Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaa, että päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä selvitetään perinpohjaisesti. Andersson korostaa kansalaismielipiteen selvittämisen tärkeyttä. Andersson kertoi kannastaan vasemmistoliiton puoluevaltuustolle pitämässään linjapuheessa lauantaina.
– Mahdollinen päätös Nato-jäsenyydestä muuttaisi Suomen vuosikymmenten ajan harjoittamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Se ei vaikuttaisi Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen vain jäsenyysprosessin ajan, vaan muuttaisi tilannetta myös jokaisena päivänä jäseneksi hyväksymisen jälkeen.
– Siksi on äärimmäisen tärkeää, että päätös on tehty ja ankkuroitu kansan keskuudessa tavalla, joka ei anna mitään aihetta jälkikäteisspekulaatioille esimerkiksi siitä, että päättäjät olisivat toimineet hetkellisen julkisen paineen perusteella, Andersson sanoi.
”Putin ei ole vain syyllistynyt sotarikoksiin ja viattomien ihmisten tappamiseen.”
Andersson mainitsi puheessaan, että kansanäänestystä on vastustettu muun muassa informaatiovaikuttamisriskin vuoksi. Hän piti näkemystä ymmärrettävänä ja sanoi, että uhkaan pitää suhtautua vakavasti. Hän ei kuitenkaan suoraan vaatinut kansaäänestyksen järjestämistä.
– […]mutta meidän on luotettava demokraattisiin prosesseihimme ja omiin kansalaisiimme. Hybridivaikuttamista voi tapahtua myös vaaleissa, emmekä voi jättää niitäkin järjestämättä.
Venäjästä tuli hylkiö
Puheessaan Andersson korosti, kuinka perustavanlaatuisesti maailma on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimet
– Putin ei ole vain syyllistynyt sotarikoksiin ja viattomien ihmisten tappamiseen. Hän on hyökkäyssodallaan myös romuttanut muun maailman uskoa siihen, että autoritaarisiakin johtajia ohjaisi edes jokin rationaalinen pyrkimys välttää laajamittaista sotaa ja kansainvälisen oikeuden keskeisten periaatteiden rikkomista.
– Jos emme voi luottaa edes jonkinlaiseen pyrkimykseen näiden sääntöjen kunnioittamiseen sekä sodan välttämiseen, määrittyy turvallisuus ainoastaan voiman ja sen vastavoiman kautta.
Andersson painotti myös, että Venäjän aloittaman sodan jälkeen maailma on perustavasti erilaisessa tilassa.
– Varsinaisen sodan jälkeenkin seuraa erilainen aika, pitkä jäisten suhteiden aikakausi. Venäjä on kansainvälisesti tällä hetkellä hylkiö, ja tästä roolista se ei nopeasti pääse eroon. Tilanne voi muuttua ainoastaan maan demokratisoitumisella ja todellisella tilinteolla näistä hirvittävistä teoista. Valitettavasti tällaisen suhteen on vaikea olla optimistinen.
Kaikkeen liittyy riskejä
Vasemmistoliitto on käynnistänyt omien ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjojensa tarkastelun. Andersson tiivisti, että Suomen osalta riskittömiä vaihtoehtoja ei ole.
– Juuri näiden eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.
Tällä hetkellä selvää on vain se, että kansainväliset suhteet eivät tule palaamaan entiselleen.
– Sellaisessa maailmassa niin liittoutumattomuuteen kuin liittoutumiseen liittyy riskejä.
Puheensa lopuksi Andersson nosti esiin, että kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset eivät Suomessa ole ensisijaisesti hallituskysymyksiä. Niissä haetaan perinteisesti mahdollisimman laajaa parlamentaarista konsensusta.
– Siksi minun näkemykseni on, että meidän ei missään nimessä kannata tehdä itsellemme tästä hallituskysymystä sellaisessa tapauksessa, jossa valtiojohto päättäisi hakea jäsenyyttä. Puoluevaltuusto on määritellyt puolueen kynnyskysymykset vuoden 2019 alussa.
– On aivan selvä asia, että kun tilanne ympärillämme muuttuu, pitää myös meidän olla valmiita yhdessä käsittelemään kynnyskysymyksiämme tästä muuttuneesta tilanteesta käsin.
uutiskirje 
