KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kalevi Kivistö Nato-keskustelusta: Vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa.

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

SKDL:n entinen puheenjohtaja kirjoittaa KU:lle liittoutumiskeskustelun muistuttavan lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit.

Kalevi Kivistö
10.3.2022 9.30

Runsas 30 vuotta sitten todistimme itäisessä naapurissamme kehitystä, joka johti Neuvostoliiton hajoamiseen, Eurooppaa jakavan rautaesiripun kaatumiseen ja toisen sotilasliiton, Varsovan liiton lopettamiseen. Kehityksen primus motor, Mihail Gorbatsov, puhui vastakkainasettelun loppumisesta ja sen myötä muodostuvasta ”eurooppalaisesta kodista”. Vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkintoa Oslossa 5.6.1991 hän asetti tavoitteekseen ydinaseitten hävittämisen vuoteen 2000 mennessä ja ”kaikenkattavan kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän luomisen”.

Kauas on etäännytty tuolloin asetetuista tavoitteista. Vihollisensa menettäneestä Natosta ei tullutkaan kaikenkattavan turvallisuusjärjestelmän rauhanturvaajaa. Naton entisen vihollisen paikalla on nyt Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjä, ja vastakkainasettelu on kuin kopio kylmän sodan vuosilta. Ydinaseita ei ole hävitetty, sen sijaan niitä on edelleen kehitetty ja niiden käytöllä avoimesti uhkaillaan. Yhteistyöhön perustuvan Atlantilta Uralille ulottuvan ”eurooppalaisen kodin” asemasta Eurooppaa jakamaan on noussut uusi rautaesirippu.

Yhteistyön Euroopan – ja maailman – syntymisen nähtiin edellyttävän kansojen oikeutta itse valita tiensä, valvoa etunsa ja tasapainottaa ne neuvotellen. Sotien piti jäädä historiaan. Sodan jälkeen perustetun YK:n johdolla haluttiin rakentaa sääntöpohjainen järjestys, jonka normeja seuraamalla voitaisiin eliminoida väkivallan käyttö valtioiden välisistä suhteista. Väkivallan käyttö muuhun kuin itsepuolustukseen monopolisoitiin YK:lle. Tässäkään ei ole onnistuttu, olemme joutuneet todistamaan ilman YK:n valtuutusta toteutettua väkivallan käyttöä Euroopassakin. Tuorein ja traagisin esimerkki on Venäjän käynnistämä järkyttävä sota Ukrainassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde.

Miten meidän käy?

Viime päivinä tähän kysymykseen törmää toistuvasti – ja hyvin ymmärrettävästi. Maailman ja lähiympäristömme myllerryksen seurauksena Suomenkin turvallisuuspoliittisen ajattelun perusteet järkkyvät, mikä heijastuu kansalaismielipiteen nopeina muutoksina. Yhä useampi hakee turvaa sotilaallisesta liittoutumisesta, Natosta.

Valtiojohto on ainakin tähän asti ollut kannanotoissaan pidättyväisempi. Presidentti totesi asiaa koskevassa haastattelussa, että ratkaisulla on myös seurauksia. Innokkaimmat liittoutumisen kannattajat ovat tästä kritisoineet presidenttiä. Mielestäni pidättyvyys ja huolellinen harkinta ovat kuitenkin valtioviisautta.

Suuria ratkaisuja tehtäessä on muistettava ainakin kaksi asiaa. Mitään järkevää suunnittelua ei tehdä ilman toimintaympäristön analyysia. Ja vaikka turvallisuuspolitiikan ”mannerlaatat järkkyvätkin”, on toimintaympäristössämme myös asioita, jotka ovat pysyneet samoina vuosisatoja ja pysyvät jatkossakin. Sellainen asia on Venäjän naapuruus. Paasikiven sanoin: ”maantieteelle emme voi mitään”.

Presidentin mainitsema varautuminen myös seurauksiin on toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointia. Sodanjälkeisen ulkopolitiikan johtajien yhtenä tavoitteena oli osoittaa, että Suomen aluetta ei muiden toimesta käytetä operaatioihin naapureita vastaan. Silloin ei anneta aihetta epäilyille, että sen turvallisuus tulisi uhatuksi Suomen aluetta hyväksikäyttämällä. ”Järjellistä syytä” uhata Suomea ei olisi. Tämä politiikka on vakauttanut Suomen aseman. Epävakaassa maailmassa vakaus on merkinnyt turvallisuutta.

Sodan jälkeisellä ulkopolitiikalla on pyritty osoittamaan, että epäilykset maamme alueen käyttämisestä naapureita vastaan on kyetty torjumaan. Kokemukset historiasta osoittavat, että näiden epäilysten syntyminen on muualla ollut Neuvostoliiton/Venäjän sotilaallisen väliintulon taustalla. On syytä punnita tarkkaan, kannattaako noille epäilyksille antaa aihetta.

Sotilasliittojen ulkopuolisena maana Suomi on myös kansainvälisissä yhteyksissä voinut toimia sovittelijana ja välittäjänä. Suomi on voinut toiminnallaan uskottavasti vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Kansainvälisissä järjestöissä ja tehtävissä, joissa ratkotaan kansainvälisiä ongelmia, on edustajillemme osoitettu luottamusta ja arvostusta. Kekkonen luonnehti rooliamme toimimiseksi lääkärin roolissa. Tätä roolia Suomi ei liittoutuneena olisi voinut saavuttaa. Mauno Koivisto puolusti liittoutumattomuutta selväsanaisesti yhdessä viimeisistä tv-haastatteluissaan. Yhtä selkeästi kantansa lausui ulkoasianministeriön korkea emeritusvirkamies Klaus Törnudd aivan äskettäin.

Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde. Onko Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän muuttuminen oligarkkien ohjailemaksi ryöstökapitalismiksi muuttanut toimintaympäristömme niin, että aikaisemmat premissit eivät enää päde. Vai onko kuitenkin niin – kuten uskon – että pitkään kokemukseen perustuva vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa?

Gallupit osoittavat mielipiteiden vaihtuvan vilkkaasti. Johtuneeko siitä, että keskustelu muistuttaa välillä lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit. Olisi hyvä pitää mielessä, että niin perinteistä linjaa kannattavien kuin liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite.

Kirjoittaja on SKDL:n entinen puheenjohtaja, ministeri ja kansanedustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään