Odotus on vihdoin ohi. Sunnuntaina suomalaiset äänestävät historian ensimmäisissä sote-vaaleissa ja valitsevat edustajat 21 hyvinvointialueen valtuustoihin.
Valittavia edustajia odottaa valtava homma, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa.
– Tämä tulee olemaan todella iso työ. Alueet lähtevät hyvin eri tilanteista työhön. Meillä on paljon alueita, joissa on ollut paikallisia sote-uudistuksia eli niissä on ollut kuntien välisiä peruspalvelukuntayhtymiä. Niissä lähdetään jo olemassa olevasta rakenteesta.
”Maakuntavero lisää demokratiaa.”
– Muutos on pienempi kuin esimerkiksi kotimaakunnassani, jossa ei ole tehty mitään tällaista. Näillä alueilla hommaa on aika paljon, muotoilee vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson KU:lle.
Työn lisäksi valtuutetuilla tulee olemaan myös hyvin paljon valtaa. He pääsevät pitkälti määrittelemään suunnan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään hyvinvointialueilla.
Andersson huomauttaa, että laki on tiukentunut kokonaisulkoistuksien suhteen. Mutta esimerkiksi palvelusetelin käyttämisen laajuus on poliitikoiden pöydällä.
– Heillä on valta päättää, miten ja missä sote-palvelut järjestetään, Andersson tiivistää.
Järkevä maakuntavero
Yksi asia vie valtuutetuilta valtaa – rahoitus. Kaikki rahat tulevat alueille suoraan valtiolta, mikä sitoo valtuutettujen käsiä. Muun muassa tämän vuoksi vasemmistoliitto kannattaa voimakkaasti maakuntaveroa.
– Pienenä lisäyksenä valtiolta tulevaan rahoitukseen se lisää demokratiaa. Se antaa mahdollisuuden – päättäjien niin halutessa – tehdä paikallisia arvovalintoja. Vaikka tehdä palveluverkkoon pieniä lisäyksiä, joihin valtion rahoitus ei riitä ilman, että pitää lakkauttaa jotain, Andersson kuvailee.
Suurista puolueista etenkin kokoomus on voimakkaasti vastustanut maakuntaveroa, koska puolueen mielestä se nostaa veroastetta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa todettiin, että veroaste pikemminkin laskisi maakuntaveron käyttöönoton myötä. VATT:n tutkijat kirjoittivat myös, että vero toisi alueille muitakin kannusteita.
Gallupkärki kokoomuksen vanavedessä SDP on korjannut näkemyksiään maakuntaverosta kielteisemmiksi.
Samoin keskusta vastustaa veroa, koska se lisäisi puolueen mukaan alueellista eriarvoisuutta. VATT:n tutkimuksessa todettiin, että huoli on liioiteltu.
Andersson nostaa esiin, että jatkossa eduskunta ja hallitus tulevat päättämään hyvinvointialueiden rahoituksesta. Se voi lisätä rahoitusta, mutta toki myös leikata.
– Tämä on toinen syy, miksi maakuntavero olisi ihan perusteltu lisä tähän.
Opi perusasiat
Andersson on saanut lukuisissa tenteissä vastata kysymykseen, miten palvelut voivat parantua, jos rahoitus ei kasva. Siksi ei yllätä, että vastaus tulee nopeasti muutaman esimerkin kautta. Ensimmäisenä esimerkkinä hän käyttää seitsemän vuorokauden hoitotakuuta, jota on joissakin kunnissa ollut lääkäri- ja hoitajapulasta johtuen ollut vaikea toteuttaa.
– Tiedämme, että jos saisimme enemmän tarvittavia ammattilaisia terveyskeskuksiin ja jonot lyhenemään, hyvin todennäköisesti se johtaisi tilanteeseen, jossa pienituloiset saisivat apua vaivoihinsa nopeammin, eivätkä tulisi myöhemmässä vaiheessa päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon.
– Niin kauan kuin tämä järjestelmä näyttää tällaiselta, että meillä on aliresursoitu perusterveydenhuolto, jossa on liian pitkät jonot. Se johtaa tilanteeseen, jossa rahankäytön painopiste on erikoissairaanhoidon puolella. Ja se on aina kalliimpaa ja kustannukset ovat suuremmat.
Tällä hetkellä erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset eivät ole samassa organisaatiossa, jatkossa ovat. Andersson uskoo, että tämä auttaa suuntaamaan tekijöitä ja rahoitusta ennaltaehkäisevään työhön.
– Se ei realisoidu heti, mutta se ei ole mikään syy viivästyttää toimia.
Ja toisen esimerkin Andersson nostaa hyvän poliitikon tavoin sosiaalitoimen puolelta. Onhan vaaleissa kyse paitsi terveys- myös sosiaalipalveluista.
– Lastensuojelun menot ovat kasvaneet hyvin paljon. Sijoitettujen lasten määrä on ollut kasvussa. Siinäkin tiedämme, että panostamalla ennaltaehkäisyyn hyvin todennäköisesti pystyisimme saamaan aikaiseksi etenkin inhimillisestä mutta myös taloudellisesta näkökulmasta isoja säästöjä.
Andersson puhuu tässä kohtaa kehästä, joka rahankäytön suhteen pitää rikkoa.
– Ennaltaehkäisevää perhetyötä säätelevä laki on löperömpi, se ei ole yhtä tiukka. Korjaavien lastensuojelutoimien puolella laki on todella tiukka. Jos lapsen henki tai terveys on vaarassa, pitää tietenkin ryhtyä toimiin. Sijoituspaikkoja pitää löytyä.
– Mutta se luo kehän, jossa julkisia varoja ei käytetä taloudellisesta tai inhimillisestä näkökulmasta fiksusti. Toimintatavat pitää saada järkevämmiksi.
Mistä tyytyväinen
Vasemmistoliitto vaatii vaaliohjelmassaan hoitajien työoloja ja palkkausta kuntoon. Hoitajien palkankorotustoiveita sanovat kannattavansa kaikki puolueet. Sitä Andersson ei ihmettele.
– Eihän kukaan sano vastustavansa palkkojen parantamista.
Mutta erot tulevat politiikassa esiin, ja Andersson kutsuukin hoitajien palkkausta erittäin poliittiseksi kysymykseksi. Tammikuussa käynnistyneisiin työmarkkinaneuvotteluihin, joissa määritellään muun muassa palkankorotusten yleinen linja, poliitikot eivät luonnollisestikaan istu.
– Mutta jos puhutaan paikallisista eristä, siihen voidaan vaikuttaa alueilla. Ja kuinka paljon on varaa maksaa näitä? Siihen voi vaikuttaa eduskunta soten rahoituspotin kautta, Andersson huomauttaa.
Eduskuntavaalit ovatkin edessä reilun vuoden päästä keväällä 2023. Sote-vaalit eivät ole niihin se kuuluisa lähtölaukaus, mutta jotain se kertoo puolueiden asetelmista. Etenkin vihreille gallupit ovat povanneet melkoista romahdusta. Vasemmistoliitto on saanut valtakunnallisissa gallupeissa perinteisen noin kahdeksan prosentin kannatuksen.
– Jos me saamme kahdeksan prosenttia, olen siihen ihan tyytyväinen. Se tarkoittaa, että olemme kasvattaneet kannatusta kuntavaaleista, koska Helsinki ei ole mukana vaaleissa.
– Se olisi mielestäni oikein hyvä tulos, Andersson päättää.