Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kovistelee kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa kovin sanoin hoitajamitoituksesta ja muista kokoomuksen sote-toimista.
Hän muun muassa tarttui Orpon torstai-iltana Ylen vaalitentissä esittämään ajatukseen perustaa kriisiryhmä sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaisemiseksi.
– Kovin tiiviisti kokoomuslaiset eivät ole tainneet tätä aihepiiriä seurata, koska silloin olisivat varmasti huomanneet, että sellainen jo on perustettu ja olemassa.Tiedotustilaisuuskin aiheesta oli aivan äskettäin, Andersson muistutti perjantaina Facebookissa.
”Yksi keskeinen keino parantaa työoloja on se, että jokaisella vanhuspalveluiden ammattilaisella on riittävän monta kollegaa.”
Kokoomus olisi leikannut
Andersson kertasi kokoomuksen toimia hoitajamitoituksen suhteen ja muistutti siitä, että vielä vuonna 2016 keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset suunnittelivat 70 miljoonaa euron leikkausta, joka olisi alentanut hoitajamitoituksen 0,4:ään.
– Tämä oli osa niitä lukuisia heikennyksiä palveluihin ja sosiaaliturvaan, joita edellinen hallitus suunnitteli ja osittain myös toteutti vahingollisin seurauksin, Andersson kirjoitti.
– Tämän kyseisen heikennyksen kohdalla oikeisto joutui kuitenkin perääntymään, sen jälkeen kuin me ja muu silloinen oppositio, ikäihmiset, omaiset ja hoitajat ryhtyivät suureen kampanjaan tätä heikennystä vastaan.
Muistatteko kikysopimuksen?
Andersson nosti edellisen hallituksen aikaansaannoksista esiin myös kilpailukykysopimuksen, joka leikkasi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja kolmen vuoden ajan.
– Tämä täysin perustelematon ylimääräinen palkanalennus iski juuri niihin ammattiryhmiin, joista nyt on suuri pula: palomiehet, ensihoidon työntekijät, sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät ja kuntien tukipalveluissa työskentelevät. Andersson totesi mediassa paljastuneen joukko järkyttäviä epäkohtia vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa viime vaalikauden lopulla. Hän totesi niiden johtuneen liian liian vähäisestä henkilöstömäärästä ja puutteellisesta valvonnasta.
– Siitä, huolimatta, että kaikki muut puolueet eduskunnassa kannattivat tiukennetun 0,7 hoitajamitoituksen säätämistä lakiin yhtenä ratkaisuna alaa vaivanneisiin ongelmiin, esti kokoomus käytännössä yksin tämän toteutumisen, vähättelemällä koko lakiuudistusta kysymykseksi ”desimaaleista”, Andersson kertasi ja muistutti nykyhallituksen säätäneen kyseisen lain.
– Kaiken tämän jälkeen, kokoomuslaiset kehtaavat nyt väittää, että tiukennettu hoitajamitoitus olisi syy sille, että alalla vallitsee työvoimapula. Näin ei tietenkään ole. Hoitajamitoitus on osa ratkaisua, ei ongelmaa. Sitä ei ole säädetty liian aikaisin, vaan liian myöhään.
Vartin kestävät käynnit
Andersson arvioi, että vanhuspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat voidaan ratkaistaan vain parantamalla alan työehtoja ja -oloja.
– Yksi keskeinen keino parantaa työoloja on se, että jokaisella vanhuspalveluiden ammattilaisella on riittävän monta kollegaa, jotta työ ei käy fyysisesti ja henkisesti liian kuormittavaksi, hän sanoi.
Andersson totesi hoitajapulan vaikuttavan jo ikäihmisten saamaan hoitoon.
– Kun kotihoito kärsii sijaispulasta ja resurssivajeesta, typistyvät käynnit ikäihmisen pahimmillaan vain vartin tai kymmenen minuutin mittaisiksi. Myös ympärivuorokautiseen hoitoon pääseminen on ollut tietyillä paikkakunnilla vaikeaa henkilöstöpulan takia.