Kaupallista mediaa edustava Medialiitto ry teki vuonna 2017 Euroopan komission kilpailupääosastolle valtiontukikantelun Yleisradiolle maksetusta valtiontuesta.
Kantelun vuoksi valmisteltu lakimuutos rajoittaisi Ylen tekstimuotoisen verkkojournalismin julkaisemista: Yle ei voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä ilman, että siihen liittyy liikkuvaa kuvaa tai ääntä. Liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee lakiesitystä parhaillaan.
Tavoitteena turvata tekstimuotoinen verkkouutisointi
”Tulisi tunnustaa, että Yle-lain muuttamisessa on hätiköity”
Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho pitävät suunniteltuja rajoituksia perusteettomina heikennyksinä julkisen palvelun asemaan, ja kannattavat sitä vastoin eduskunnassa tällä hetkellä käsittelyssä olevan Tieto on meidän–kansalaisaloitteen tavoitteita turvata Ylen tekstimuotoinen verkkouutisointi. Vasemmistoliiton Yrttiaho on myös Ylen hallintoneuvoston jäsen.
Kansalaisaloite keräsi 50 000 allekirjoitusta muutamassa kuukaudessa viime keväänä. Kansalaisaloitteen mukaan hallituksen esitys rajoittaisi toteutuessaan lehdistönvapautta, suomen- ja ruotsinkielisen tekstijournalismin määrää, kansalaisten oikeutta yhdenvertaiseen tiedonsaantiin, sekä tiedon saavutettavuutta vähävaraisten ja lukuisten erityisryhmien näkökulmasta.
– Hallituksen tulee vetää lakiesitys pois tai eduskunta voisi päättää kansalaisaloitteen vaatimuksen mukaisen lainvalmistelun käynnistämisestä, Holopainen ja Yrttiaho esittävät yhteisessä tiedotteessaan.
– Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet vastaanottaa luotettavaa tietoa, Mari Holopainen sanoo.
Tieto on meidän -kansalaisaloitteessa esitetään, että Yleisradiolain 7 §:ä muutettaisiin siten, että tehtävät sisältävät myös tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön. Tätä esittävät myös viestinnän alan tutkijat yhteisessä asiantuntijalausunnossaan.
– Nyt tarvitaan kestävä ratkaisu. Tehtävien kaventamisen tie ei ole oikea, Holopainen toteaa.
Mediayhtiöt Ylen kimpussa
Yleisradio tarjoaa kaikille avoimia, laadukkaita ja saavutettavia sisältöjä, olivat ne teksti-, kuva- tai äänimuodossa.
– Jako tekstimuotoiseen ja audiovisuaaliseen uutissisältöön ei ole tarkoituksenmukainen, tiedon eri esitysmuodot toimivat rinnakkain, Mari Holopainen sanoo.
– Tulisi tunnustaa, että Yle-lain muuttamisessa on hätiköity, vasemmistoliiton Yrttiaho sanoo.
Hän lisää, että lakiesityksen ja kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely on osoittanut, että esitykselle Ylen aseman heikentämiseksi ei ole perusteita.
– Medialiiton kantelu ei ole edes ollut komission virallisessa käsittelyssä, mutta silti hallitus on esittänyt lain muuttamista kantelijan vaatimusten mukaiseksi, Yrttiaho kritisoi.
– Medialiitto tekee jäsenyritystensä edunvalvontaa eikä hallituksen tai eduskunnan tulisi tällaiseen taipua. Yle-lain muuttaminen johtaa vain uusiin vaatimuksiin kaupallisen median taholta kuten on nyt nähty, Yrttiaho muistuttaa.
Myös mediakonserni Sanoma teki keväällä 2021 EU:lle valtiontukikantelun, jonka mukaan rajoitettaisiin erityisesti Yle Areenan tarjontaa ja Ylen ilmaisia oppimissisältöjä.
”Laadukkaan journalismin edellytyksiä tulee vahvistaa”
– Ylen asemaa ja Yle-lakia tulisi tarkastella sananvapauden, tiedonsaannin ja demokratian vahvistamisen näkökulmasta, Yrttiaho sanoo.
– Demokratian toteutumisen edellytys on, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa. Hallituksen nykyinen esitys Yle-lain muuttamisesta heikentäisi tätä mahdollisuutta, Yrttiaho korostaa.
Mari Holopainen lisää, että on selvää, että laadukkaan journalismin edellytyksiä tulee laajasti vahvistaa Suomessa, mutta että tehtävien rajoittamisen kautta se ei kuitenkaan onnistu.
uutiskirje 
