettää yksinkin ja ilman jouluruokia

Tarmo Raatikainen on huolissaan koronan kadottamista ihmisistä.

Tarmo Raatikainen on huolissaan koronan kadottamista ihmisistä. Kuva: Jarno Mela

Yksinäisyys ja stressi. Näistä asioista kirjoitetaan joka vuosi joulun alla. Siksi Kansan Uutiset kysyi, pitäisikö joulua muuttaa.

Tuula Kärki
24.12.2021 7.15

Mielenterveysaktiivi Tarmo Raatikainen toppuuttelee asettamasta sääntöjä joulunvietolle. Ei esimerkiksi välttämättä haittaa, jos viettää joulun yksin tai jos jättää jouluruuat tekemättä.

Hän arvioi, että Suomessa joulun rooli korostuu. Jos on yksin jouluna, on vähän kuin hävinnyt pelin, kun muut tanssahtelevat suvun kanssa kuusen ympärillä. Mutta ajattelutapa on muutettavissa. Jouluun ei ole sääntöjä.

– Olen viettänyt joulun yksin, ja olen silti ihan tolkuissani, Raatikainen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Opiskeluaikanaan hän jäi asuntolaan joulun ajaksi. Ketään muuta isossa talossa ei ollut.

– Yksin vietetty joulu sopi minulle oikein hyvin. En ole koskaan ollut jouluihminen. Taisi siellä joku soittokaveri käväistä jossain vaiheessa, hän muistelee.

Raatikainen on Mielenterveyden keskusliiton valtuuston puheenjohtaja ja kotipaikkakunnallaan Kuusamossa mielenterveysaktiivi. Hän on myös pitkäaikainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu. Palkkansa hän ansaitsee opettajana.

Joulu muuttuu jos niin halutaan

Raatikainen ei edes muista, koska vietti perinteisen sukujoulun. Ehkä 30 vuotta sitten?

– Aika harvinaista taitaa yhä olla, että ihmiset viettävät joulua ystävien kanssa. Jouluhan on perinteisesti Suomessa enempi suvun ja lasten kuin kaveripiirin juhla.

Hän arvelee, että joulu muuttuu sitten, kun ihmiset kokevat, että muutos on tarpeen.

– Minulle joulu merkitsee olemista yhdessä ystävien kanssa. Tietenkin myös oman ydinperheen kanssa vietämme joulua, hän kertoo.

– Meillä on paljon lapsia, mutta he viettävät jo omillaan joulua. Kotona ovat 13-vuotias poika, rouva ja koira. Ja joku muukin lapsi piipahtaa joulun aikana.

– Minulle riittää, että on hyvää safkaa ja hyvää punaviiniä. Ei tarvitse olla täydellistä eikä tehdä kaikkia laatikkoruokia. Jouluna voi löysätä.

Korona asettaa ihmiset erilleen

Raatikainen arvioi, että tässä ajassa on paljon yksinäisyyttä ruokkivia asioita. Aika ei ole kovin yhteisöllinen.

– Jo pelkästään koronapandemia on asettanut ihmiset kauas toisistaan ja vähentänyt kosketusta. Kosketuksen puutehan on ihmisille valtavan vaikea asia. Siitä voi sairastua pahasti. Pieni lapsihan kuolee, jos sitä ei kosketeta, hän sanoo.

”Kosketuksen puutteesta voi sairastua pahasti.”

– Varmasti on ihmisiä, jotka ovat mielellään joulun yksin. Heillä on omat rituaalinsa, mutta nyt ikävä kyllä on tavallista vähemmän rituaaleja.

Raatikainen suree sitä, että kirkkoonkaan ei ehkä pääse.

– Jouluun kuitenkin kuuluvat kauneimmat joululaulut ja monelle myös kirkossa käyminen.

Hän on huolissaan sekä joulun aikana että muutenkin siitä, mitä pandemia tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Me kun emme muutenkaan ole kovin sosiaalisia.

Niinpä tänäkin jouluna moni kärsii yksinäisyydestä.

– Meillä Kuusamossa seurakunta järjestää yhdessä yhdistysten kanssa joulun yksinäisille. Samanlaisia tapahtumia on ympäri maan, Raatikainen muistuttaa ja kehottaa hakeutumaan niihin.

– Kannattaa tutkia, onko omalla kotipaikkakunnalla yksinäisten joulutapahtumia.

Raatikainen korostaa sitä, että ei tarvitse tehdä mitään erityistä, kunhan tulee paikalle.

– Se on yksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten toiminnan periaatteista. Tärkeää on vertaisuus, osallisuus ja rinnalla kulkeminen. Jos ihminen vain menee paikalle, hän kokee osallisuutta.

Ihmisiä kadoksissa

Korona-aika on tuntunut voimakkaasti yhdistysten toiminnassa. Osaa ihmisistä ei enää näy.

– Vaikka olemme rakentaneet korvaavia systeemejä fyysisten tapaamisten sijaan, monia aktiiveja on kadonnut toiminnasta, Raatikainen kertoo.

– Jos kolmannen sektorinkin toiminnasta katoaa ihmisiä, kyllä ne sitten katoavat myös julkisten palvelujen ja yhteiskunnan näkyviltä.

Raatikainen toteaa, että yhdistykset ja niiden jäsenistöt ovat tehneet huimia digiloikkia. Monet ikäihmisetkin ovat pystyneet ottamaan tuon loikan.

– Vietämme kaikenlaisia kahvitunteja verkossa. Minäkin olen osallistunut moneen ympäri suomen. Soitellut, laulellut ja jutellut. Henkilökohtaista tapaamista ei kuitenkaan korvaa mikään.

Kaikki eivät ole pystyneet tekemään tätä digiloikkaa.

– Olen huolissani näistä meille näkymättömiksi muuttuneista ihmisistä. Katoavatko he kokonaan meiltä?

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään