KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kalevi Kivistö Nato-keskustelusta: Vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa.

Sekä perinteistä linjaa kannattavien että liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite, Kalevi Kivistö kirjoittaa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

SKDL:n entinen puheenjohtaja kirjoittaa KU:lle liittoutumiskeskustelun muistuttavan lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit.

Kalevi Kivistö
10.3.2022 9.30

Runsas 30 vuotta sitten todistimme itäisessä naapurissamme kehitystä, joka johti Neuvostoliiton hajoamiseen, Eurooppaa jakavan rautaesiripun kaatumiseen ja toisen sotilasliiton, Varsovan liiton lopettamiseen. Kehityksen primus motor, Mihail Gorbatsov, puhui vastakkainasettelun loppumisesta ja sen myötä muodostuvasta ”eurooppalaisesta kodista”. Vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkintoa Oslossa 5.6.1991 hän asetti tavoitteekseen ydinaseitten hävittämisen vuoteen 2000 mennessä ja ”kaikenkattavan kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän luomisen”.

Kauas on etäännytty tuolloin asetetuista tavoitteista. Vihollisensa menettäneestä Natosta ei tullutkaan kaikenkattavan turvallisuusjärjestelmän rauhanturvaajaa. Naton entisen vihollisen paikalla on nyt Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjä, ja vastakkainasettelu on kuin kopio kylmän sodan vuosilta. Ydinaseita ei ole hävitetty, sen sijaan niitä on edelleen kehitetty ja niiden käytöllä avoimesti uhkaillaan. Yhteistyöhön perustuvan Atlantilta Uralille ulottuvan ”eurooppalaisen kodin” asemasta Eurooppaa jakamaan on noussut uusi rautaesirippu.

Yhteistyön Euroopan – ja maailman – syntymisen nähtiin edellyttävän kansojen oikeutta itse valita tiensä, valvoa etunsa ja tasapainottaa ne neuvotellen. Sotien piti jäädä historiaan. Sodan jälkeen perustetun YK:n johdolla haluttiin rakentaa sääntöpohjainen järjestys, jonka normeja seuraamalla voitaisiin eliminoida väkivallan käyttö valtioiden välisistä suhteista. Väkivallan käyttö muuhun kuin itsepuolustukseen monopolisoitiin YK:lle. Tässäkään ei ole onnistuttu, olemme joutuneet todistamaan ilman YK:n valtuutusta toteutettua väkivallan käyttöä Euroopassakin. Tuorein ja traagisin esimerkki on Venäjän käynnistämä järkyttävä sota Ukrainassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde.

Miten meidän käy?

Viime päivinä tähän kysymykseen törmää toistuvasti – ja hyvin ymmärrettävästi. Maailman ja lähiympäristömme myllerryksen seurauksena Suomenkin turvallisuuspoliittisen ajattelun perusteet järkkyvät, mikä heijastuu kansalaismielipiteen nopeina muutoksina. Yhä useampi hakee turvaa sotilaallisesta liittoutumisesta, Natosta.

Valtiojohto on ainakin tähän asti ollut kannanotoissaan pidättyväisempi. Presidentti totesi asiaa koskevassa haastattelussa, että ratkaisulla on myös seurauksia. Innokkaimmat liittoutumisen kannattajat ovat tästä kritisoineet presidenttiä. Mielestäni pidättyvyys ja huolellinen harkinta ovat kuitenkin valtioviisautta.

Suuria ratkaisuja tehtäessä on muistettava ainakin kaksi asiaa. Mitään järkevää suunnittelua ei tehdä ilman toimintaympäristön analyysia. Ja vaikka turvallisuuspolitiikan ”mannerlaatat järkkyvätkin”, on toimintaympäristössämme myös asioita, jotka ovat pysyneet samoina vuosisatoja ja pysyvät jatkossakin. Sellainen asia on Venäjän naapuruus. Paasikiven sanoin: ”maantieteelle emme voi mitään”.

Presidentin mainitsema varautuminen myös seurauksiin on toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointia. Sodanjälkeisen ulkopolitiikan johtajien yhtenä tavoitteena oli osoittaa, että Suomen aluetta ei muiden toimesta käytetä operaatioihin naapureita vastaan. Silloin ei anneta aihetta epäilyille, että sen turvallisuus tulisi uhatuksi Suomen aluetta hyväksikäyttämällä. ”Järjellistä syytä” uhata Suomea ei olisi. Tämä politiikka on vakauttanut Suomen aseman. Epävakaassa maailmassa vakaus on merkinnyt turvallisuutta.

Sodan jälkeisellä ulkopolitiikalla on pyritty osoittamaan, että epäilykset maamme alueen käyttämisestä naapureita vastaan on kyetty torjumaan. Kokemukset historiasta osoittavat, että näiden epäilysten syntyminen on muualla ollut Neuvostoliiton/Venäjän sotilaallisen väliintulon taustalla. On syytä punnita tarkkaan, kannattaako noille epäilyksille antaa aihetta.

Sotilasliittojen ulkopuolisena maana Suomi on myös kansainvälisissä yhteyksissä voinut toimia sovittelijana ja välittäjänä. Suomi on voinut toiminnallaan uskottavasti vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Kansainvälisissä järjestöissä ja tehtävissä, joissa ratkotaan kansainvälisiä ongelmia, on edustajillemme osoitettu luottamusta ja arvostusta. Kekkonen luonnehti rooliamme toimimiseksi lääkärin roolissa. Tätä roolia Suomi ei liittoutuneena olisi voinut saavuttaa. Mauno Koivisto puolusti liittoutumattomuutta selväsanaisesti yhdessä viimeisistä tv-haastatteluissaan. Yhtä selkeästi kantansa lausui ulkoasianministeriön korkea emeritusvirkamies Klaus Törnudd aivan äskettäin.

Mikäli katsotaan, että sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruspremissi ei enää päde, olisi hyvä perustella, miksi se ei päde. Onko Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän muuttuminen oligarkkien ohjailemaksi ryöstökapitalismiksi muuttanut toimintaympäristömme niin, että aikaisemmat premissit eivät enää päde. Vai onko kuitenkin niin – kuten uskon – että pitkään kokemukseen perustuva vakaus omassa politiikassamme luo turvallisuutta epävakaissakin oloissa?

Gallupit osoittavat mielipiteiden vaihtuvan vilkkaasti. Johtuneeko siitä, että keskustelu muistuttaa välillä lahkouskovaisten kiihkoa, jossa mustamaalataan toisella tavalla ajattelevien motiivit. Olisi hyvä pitää mielessä, että niin perinteistä linjaa kannattavien kuin liittoutumista ajavien tavoitteena on taata Suomen turvallisuus. Kysymys on siitä, mitkä ovat parhaat keinot toteuttaa tuo tavoite.

Kirjoittaja on SKDL:n entinen puheenjohtaja, ministeri ja kansanedustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksi etninen puhdistus unohtuu helposti toisen tieltä

Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen: Palestiina tuo esiin monien tavallisina pidettyjen keskustelijoiden verenhimon

Silvia Modig.

Silvia Modig: Kun äärioikeistolaiset voimat nousevat, kukaan ei voi olla hiljaa

Essee: Vasemmisto on duunarin asialla, mutta ilmastopolitiikassa se ei näy

Uusimmat

Nordan Otzer vetää ladakhilaisessa kylässä tapahtumaa, jossa kohotetaan tietoisuutta kohdunkaulansyövästä.

Lääkäri auttaa Ladakhin naisia torjumaan kohdunkaulasyöpää

–¿Venäjä on kehittänyt fantasian, jossa Ukraina on täynnä natseja, vaikka maalla on juutalainen presidentti ja muslimi puolustusministerinä, Luke Harding sanoo.

Venäjän ajatuksena ei ole pelkästään valloittaa maa-alueita, vaan se haluaa tuhota idean Ukrainasta, sanoo brittitoimittaja Luke Harding KU:n haastattelussa

Maahanmuuttajat peräsivät Yhdysvalloissa oikeuksiaan marssimalla San Franciscossa vappuna 2013.

USA:n latinot altistuvat valeuutisille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Yli tuhat hätääntynyttä kansalaista lähestyi vasemmistoliittoa: Viestit luetaan eduskunnan täysistunnossa

 
02

Honkasalo ihmettelee riistakeskuksen motiiveja: ”Ajaa vain metsästäjien etua”

 
03

Islamissakin on kritisoitavaa: ”Monet vaikenevat, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi rasisteiksi”

 
04

Suomi karsi ”Kommunistit” opettajista – Ei meitä vasemmistolaisia opettajia monta ollut, muistelee 1960-luvulla opiskellut Eino Kaikkonen

 
05

Perussuomalaiset nauraa oikeusvaltion periaatteille – RKP:n älähdykset hallituskumppanien kommenteille ovat huvittavia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwen terveydenhoito on romahtamassa – Lääkäreitä on vain 3 500, väestöä lähes 15 miljoonaa

09.12.2023

”Erik Olin Wrightin kirjoituksissa näkyy analyyttisen marxismin vaikutus”

09.12.2023

Hallituspuolueiden kansanedustajat harvassa, kun eduskunta käsittelee suurinta yksittäistä sosiaaliturvan leikkausta – Vasemmistoliitto jatkaa kansalaisten tarinoiden lukemista

08.12.2023

Perussuomalaiset nauraa oikeusvaltion periaatteille – RKP:n älähdykset hallituskumppanien kommenteille ovat huvittavia

08.12.2023

Yli tuhat hätääntynyttä kansalaista lähestyi vasemmistoliittoa: Viestit luetaan eduskunnan täysistunnossa

07.12.2023

Vasemmistoliiton kansanedustaja oikoo kokoomuslaista: ”Ei sieltä Etuovesta löydy kaikille kämppää”

07.12.2023

Sosiaaliturvan isot leikkausesitykset käsitellään myöhään illalla tai yöllä: ”Näin ne jäisivät vähemmälle huomiolle”

07.12.2023

Ay-liike valmiina laajoihin ja koko maata koskeviin työtaistelutoimiin ensi viikolla – SAK antoi hallitukselle takarajan vastaantulolle

07.12.2023

Euroopan osalta pysyvän taantuman hypoteesi sai vahvistuksen, sanoo ekonomisti Jussi Ahokas – ”Hiemankin korkeampi korkotaso ajaa talouden nopeasti taantumaan”

07.12.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään