KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kalevi Kivistö Nato-keskustelusta: Vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa.

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

SKDL:n entinen puheenjohtaja kirjoittaa KU:lle liittoutumiskeskustelun muistuttavan lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit.

Kalevi Kivistö
10.3.2022 9.30

Runsas 30 vuotta sitten todistimme itäisessä naapurissamme kehitystä, joka johti Neuvostoliiton hajoamiseen, Eurooppaa jakavan rautaesiripun kaatumiseen ja toisen sotilasliiton, Varsovan liiton lopettamiseen. Kehityksen primus motor, Mihail Gorbatsov, puhui vastakkainasettelun loppumisesta ja sen myötä muodostuvasta ”eurooppalaisesta kodista”. Vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkintoa Oslossa 5.6.1991 hän asetti tavoitteekseen ydinaseitten hävittämisen vuoteen 2000 mennessä ja ”kaikenkattavan kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän luomisen”.

Kauas on etäännytty tuolloin asetetuista tavoitteista. Vihollisensa menettäneestä Natosta ei tullutkaan kaikenkattavan turvallisuusjärjestelmän rauhanturvaajaa. Naton entisen vihollisen paikalla on nyt Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjä, ja vastakkainasettelu on kuin kopio kylmän sodan vuosilta. Ydinaseita ei ole hävitetty, sen sijaan niitä on edelleen kehitetty ja niiden käytöllä avoimesti uhkaillaan. Yhteistyöhön perustuvan Atlantilta Uralille ulottuvan ”eurooppalaisen kodin” asemasta Eurooppaa jakamaan on noussut uusi rautaesirippu.

Yhteistyön Euroopan – ja maailman – syntymisen nähtiin edellyttävän kansojen oikeutta itse valita tiensä, valvoa etunsa ja tasapainottaa ne neuvotellen. Sotien piti jäädä historiaan. Sodan jälkeen perustetun YK:n johdolla haluttiin rakentaa sääntöpohjainen järjestys, jonka normeja seuraamalla voitaisiin eliminoida väkivallan käyttö valtioiden välisistä suhteista. Väkivallan käyttö muuhun kuin itsepuolustukseen monopolisoitiin YK:lle. Tässäkään ei ole onnistuttu, olemme joutuneet todistamaan ilman YK:n valtuutusta toteutettua väkivallan käyttöä Euroopassakin. Tuorein ja traagisin esimerkki on Venäjän käynnistämä järkyttävä sota Ukrainassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde.

Miten meidän käy?

Viime päivinä tähän kysymykseen törmää toistuvasti – ja hyvin ymmärrettävästi. Maailman ja lähiympäristömme myllerryksen seurauksena Suomenkin turvallisuuspoliittisen ajattelun perusteet järkkyvät, mikä heijastuu kansalaismielipiteen nopeina muutoksina. Yhä useampi hakee turvaa sotilaallisesta liittoutumisesta, Natosta.

Valtiojohto on ainakin tähän asti ollut kannanotoissaan pidättyväisempi. Presidentti totesi asiaa koskevassa haastattelussa, että ratkaisulla on myös seurauksia. Innokkaimmat liittoutumisen kannattajat ovat tästä kritisoineet presidenttiä. Mielestäni pidättyvyys ja huolellinen harkinta ovat kuitenkin valtioviisautta.

Suuria ratkaisuja tehtäessä on muistettava ainakin kaksi asiaa. Mitään järkevää suunnittelua ei tehdä ilman toimintaympäristön analyysia. Ja vaikka turvallisuuspolitiikan ”mannerlaatat järkkyvätkin”, on toimintaympäristössämme myös asioita, jotka ovat pysyneet samoina vuosisatoja ja pysyvät jatkossakin. Sellainen asia on Venäjän naapuruus. Paasikiven sanoin: ”maantieteelle emme voi mitään”.

Presidentin mainitsema varautuminen myös seurauksiin on toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointia. Sodanjälkeisen ulkopolitiikan johtajien yhtenä tavoitteena oli osoittaa, että Suomen aluetta ei muiden toimesta käytetä operaatioihin naapureita vastaan. Silloin ei anneta aihetta epäilyille, että sen turvallisuus tulisi uhatuksi Suomen aluetta hyväksikäyttämällä. ”Järjellistä syytä” uhata Suomea ei olisi. Tämä politiikka on vakauttanut Suomen aseman. Epävakaassa maailmassa vakaus on merkinnyt turvallisuutta.

Sodan jälkeisellä ulkopolitiikalla on pyritty osoittamaan, että epäilykset maamme alueen käyttämisestä naapureita vastaan on kyetty torjumaan. Kokemukset historiasta osoittavat, että näiden epäilysten syntyminen on muualla ollut Neuvostoliiton/Venäjän sotilaallisen väliintulon taustalla. On syytä punnita tarkkaan, kannattaako noille epäilyksille antaa aihetta.

Sotilasliittojen ulkopuolisena maana Suomi on myös kansainvälisissä yhteyksissä voinut toimia sovittelijana ja välittäjänä. Suomi on voinut toiminnallaan uskottavasti vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Kansainvälisissä järjestöissä ja tehtävissä, joissa ratkotaan kansainvälisiä ongelmia, on edustajillemme osoitettu luottamusta ja arvostusta. Kekkonen luonnehti rooliamme toimimiseksi lääkärin roolissa. Tätä roolia Suomi ei liittoutuneena olisi voinut saavuttaa. Mauno Koivisto puolusti liittoutumattomuutta selväsanaisesti yhdessä viimeisistä tv-haastatteluissaan. Yhtä selkeästi kantansa lausui ulkoasianministeriön korkea emeritusvirkamies Klaus Törnudd aivan äskettäin.

Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde. Onko Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän muuttuminen oligarkkien ohjailemaksi ryöstökapitalismiksi muuttanut toimintaympäristömme niin, että aikaisemmat premissit eivät enää päde. Vai onko kuitenkin niin – kuten uskon – että pitkään kokemukseen perustuva vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa?

Gallupit osoittavat mielipiteiden vaihtuvan vilkkaasti. Johtuneeko siitä, että keskustelu muistuttaa välillä lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit. Olisi hyvä pitää mielessä, että niin perinteistä linjaa kannattavien kuin liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite.

Kirjoittaja on SKDL:n entinen puheenjohtaja, ministeri ja kansanedustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Uusimmat

Minja Koskela.

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

Vaara vaanii pimeydessä Mikko Kohon vaikuttavassa sotaromaanissa.

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

Radio Free Europe/Radio Libertyn afgaanipalvelun Azadi Radion televisio- ja videotallennusstudio Prahassa. Azadi Radio lähettää Afganistaniin pashtun ja darinkielistä ohjelmaa.

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

12.10.2025

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

11.10.2025

Ihmisten ja elefanttien kohdatessa ihminen väistää – Intian Keralassa yhteenotot lisääntyneet

11.10.2025

Kaatopaikasta tehtiin yhteisöpuutarha

11.10.2025

Afrikkalaiset kalastusalan työläiset on jätetty kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle

11.10.2025

Pakkoavioliitot lisääntyvät Afganistanissa, kun tytöt eivät saa opiskella

11.10.2025

Jukka-Pekka Palviaisen perusdekkarit erottuvat mukavilla päähenkilöillä

10.10.2025

Patrizio Lainà on SAK:n uusi pääekonomisti

10.10.2025

Työvoiman hyväksikäyttö uhkaa eläkejärjestelmää

10.10.2025

Jäänmurtajat rakennettava suomalaisilla työehdoilla, vaatii Teollisuusliiton Aalto

10.10.2025

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

10.10.2025

Tämän hetken haitallisin lakiesitys ei kiinnosta mediaa: Toimeentulotuen uudistus

10.10.2025

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

10.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään