KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kalevi Kivistö Nato-keskustelusta: Vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa.

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

SKDL:n entinen puheenjohtaja kirjoittaa KU:lle liittoutumiskeskustelun muistuttavan lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit.

Kalevi Kivistö
10.3.2022 9.30

Runsas 30 vuotta sitten todistimme itäisessä naapurissamme kehitystä, joka johti Neuvostoliiton hajoamiseen, Eurooppaa jakavan rautaesiripun kaatumiseen ja toisen sotilasliiton, Varsovan liiton lopettamiseen. Kehityksen primus motor, Mihail Gorbatsov, puhui vastakkainasettelun loppumisesta ja sen myötä muodostuvasta ”eurooppalaisesta kodista”. Vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkintoa Oslossa 5.6.1991 hän asetti tavoitteekseen ydinaseitten hävittämisen vuoteen 2000 mennessä ja ”kaikenkattavan kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän luomisen”.

Kauas on etäännytty tuolloin asetetuista tavoitteista. Vihollisensa menettäneestä Natosta ei tullutkaan kaikenkattavan turvallisuusjärjestelmän rauhanturvaajaa. Naton entisen vihollisen paikalla on nyt Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjä, ja vastakkainasettelu on kuin kopio kylmän sodan vuosilta. Ydinaseita ei ole hävitetty, sen sijaan niitä on edelleen kehitetty ja niiden käytöllä avoimesti uhkaillaan. Yhteistyöhön perustuvan Atlantilta Uralille ulottuvan ”eurooppalaisen kodin” asemasta Eurooppaa jakamaan on noussut uusi rautaesirippu.

Yhteistyön Euroopan – ja maailman – syntymisen nähtiin edellyttävän kansojen oikeutta itse valita tiensä, valvoa etunsa ja tasapainottaa ne neuvotellen. Sotien piti jäädä historiaan. Sodan jälkeen perustetun YK:n johdolla haluttiin rakentaa sääntöpohjainen järjestys, jonka normeja seuraamalla voitaisiin eliminoida väkivallan käyttö valtioiden välisistä suhteista. Väkivallan käyttö muuhun kuin itsepuolustukseen monopolisoitiin YK:lle. Tässäkään ei ole onnistuttu, olemme joutuneet todistamaan ilman YK:n valtuutusta toteutettua väkivallan käyttöä Euroopassakin. Tuorein ja traagisin esimerkki on Venäjän käynnistämä järkyttävä sota Ukrainassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde.

Miten meidän käy?

Viime päivinä tähän kysymykseen törmää toistuvasti – ja hyvin ymmärrettävästi. Maailman ja lähiympäristömme myllerryksen seurauksena Suomenkin turvallisuuspoliittisen ajattelun perusteet järkkyvät, mikä heijastuu kansalaismielipiteen nopeina muutoksina. Yhä useampi hakee turvaa sotilaallisesta liittoutumisesta, Natosta.

Valtiojohto on ainakin tähän asti ollut kannanotoissaan pidättyväisempi. Presidentti totesi asiaa koskevassa haastattelussa, että ratkaisulla on myös seurauksia. Innokkaimmat liittoutumisen kannattajat ovat tästä kritisoineet presidenttiä. Mielestäni pidättyvyys ja huolellinen harkinta ovat kuitenkin valtioviisautta.

Suuria ratkaisuja tehtäessä on muistettava ainakin kaksi asiaa. Mitään järkevää suunnittelua ei tehdä ilman toimintaympäristön analyysia. Ja vaikka turvallisuuspolitiikan ”mannerlaatat järkkyvätkin”, on toimintaympäristössämme myös asioita, jotka ovat pysyneet samoina vuosisatoja ja pysyvät jatkossakin. Sellainen asia on Venäjän naapuruus. Paasikiven sanoin: ”maantieteelle emme voi mitään”.

Presidentin mainitsema varautuminen myös seurauksiin on toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointia. Sodanjälkeisen ulkopolitiikan johtajien yhtenä tavoitteena oli osoittaa, että Suomen aluetta ei muiden toimesta käytetä operaatioihin naapureita vastaan. Silloin ei anneta aihetta epäilyille, että sen turvallisuus tulisi uhatuksi Suomen aluetta hyväksikäyttämällä. ”Järjellistä syytä” uhata Suomea ei olisi. Tämä politiikka on vakauttanut Suomen aseman. Epävakaassa maailmassa vakaus on merkinnyt turvallisuutta.

Sodan jälkeisellä ulkopolitiikalla on pyritty osoittamaan, että epäilykset maamme alueen käyttämisestä naapureita vastaan on kyetty torjumaan. Kokemukset historiasta osoittavat, että näiden epäilysten syntyminen on muualla ollut Neuvostoliiton/Venäjän sotilaallisen väliintulon taustalla. On syytä punnita tarkkaan, kannattaako noille epäilyksille antaa aihetta.

Sotilasliittojen ulkopuolisena maana Suomi on myös kansainvälisissä yhteyksissä voinut toimia sovittelijana ja välittäjänä. Suomi on voinut toiminnallaan uskottavasti vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Kansainvälisissä järjestöissä ja tehtävissä, joissa ratkotaan kansainvälisiä ongelmia, on edustajillemme osoitettu luottamusta ja arvostusta. Kekkonen luonnehti rooliamme toimimiseksi lääkärin roolissa. Tätä roolia Suomi ei liittoutuneena olisi voinut saavuttaa. Mauno Koivisto puolusti liittoutumattomuutta selväsanaisesti yhdessä viimeisistä tv-haastatteluissaan. Yhtä selkeästi kantansa lausui ulkoasianministeriön korkea emeritusvirkamies Klaus Törnudd aivan äskettäin.

Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde. Onko Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän muuttuminen oligarkkien ohjailemaksi ryöstökapitalismiksi muuttanut toimintaympäristömme niin, että aikaisemmat premissit eivät enää päde. Vai onko kuitenkin niin – kuten uskon – että pitkään kokemukseen perustuva vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa?

Gallupit osoittavat mielipiteiden vaihtuvan vilkkaasti. Johtuneeko siitä, että keskustelu muistuttaa välillä lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit. Olisi hyvä pitää mielessä, että niin perinteistä linjaa kannattavien kuin liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite.

Kirjoittaja on SKDL:n entinen puheenjohtaja, ministeri ja kansanedustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer puhumassa parlamentin alahuoneessa toukokuussa.

Ison-Britannian paikallisvaalit olivat kylmä suihku keskustavasemmistolle

Uusimmat

Veronika Honkasalo haluaa Suomeen eheytyshoidot kieltävän lain.

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

Gazassa haavoittuu jatkuvasti myös lapsia. Tässä kannetaaan yhtä saamaan hoitoa.

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 
05

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

23.06.2025

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

22.06.2025

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

22.06.2025

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

21.06.2025

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

20.06.2025

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

20.06.2025

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

20.06.2025

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään